Himahella

Suomi 100 vuotta: Syödään yhdessä -ilmiö on täällä

Kun Suomi täyttää 100 vuotta, syödään yhdessä. Kaikki on kutsuttu!

Kuvat: ELO-säätiö

syödään-yhdessä_ihmiset
© Elo-säätiö

Syödään yhdessä -ilmiö potkaistiin käyntiin Helsingin Teurastamolla kesäkuussa 2016. Luonnollisesti se tehtiin katettujen ja herkkuja notkuvien pöytien ääressä, mutta työn merkeissä.  Kutsuvieraat perehdytettiin samalla juuri julkaistuun kuluttajatutkimukseen. Taloustutkimuksen kysely toteutettiin huhtikuussa 2016 osana maa- ja metsätalousministeriön Ruoan arvostus -seurantatutkimusta. Tutkimuksessa oli kysytty yli 2000 suomalaiselta, miten arvostamme yhdessä syömistä, miten sitä toteutetaan kotona, työpaikoilla ja ystäväpiirissä. Samalla haluttiin tietää, millaista yhdessä syömistä toivotaan ja mitkä tekijät sitä estävät.

Suomalaiset ovat hyvin harrasta kansaa, ne kirkonmenot aina aikaan saa…

Näin Eppu Normaali lauloi jo 80-luvulla biisissään Pidetään ikävää. Sanoituksessa piilee totuuden jyvä. Tiesitkö, että suomalaiset viettävät vähemmän aikaa yhdessä ruokapöydässä kuin muut eurooppalaiset? Vain joka toinen perhe syö päivittäin tai lähes päivittäin yhdessä. Työpaikkojen kimppalounailla käy vain noin kolmannes porukasta. Ja ne yhteiset kahvihetketkin jättää väliin joka neljäs. Emme siis ole yltiösosiaalista kansaa. Syyksi ihmiset väittävät kiirettä, sosiaalisten taitojen heikkotta tai taitamattomuutta ruoka-asioissa.

”Yhdessäolo on suomalaisista hankalaa”, väittää suomalaisten juomiseen ja syömiseen perehtynyt yhteisöllisyystutkija, biletohtoriksikin tituleerattu, VTT Antti Maunu.

syödään-yhdessä_kahvipöytä
© Elo-säätiö

Kun itse tulee käytyä ulkona syömässä lähes viikoitain, elää herkästi harhaluulossa, että ruokakuplassani on jopa tungosta. Ei näköjään ole, sillä referoidun kuluttajatutkimuksen mukaan 61 % suomalaisista ei juurikaan käy ravintoloissa. Eikä 69 % kantasuomalaisista istuskele kahvilassa tai viinilasillisen ääressä maailmaa parantamassa. Yllättävintä ehkä oli, että suomalainen kutsuu ruokavieraita kotiinsakin vain lähinnä jouluna ja juhannuksena.

”1960-80-luvulla pysyvistä yhteisöistä siirryttiin nopeasti individualistiseen ja nopeatahtiseen yhteiskuntaan, joka on tuottanut paljon hyvää, mutta myös erillisyyden ja yksinäisyyden kokemuksia. Arkiselle yhdessäololle on vain vähän toimivia malleja. Siksi ollaan hieman hämmennyksissä niinkin tavallisen asian kuin yhteisen ruokailun äärellä. Toisaalta ruokailu voi tarjota uudenlaiselle yhdessäololle helpon ja miellyttävän alustan”, Maunu analysoi tuloksia.

Syödään-yhdessä_kala
© Elo-Säätiö

Ei sit ku, vaan nyt ku, aletaan taas syödä yhdessä

Tahtoa muutokseen kyllä löytyisi. Suomalaiset haluaisivat viettää enemmän aikaa yhdessä ruoan ääressä. Ainakin antamiensa vastausten tasolla. Perheaterioiden lisäksi halutaan rentoa syömistä ystävien ja lähipiirin kanssa. Myös ravintolassa haluttaisiin syödä nykyistä enemmän. Tutkimus osoittaa, että kaipaamme yhteisöllisyyttä, mutta keinoja sen toteuttamiseen ei tahdo löytyä.

”Yksilöllisyyttä ja työtä korostava elämäntapa, maaltamuutto ja pysyvien yhteisöjen purkautuminen ovat vieneet pohjaa entisajan kyläilykulttuurilta. Ihmisillä on kuitenkin suuri yhteyden halu ja kaipuu kiireettömään yhdessäoloon tärkeiden ihmisten kanssa. Ruokailu nähdään keinona toteuttaa tätä. Lasilliselle meno ja esimerkiksi biletys toimivat samankaltaisena sosiaalisena tekniikkana”, Antti Maunu summaa.

Syntyneet yhteisölliset ruokailmiöt, kuten ravintolapäivä ja Illallinen taivaan alla, ovat saavuttaneet valtavan suosion, sillä ne vastaavat juuri tuohon ihmisten yhdessä syömisen tarpeeseen. Kun Illallinen taivaan alla katettiin ensimmäisen kerran Pohjois-Espalle, 1000 lippua tilaisuuteen meni netissä 2 minuutissa ja 7 sekunnissa. Tarvetta ja kysyntää siis olisi.

”Yhdessäolo on luomuihmisyyttä”, Antti Maunu kiteyttää.

syödään-yhdessä--pulla
© Elo-säätiö

Syödään yhdessä -ilmiö on iso hanke

Meillä on puhuttu paljon ruoan ravitsemuksellisista ominaisuuksista ja ympäristövaikutuksistakin, mutta yhteisöllisyyden edut ovat jääneet taka-alalle. Syödään yhdessä –ilmiöllä halutaan saattaa ihmisiä yhteisten pöytien ääreen ja luoda pysyviä käytäntöjä arkeen ja juhlaan.

Ilmiön ympärille on saatu noin 100 innostunutta organisaatiota tekijöineen mukaan.

Syödään yhdessä -ilmiön valmistelussa viime vuodesta lähtien on ollut mukana yli 50 järjestöä. Yhteistyö on tiivistä mm. MTK:n, maa- ja metsätalousministeriön, Metsähallituksen Luontopalvelujen, Leijona Cateringin, Yhteismaan, ETL:n, 4H:n, Marttojen, Maa-ja kotitalousnaisten ja kanssa. Yhteistyössä on syntynyt vuosisuunnitelma ja täydentyvä juhlavuoden kalenteri. 

”Tämä kuluttajatutkimus auttoi meitä kirkastamaan tavoitteet, jotka muutetaan juhlavuonna teoiksi”, kertoo Syödään yhdessä –hanketta vetävän ELO-säätiön johtaja Seija Kurunmäki.

”Kaikkien mukanaolevien tavoitteena on luoda maahamme pysyvää yhdessä syömisen kulttuuria. Toive ja tarve on olemassa, nyt on mahdollisuus luoda keinot ja käytännöt ” kiteyttää projektipäällikkö Sini Garam.

 Ja kyllähän Syödään yhdessä -hankkeella on mahdollisuus luoda maahamme myös uusia työpaikkoja. Kysyntää näyttäisi olevan, kunhan siihen osataan vastata tavalla, joka uppoaa suomalaiseen kuin kuuma veitsi voihin. Kaikkea kivaa yhdessä syömisen tiimoilta on Suomi100 –juhlavuoden ohjelman puitteissa luvassa. Seuraan asiaa, joten pysykää kuulolla!

Juhlavuonna jokaiselle jotakin: Kuukausiteemat ja maailman suurimmat kyläjuhlat

Syödään yhdessä – ilmiö nostaa kuukausittain uusia teemoja puhuttelemaan erilaisia ihmisiä.

Jokaisen kuukauden 6. päivä antaa erityisen syyn kutsua tai tulla kutsutuksi syömään. Kodin lisäksi kutsutaan syömään yhdessä yhteiseen pöytään ravintolaan, luontoon, työpaikalle, tapahtumiin, turuille ja toreille. Huhtikuussa 6.4. vietetään Mämmien yötä, 6.5. viritetään pihat grillikauden kunniaksi  ja elokuussa 6.8. juhlitaan kansallista Mustikkapiirakkapäivää.

Varsinainen juhlakausi alkaa 100 päivää ennen satasta eli elo-syyskuun vaihteessa. Silloin vietetään Maailman suurimpia kyläjuhlia. ”Pitkiä pöytiä viritellään jokaisessa Suomen kolkassa ja yhdessä tekemisen into on suuri. Vielä ehtii mukaan!”, hankkeen projektipäällikkö Sini Garam kertoo.

Yhteisöllisin terveisin

Blonditiina


    Olen Tiina Rantanen,  monissa liemissä keitetty ruoka- ja viinitoimittaja, 7 kirjaa kirjoittanut tietokirjailija, kotitalousopettaja, purkkiblondi sekä ylpeä äiti. Olen aina ollut ruokaihminen henkeen ja vereen. Ruokafilosofiani on urani alusta asti ollut: ”Herkkuja helposti”, eikä blogini kotikeittiöön suunnitellut ruokaohjeet tee siitä poikkeusta. Ruoan lisäksi rakastan matkustamista ja maailman katsomista kamerani linssin läpi. Toimittajana otan postauksissani kantaa myös ruokamaailman kuumiin puheenaiheisiin.

Yhteydenotot: tiinajrantanen@gmail.com  

Kommentoi

Kommentoi juttua: Suomi 100 vuotta: Syödään yhdessä -ilmiö on täällä

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *