Akateemiset juhlat: Väitöstilaisuus

Väitöstilaisuudesta ilmoitetaan yleensä kirjallisella kutsulla.

Kun väittelijä, kustos (tilaisuuden valvoja) ja vastaväittäjä astuvat sisään, väitösyleisö nousee seisomaan. Kun väitöskirjan varsinainen tarkastus on läpikäyty, väittelijä ja vastaväittelijä nousevat seisomaan. Vastaväittäjä esittää loppulausuntonsa, kustos nousee seisomaan ja toteaa tilaisuuden päättyneeksi. Väittelijä poistuu ensimmäisenä, sitten kustos ja lopuksi vastaväittäjä. Yleisö poistuu viimeisenä.

Pukeutuminen

Perinteisesti miehet käyttävät frakkia, johon kuuluvat mustat liivit. Naiset pukeutuvat vastaavasti pitkään tai pitkähihaiseen mustaan pukuun. Joissakin korkeakouluissa käytetään erityisiä kaapuja, jotka asianosaiset saavat lainata käyttöönsä tilaisuuden ajaksi.

Kustos ja vastaväittäjä, mikäli heillä on tohtorinarvo, pitävät tohtorinhatun kädessään sisään mennessään ja salista poistuessaan. Väitöstilaisuuden ajaksi he laskevat tohtorinhattunsa eteensä pöydälle, hatussa oleva lyyra käännettynä yleisöön päin.

Kahvit ja karonkka

Väitöstilaisuuden jälkeen on yleensä kahvitilaisuus, jossa voi ojentaa onnittelukukkia. Sieltä suunnataan karonkkapäivälliselle. Sinne kutsutaan aina kustos ja vastaväittäjä, tiedekunnan dekaani sekä niitä professoreita, joiden alaan väitöskirja kuuluu. Karonkkaan voi kutsua myös lähimpiä sukulaisiaan ja ystäviään. Tohtorinkaronkassa miehet esiintyvät frakissa. Naisväittelijä vaihtaa illaksi pitkän iltapuvun, joka sekin saisi mieluiten olla väriltään musta.

Tohtorikaronkan puheista kolme on ennalta määrättyä: ensimmäisenä on väittelijän kiitospuhe, sitten vastaväittäjän ja kustoksen puheenvuorot, joiden jälkeen sana on vapaa. Kun karonkka on päättymässä, jonkun vieraista kuuluu kiittää isäntäväkeä.

Teksti kirjasta Kaunis käytös, hyvät tavat. Raili Malmberg, Kotiliesi 1990.