Himahella

Piparkakkutalon (kauhu)tarina

Näihin aikoihin monissa lapsiperheissä leivotaan pipareita ja rakennetaan piparkakkutaloja. Paistuvien piparien mausteinen tuoksuhan on suorastaan satumainen. Mutta mistä talonrakennus juontaa juurensa? Se onkin oikeasti aikamoinen tarina.

Piparkakkutalot

Lapsena yksi pelottavimmista saduista mielestäni oli Grimmin veljesten Hannu ja Kerttu. Satuhan kertoo köyhän puunhakkaajan lapsista, joiden nälkäkuolemanpelkoinen äitipuoli houkuttelee isän viemään lapsensa metsään ja jättämään sinne. Metsässä harhaillessaan he löytävät piparkakkutalon, jonka nurkkaa he alkavat nakertaa. Talossa asuva noita, Getchen, saa lapset kiinni, panee Hannun häkkiin ja tekee Kertusta orjansa. Noita alkaa lihottaa lapsia aikomuksenaan popsia heidät myöhemmin poskeensa. Kun noita pyytää Kerttua tarkistamaan uunia,  tyttö saakin huijattua noidan uuniin. Tarinan loppu on luonnollisesti onnellinen: äitipuoli onkin kuollut ja isä ottaa lapset ilosta itkien takaisin kotiin. Pienen lapsen mielikuvituksessa satu oli siis tiukkaa horror-tavaraa.

Karmivan sadun väitetään pohjautuvan 1600-luvun Saksaan ja leipureiden välisiin kiistoihin. Piparkakkutalon ”paha noita” olikin poikkeuksellisen hyvin menestynyt naisyrittäjä, jonka kateellinen kollega Hans sisarensa Gretelin avustuksella poltti uunissa. Mikäli tämä tarina pitää paikkansa, totuus olisi siis satuakin karmivampi! Mutta tarvitseeko tuota satua piparitaloa kootessa kertoa? Mielestäni ei, vaikka rakennushanke perustuukin tuohon tarinaan.

Piparin nimi tulee pippurista

Piparkakkujen alkulähde löytynee Indusvirran rantamilta. Alunperin kakut tehtiin taikinasta, jossa oli pelkästään jauhoja ja hunajaa. Kun Kaukoidästä ryhdyttiin tuomaan mausteita, niitä lisättiin taikinaan. Mausteet antoivat leivonnaisille taivaallisen tuoksun ja maun. Hunajan uskottiin olevan jumalten ruokaa ja mausteet toivat viestin paratiisista. Tällainen ylellisyystarina uppoaa minuun paljon paremmin kuin Grimmin veljesten sepustukset.

Piparkakkumajakka

Eurooppaan piparkakut tulivat ristiretkeläisten idäntuliaisina. Piparkakkuja alettiin valmistaa yleisesti Saksassa 1300-luvulla. Silloisten ruokatrendien mukaan piparin uskottiin olevan aikansa superfoodia. Piparkakkujen sisältämän pippurin nimittäin väitettiin auttavan vatsavaivoihin, koleraan ja ripuliin. Mausteisen herkun uskottiin myös olevan keskiaikainen vastine Viagralle. Keskiaikaisen lääketieteen harjoittajien mukaan inkivääri laukaisi ummetusta ja paransi hammassärkyä. Hiuksiin siroteltujen neilikoiden sanottiin lämmittävän jalat ja kardemumman häivyttävän mustelmat.

Saksalaiset aloittivat varsinaisten piparkakkutalojen rakentamisen joskus 1800-luvun lopulla. Lähellä Puolan rajaa sijaitsevassa Weissenbergin kaupungissa on edelleen maailman ainoa piparkakkutalomuseo Alte Pfefferküchlerei.

Linnoja ja kokonaisia kaupunkeja

Piparkakkutaloon kannattaa panostaa, sillä seisoohan se koko sesongin ajan kaapin tai pöydän päällä. Piparkakkutalo voi vinon metsämökin sijaan olla majakka, muumitalo tai vaikkapa Prinsessa Ruususen linna. Mikäänhän ei estä nappaamasta aihetta vaikka omilta kotihoodeilta.

Jos sinäkin haluat olla oman jouluelämäsi arkkitehti, kokeile Kristiina Aaltosen Kotilieteen tekemiä piparkakkutalon ohjeita.

Piparikaupunki

Piparkakkutalon rakennusvinkkejä

Kuten oikeankin talon kohdalla, rakentamisen tulee olla suunniteltua ja tarkkaa.

*Elementtien eli osien määrästä ja laadusta kannattaa pitää huolta leipomis- ja paistovaiheessa. Rakennusintoa kun ei sammuta mikään tehokkaammin, kuin jonkin osan puuttuminen kokoamisvaiheessa.

*Osat kannattaa suoristaa lämpiminä heti paistamisen jälkeen. Se helpottaa saumojen saamista kauniisti kohdilleen. Piparkakkutaloa ei voi koota suoraan uunista otettuina, vaan niiden tulee antaa jäähtyä kunnolla. Mielellään seuraavaan päivään.

*Kätevä emäntä koristelee piparkakkutalon ennen pystytystä. Sokerivesikuorrutus ja muut koristeet eivät irtoa ja valu paikoiltaan, kun seinät ovat vaakatasossa koristeluvaiheessa. Sokerivesikuorrutusta voi ostaa valmiina tuubeissa tai sen voi valmistaa itse tomusokerista ja vedestä. Värikkäiden pastillien lisäksi koristeeksi sopivat erilaiset kakunkoristeet ja karkit.

*Piparkakkutalon palat liimataan toisiinsa ja alustaansa sulatetulla sokerilla. Sokeri jäähtyy ja kovettuu muutamassa sekunnissa, joten talon kasaaminen on nopeaa puuhaa. Ja se sokeri on todella kuumaa, joten talon kokoaminen on tässä vaiheessa aikuisten puuhaa! Itsellänikin on pysyvä muisto kädessäni kuumsta sokerista ja piparkakkutalon kokoamisesta.

* Tummemmat saumat saa meikattua piiloon sokerivesikuorrutuksella tai tomusokeripuuteroinnilla.

*Valmista piparkakkutaloa kannattaa säilyttää kuivassa paikassa, jossa lämpötila säilyy suunnilleen samana. Vetoisessa tai kosteassa paikassa rakenteet saattavat väsyä. Katto voi lysähtää tai pahimmassa tapauksessa koko rakennus romahtaa.

Muumitalo piparkakusta

Tämä rakennusprojekti varmasti yhdistää koko perhettä. Ja mikä parasta, hommaan ei tarvitse ainakaan vielä anoa rakennuslupia!

Talonrakennusterveisin,

Blonditiina

Kuvat: Norman Ojanen/OM-arkisto


    Olen Tiina Rantanen,  monissa liemissä keitetty ruoka- ja viinitoimittaja, 7 kirjaa kirjoittanut tietokirjailija, kotitalousopettaja, purkkiblondi sekä ylpeä äiti. Olen aina ollut ruokaihminen henkeen ja vereen. Ruokafilosofiani on urani alusta asti ollut: ”Herkkuja helposti”, eikä blogini kotikeittiöön suunnitellut ruokaohjeet tee siitä poikkeusta. Ruoan lisäksi rakastan matkustamista ja maailman katsomista kamerani linssin läpi. Toimittajana otan postauksissani kantaa myös ruokamaailman kuumiin puheenaiheisiin.

Yhteydenotot: tiinajrantanen@gmail.com  

Kommentoi

Kommentoi juttua: Piparkakkutalon (kauhu)tarina

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *