Kulttuuri

Lukutoukka, testaa tietämyksesi: Tunnistatko kirjan tyylilajin jo kannesta?

Jo ensivilkaisulla kirjan kannesta näkee, mitä tarjolla on. Kansi on myyntipakkaus, lupaus sisällöstä. Niinpä huumorikirja näyttää erilaiselta kuin jännäri. Testaa, tunnistatko sinä eri kirjallisuuden tyylilajit kansista!

Kansikuva Kehveli

Huumori

Kuva: Värikäs, leikkisä piirroskuva, jonka aiheena on mitä tahansa kirjaan liittyvää, usein ihmishahmo.

Värimaailma: Värikäs ja kepeä.

Typografia: Usein käsin tehtyä typografiaa tai eri fonteista muokattuja kirjaimia. Usein teksti toimii kuvan osana.

Antti Heikkinen: Kehveli (WSOY).

 

Lue myös: Näin kirjan takakansi koukuttaa sinut

Kansi Kuninkaan rakuunat

Historiallinen romaani

Kuva: Usein maalaus tai valokuva, jota on käsitelty voimakkaasti ja historiallisuutta korostavasti. Aiheena voi olla esimerkiksi linna, maisema tai miekat.

Värimaailma: Tummat ja murretut värit.

Typografia: Teksti on usein koristeellista, ja sen tyyppi ilmentää tapahtuma-aikaa.

M & U Susimetsä: Kuninkaan rakuunat (Otava).

 

Kansi Takaisin Sumulaaksoon

Romanttinen viihde

Kuva: Usein helposti ymmärrettävä nelivärivalokuva tai kuvista tehty kollaasi, joka kertoo kirjan tapahtumista ja paikoista. Kuvassa on usein sankaritar.

Värimaailma: Vaalean puuterimainen.

Typografia: Hempeän koristeellinen ja selkeästi luettavissa. Usein kirjasarjoja, jolloin kirjailijan nimi on kannessa näyttävästi.

Tuija Lehtinen: Takaisin Sumulaaksoon (Otava).

 

Kansi Minä katoan

Rikoskirjallisuus ja dekkarit

Kuva: Kannessa on usein yksityiskohta tai tapahtumapaikka, joka symboloi kirjan nimeä, tai liittyy sen teemaan, esimerkiksi veriroiskeita tai aseita.

Värimaailma: Tumma. Jollei musta, niin ainakin voimakkaan värinen. Usein mustaa tehostaa räväkkä kontrastiväri.

Typografia: Asiallinen.

Mari Pyy: Minä ­katoan (Into).

 

Kansi Leväluhta

Kauhukirjallisuus

Kuva: Pelottavampi kuin jännärin kansi. Usein valokuva, johon hehkuvat silmät, autiotalo, risuiset puunoksat tai kummitusmaiset hahmot luovat kauhuelokuvajulistemaista tunnelmaa.

Värimaailma: Tumma.

Typografia: Kirjaimet saattavat hohtaa, savuta tai liukua kuvan sekaan. Typografia on leikkisempää kuin dekkareissa.

Marko Hautala: Leväluhta (Tammi).

 

Kansi Slaavilainen peli

Jännitys- ja seikkailukirjallisuus, trillerit

Kuva: Muistuttaa dekkarin kantta. Usein voimak­kaasti käsitelty valokuva, jonka aiheena voi olla esimerkiksi siluetti, uhkaava varjo, synkkä taivas, helikoptereita, roiskeita tai liekkejä.

Värimaailma: Tumma.

Typografia: Voimakasta ja maskuliinista. Kirjaimissa voi olla kulumaa tai muuta käsittelyä. Jos teos on osa sarjaa, kirjailijan nimi on yleensä suurella fontilla.

Seppo Mustaluoto: Slaavilainen peli (Gummerus).

 

Juttuun on haastateltu graafikko Emmi Kyytsöstä, joka tekee kansia useille kustantajille. Hänen Aalto-yliopiston opinnäytetyönsä Mitä kannet kertovat? (2015) käsitteli suomalaisen kaunokirjallisuuden kansia.

 

Kommentoi

Kommentoi juttua: Lukutoukka, testaa tietämyksesi: Tunnistatko kirjan tyylilajin jo kannesta?

Sinun täytyy kommentoidaksesi.