Suklaasirkkoja Ötökkäbaarissa
Useimpia länsimaisia ihmisiä ajatus ötököiden syömisestä yököttää, mutta maailman mittakaavassa asiassa ei ole mitään tavatonta. Hyönteiset kuuluvat noin kahden miljardin ihmisen perinteiseen ruokavalioon, arvioidaan vuonna 2013 julkaistussa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n raportissa. Pääsimme dippailemaan kulkusirkkoja suklaafondyyseen Tikkurila Festivaalien Madventures-ötökkäbaarissa.
Ruokatoimittajana olen sitä mieltä, että tässä ammatissa kaikkea pitää maistaa. Ainakin kerran. Tykätä ei tarvitse, mutta maistaa pitää.
Hyönteisistä olen aikaisemmin popsinut popcornilta maistuvia friteerattuja muurahaisia, mutta sirkkoihin ja matoihin olen vetänyt rajani. Niinpä keräsin itseäni festarialueen ötökkäbaarissa sellaisen minuutin verran, kunnes uskalsin työntää cocktailtikun päässä olevan sirkan suuhuni. Ennakoluulo oli turha: sirkkajauhoissa pyöräytetty, pannulla öljyssä paistetttu ja sitten suklaaseen dipattu kulkusirkka oli itseasiassa aika hyvää.
Tulevaisuuden proteiininlähde
FAO:n ja hollantilaisen Wageningen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan ihmisten ruokana käytettäviä hyönteislajeja on tällä hetkellä yli 1 900. Suosituimpia ovat koppakuoriaiset, perhosentoukat, mehiläiset, ampiaiset, muurahaiset sekä heinäsirkat.
Proteiinin lisäksi monet hyönteiset sisältävät hyvää rasvaa, kalsiumia, rautaa ja sinkkiä. Osa sopii syötäväksi sellaisenaan, vaikka useimmista tulee kypsentämällä maukkaampaa ja myös turvallisempaa syötävää.
Vaikka hyönteiset kuuluvat jo nyt miljoonien ihmisten ruokavalioon, niiden laajempi hyödyntäminen esimerkiksi rehutuotannossa on vasta alkuvaiheessa. Sekin selviää YK.n edellä mainitusta raportista. Hyönteisillä voidaan ruokkia nautoja, siipikarjaa, sikoja ja kaloja. Vaihtolämpöisinä eläiminä ne muuttavat rehua ruuaksi tavanomaisia tuotantoeläimiä selvästi tehokkaammin. Hyönteiset pärjäävät usein elintarviketuotannon jätteellä tai suoraan tuotantoeläinten lannalla. Esimerkiksi kärpäsen toukkia voidaan kasvattaa siipikarjan lannalla ja syöttää sitten niitä broilereille muun eläinproteiinijauhon sijaan.
– Hyönteiset tuottavat paljon vähemmän kasvihuonekaasuja kuin nautaeläimet. Globaalisti hyönteisten suurimpana etuna lihakarjaan nähden on kuitenkin vesijalanjäljen pienuus. Vesijalanjälki on murto-osa esimerkiksi suurimman vedenkuluttajan eli nautakarjan vedenkulutuksesta, kertoo Jaakko Korpela Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksesta.
Suomen elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan EU-alueella hyönteiset luetaan uuselintarvikkeiksi. Hyönteisten täytyy käydä läpi turvallisuusarviointi ja saada myynnille ja markkinoinnille Euroopan komission lupa. Yhdenkään hyönteisen turvallisuutta ei toistaiseksi ole arvioitu uuselintarvikeasetuksen vaatimusten mukaisesti. Ötökkäillallisen raaka-aineita ei siis voi ostaa tavallisista kaupoista tai marketeista
Helsingin yliopiston metsätieteiden laitoksen hyönteistutkija Lena Huldén kuitenkin uskoo, että hyönteisten käyttö ruokana tulee yleistymään seuraavalla vuosikymmenellä.
– Ne ovat ainoa halpa proteiinin lähde. Veikkaan, että kymmenen vuoden sisällä kaupoista saa ostettua hyönteisistä tehtyä jauhoa, ja siitä ei ole enää pitkä aika esimerkiksi pakastettuihin heinäsirkkoihin. Hyönteinen ei myöskään ole tietoinen eläinkunnan edustaja, joten niiden kanssa ei ole samanlaisia eettisiä ongelmia kuin nisäkkäiden ravinnoksi käyttämisen suhteen, Huldén sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa viime kesänä.
Hyönteisjauheista puristettuja energiapatukoita tuodaan jo maahan ja Crobar-nimiset kotimaiset patukat ovat kehitystön alla. Patukkojen raaka-aineina käytetään sirkoista tehtyä jauhoa, pähkinöitä, siemeniä ja taatelia. Tuotekuvaus muistuttaa raaka-etuliitteellä varustettuja välipalapatukoita. Riittääkö ötököiden pörinä tulevaksi ruokatrendiksi? Soittavatko sirkat viulujaan kohta kotikeittiöissämme? Se jää nähtäväksi.
Ötökkäterveisin,
Himahellan Tiina
Olen Tiina Rantanen, monissa liemissä keitetty ruoka- ja viinitoimittaja, 7 kirjaa kirjoittanut tietokirjailija, kotitalousopettaja, purkkiblondi sekä ylpeä äiti. Olen aina ollut ruokaihminen henkeen ja vereen. Ruokafilosofiani on urani alusta asti ollut: ”Herkkuja helposti”, eikä blogini kotikeittiöön suunnitellut ruokaohjeet tee siitä poikkeusta. Ruoan lisäksi rakastan matkustamista ja maailman katsomista kamerani linssin läpi. Toimittajana otan postauksissani kantaa myös ruokamaailman kuumiin puheenaiheisiin.
Yhteydenotot: tiinajrantanen@gmail.com
Kommentoi
Kommentoi juttua: Suklaasirkkoja Ötökkäbaarissa