Hei, oletko uusi? Kotiliesi.fi-sivustolla voit jakaa omia reseptejäsi ja vinkkejäsi sekä oppia paljon uutta! Kirjaudu sisään tai Rekisteröi oma tunnus
jauheliha-nakkikeitt ...Alle 30 min
MAKRILLIT YRTEILLÄ J...Alle 30 min
Tiikerirapu-curryAlle 30 min
Jauhelihalämppärit30-60 min
Daim-jäätelöyli 60 min
Pähkinäkinuskityli 60 min
Eläkeikäiselle alkoholi on joskus kumppanin, työn ja seuran korvike. Mistä apua juomisongelmaan, jos omat voimat eivät riitä?
Montako eläkeikäistä alkoholistia sinä tunnet? Etkö yhtään? Ei ihme, sillä ikäihmisten juominen on yhä vankasti voimissaan oleva tabu. Kun lasketaan pois ojanpohjia koluavat rapajuopot ja viinilasiin tyytyvät kohtuukäyttäjät, ei ikääntyviin alkoholin suurkuluttajiin tai ongelmakäyttäjiin juurikaan törmää.
Miksiköhän? Siihen Kuopion yliopistossa eläkeikäisten alkoholinkäyttöä tutkivalla Marja Airalla on uskottava selitys.
– Juuri tämä yli kuusikymppisten ikäluokka juo mieluummin salaa. Heille ei tulisi mieleenkään juoda nuorison tapaan julkisesti. Moni ei myönnä edes itselleen, saati toisille, että alkoholi on ongelma.
Aikuistuneet lapsetkaan eivät usein huomaa, että eläkkeellä oleva isä tai äiti juo.
– Kukaan, tutkijatkaan, eivät siksi oikein tiedä, miten paljon yli kuusikymppiset juovat. Moni kaatumistapaturma tai huimauskohtaus selitetään terveyskeskuksessa parhain päin.
Toisaalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen varttuneelle väelle suunnatut kyselyt kertovat karua kieltä: ikäihmisten juominen on lisääntynyt. Arvellaan, että peräti joka kymmenes eläkeikäinen käyttää liikaa ja ongelmallisesti alkoholia.
– Ikääntyvälle alkoholin haitat ovat nuoria kohtalokkaammat. Yli kuusikymppisen elimistössä on vettä, tavallaan siis ”lantrinkia”, suhteessa vähemmän kuin nuorilla, ja siksi alkoholipitoisuus nousee suuremmaksi kuin nuorempana. Ikääntyvän keskushermosto on samalla herkempi alkoholin vaikutukselle.
Onko sinun lähipiirissäsi eläkeläisiä, jotka juovat liikaa?
Lue lisää aiheesta Kotilieden numerosta 16/2009.
Mistä apua?
Antakaa vanhusten juoda ! Ottakaa oppia Tanskasta, jossa vanhainkodeissa saa lounaalla olutta, snapsia ja iltasella ryypyn. Iloiset vanhukset ovat aktiivisia. Alkoholistien saatava olla omillaan, ei niiden kanssa ole pakko olla naimisissa tai muuten tekemisissä.
Nimimerkki Pullot esiin ei ilmeisesti ole lukenut koko artikkelia tai sitten itsellä ei ole kokemusta kenenkään lähesen vakavasta alkoholiongelmasta. Juttu käsitteli nimenomaan ongelmajuomista ei normaalia tervettä alkoholin käyttöä. Ei kai se kiellettyä ole tarjota ikäihmisille alkoholia vanhainkodeissa, tiedä häntä.
Mutta meidän perhe kärsii siitä, kun mummo juo liikaa. Saattaa juoda jopa lastenlasten ollessa paikalla. Sovittuja hoitoja on jouduttu perumaan sen takia, että mummo onkin ollut ympäripäissään, kun lasten olisi pitänyt mennä kyläilemään isovanhempien luokse. Humaltuneena mummo on
ilkeä ja ivallinen, haukkuu ja sättii toisia ihmisiä. Hän on myös hyvin harhainen; luulee, että me läheiset juonimme hänen selkänsä takana..
Jälkikäteen asiasta puhuttaessa, mummon käytös on ylimielistä, vähättelevää ja loukkaavaa ja jopa syyttelevää. Vika on meissä muissa ja meidän korvien välissä, hänellä ei ole ongelmia. Tässä on vain pienen pieni pintaraapaisu siitä, mitä olemme joutuneet kokemaan hänen kanssaan. Apua ja ymmärrystä olemme yrittäneet tarjota moneen otteeseen, mutta mummo on sitä mieltä, että tämä asia ei kuulu meille.
Nyt tilanne on kuitenkin siinä pisteessä, että omat voimat ja keinot tämän asian kanssa on loppu, ja olemme päättäneet puolisoni kanssa elää omaa elämäämme ja antaa mummon elää omaansa. Miksi lyödä vuodesta toiseen päätä seinään, kun ihminen ei itse myönnä ongelmaa.
Voimia kaikille saman asian kanssa kamppaileville.
Kokemusta on ihan lähisukulaisissa ja oman työn kautta, koska toimin hoitajana. Ajattelen usein, että aikuinen ihminen tietää mitä tekee, vaikka ei se ihan niin ole. Monien miesten ja naisten kanssa olen jutellut tästä ongelmasta heidän aloitteestaan. Juomisen syiksi he sanovat monia asioita. Joillakin se on alkanut pienistä lauantai-illan saunakaljoista ja huomaamattaan tullut tavaksi ja alkoholin tarve kasvanut sitten, että enää ei viikonloput riitä. On tietysti surkeaa katsella yli 6-kymppisiä ihmisiä, joilla alkaa elämä olla vain alkoholin tarpeen täyttämistä. Tätä vanhemmat ihmiset taas ovat
kokeneet paljon jo elämässään, sotaa, puolison ja ystävien kuolemia, taloudellisia vaikeuksia, yksinäisyyttä. Kaikilla ei ole helppoa eikä vahvaa itseluottamusta. Herkät ihmiset usein tukeutuvat alkoholiin. Suomalainen vanhuskulttuuri on vieläkin kielteinen, vaikka sen eteen yritetään tehdä jotain. Täällä vanhaa ihmistä ei arvosteta eikä heitä hoideta enää niinkuin nuorempia. Hoitajat väsyvät työnsä alle ja omaisetkaan eivät välitä. Mikä siihen sitten avuksi kuin turruttava alkoholi. Tulevalla vanhussukupolvella taas näyttää olevan niinsanotusti muotia litkiä puna- ja valkoviinejä ja jäädä niihin koukkuun. Suomalaisten luonne ei sovi tähän viinikulttuuriin niinkuin euroopassa on totuttu pitkät ajat. Olemme vain hukassa, muuta en voi sanoa.
Kai se on myönnettävä, että Suomessa juomakulttuurin muutos näkyy nyt jo vanhojenkin ihmisten alkoholisoitumisena. Jos olutta, viiniä tai väkevämpiä juodaan säännöllisesti - vaikka sitten hyvien ruokien ohessa - jollekin siitä tulee tapa ja tapa saattaa johtaa alkoholin väärinkäyttöön. Mopo karkaa käsistä, tekee mieli enemmän ja useampia lasillisia. Alussa ei tarvita edes masennusta tai muuta tunne-elämän ongelmaa. Pallo voi lähteä vierimään iloisista illanistujaisista, jokailtaisista tosin. On vaikea tietää, miten paljon itse kunkin pitäisi juoda, ennen kuin tultaisiin vaaravyöhykkeelle.
Joskus tuntuu näitä vuodatuksia lukiessa, että pitäisiköhän meidän isoäitien liittyä yhteen ja romuttaa koko ”mummomyytti” eli se harmaa rauhaisasti keinutuolissa istuva herttainen lapsenlapsille sukkaa kutova pullantuoksuinen vanhus, joka on aina ja joka tilanteessa valmis auliisti huolehtimaan jälkikasvusta hamaan neljänteen polveen.
Jos mummo on jo eläkkeellä, niin hän on jo omat lapsensa hoitanut ja selvinnyt omasta usein vaativastakin työurastaan.Useimmilla on jo monenlaisia sairauksia ja kremppoja, joista ei viitsisi ulkopuolisille valittaa, mutta tarvitsisi ympärilleen omaa rauhaa ja omia
ikäkumppaneita, jotka paremmin ymmärtävät tilanteen.
Erikoisesti minua jäi vaivaamaan nimimerkki Surullisen luonnehdinta.mummosta, joka on niin epäluotettava hoitaja lapsenlapsillensa.Muistahan rakas äiti, että pienillä padoillakin on korvat. Olisitko ehkä joskus kertonut lasten kuullen mummosta jotain vastaavaa, kuin kirjoitit tälle palstalle.Muistele tarkasti ja mieti uudelleen mummon käytöstä tässä valossa..
Eläkää te pienten lasten vanhemmat raittiina, laihoina ja tupakoimattomina. Antakaa mummojen ja pappojen nostaa malja elämälle, sillä he ovat sen jo ansainneet.
Mummo 78 vuotta. Alkoholismi on SAIRAUS, josta valitettavasti kärsii myös muutkin kuin työikäiset ihmiset, jos et ole sitä tuohon ikään mennessä vielä tiennyt, niin nyt tuli sekin asia tässä sinulle kerrottua. Luepa oikein ajatuksella uudestaan kertomukseni alkoholistimummosta, ja mieti sitten valitinko siitä, että mummo ei hoida lapsiani vai ilmaisinko suuren huoleni siitä, että mummolla todellakin on vakava ongelma alkoholin kanssa.Kannattaisi lukea kirjoitukset ensin kunnolla ennen kuin lähtee laukomaan mielipiteitään asian vierestä.
Tarkoitukseni oli vain kertoa omista kokemuksista ja
jakaa ne sellaisten kanssa, jotka kenties kamppailevat samanlaisten ongelmien kanssa. Omalta osaltani lopetan keskustelun tähän ja toivotan edelleen voimia kaikille, joiden lähipiirissä on alkoholismia sairastava ihminen.
Sinulle Surullinen.Tässä jutussahan käsiteltiin nimenomaan vanhojen ihmisten ongelmajuomista. Ei sitä pitääkö mummojen hoitaa lapsenlapsia , vai ei. On helppo sanoa, että ei kenenkään ole pakko asua ongelmajuojan kanssa. On helppo sanoa, antakaa vanhojen ihmisten juoda. Se on oma valinta. Ei se niin ole. On huoli läheisellä siitä, tuleeko syötyä, onko puhdasta vaatetta, tuleeko peseydyttyä. Läheisen ei ole helppoa olla huolehtimatta. Toivoisinkin, että saisin lukea siitä, miten läheinen jaksaa ilman, että heittää ”kintaat naulaan”. Ymmärrän hyvin, että olit varmaan vähän närkästynyt 78vuotiaan kirjoituksesta. Minusta sinä kirjoitit todella asiaa.
bittan
LeVä
jadessan
ajies
eliinamirj...
Maleha
tiarellu
Piipa
Sairastumiseen paennut kirjoitti:
Asia on hyvin vaikea monissa eläkeläiskodeissa. Kaipasin myöskin kumppanien tuskan käsittelyä. Niin, ja puhelinnumeroa, mihin nurkkaanajettu kumppani voisi ottaa yhteyttä. Ei ole mahdollista, että voisi edes parhaalle ystävälle kertoa, mitä voi tapahtua kodeissa missä alkoholista on tullut ongelma.