Istummepa pöytään torstaina nauttimaan hernekeittoa tai rapujuhliin elokuun hämyisenä iltana, pöytä katetaan aina ruokailua varten.
Ruokapöytä siivotaan tyhjäksi ja ruokailijoille katetaan lautanen, lasi, ruokailuvälineet ja lautasliina. Yksinkertaisimmillaan lautasliina on palanen talouspaperia. Juhlapöytään taitellaan kauniisti pellavainen liina. Pöytäliinat, kankaiset lautasliinat, kynttilät ja kukat tuovat juhlan mukanaan.
Ruokailuvälineet katetaan lautasen molemmille puolille ja lasit yläpuolelle. Haarukat vasemmalle, veitset ja lusikat oikealle puolelle. Jälkiruokalusikan ja -haarukan voi laittaa lautasen yläpuolelle tai tuoda pöytään vasta myöhemmin. Servietin voi taittaa lautaselle tai lasin päälle. Jos leipälautasta käytetään, se asetetaan vasemmalle puolelle. Näin oikean käden hiha ei pyyhi voita leivän päältä lasiin tartuttaessa.
Hummerihaarukoilla, etanapihdeillä ja muilla vempaimilla on omat paikkansa ruokailuvälinerivistössä. Yleensä kaikki erikoisemmat ruokailuvälineet katetaan oikealle puolelle.
Ruokailu aloitetaan uloimmilla ruokailuvälineillä ja siitä jatketaan kohti lautasta.
Lämpimät kattilat voi hyvin asetella pöytään, ja kuuman ruoan annostella niistä jokaisen lautaselle. Toisaalta jokainen voi myös ottaa ruokaa hellalta ja istua sitten paikalleen. Suomessa on tapana odottaa, kunnes kaikki ovat saaneet ruoan eteensä. Vasta silloin aloitetaan ruokailu emännän esimerkistä.
Isoissa kemuissa tilanne on toinen. Jos pöydässä on yli kymmenen ruokailijaa, voidaan syöminen aloittaa, kun lähimmät vieraat vieressä ja vastapäätä ovat saaneet annoksensa tai hakeneet sen noutopöydästä. Joskus innokas kokki saattaa yllyttää vieraitaan aloittamaan heti, jotta ruoka olisi varmasti lämmintä. Tätä kehotusta tietysti noudatetaan.
Ruokapöydässä ei röhnötetä toinen käsi pöytään nojaten ja kauhota ruokaa haarukka nyrkissä. Se näyttää rumalta ja on huonoa käytöstä. Kädet myös pestään ennen kuin istutaan pöytään.
Juhlapöydässä meidät istutetaan milloin asemamme, milloin sukulaisuussuhteemme mukaan. Miehet ja naiset istuvat vierekkäin. Naisen vierustoveri istuu vasemmalla, sydämen puolella. Kunniavieras sijoitetaan emännän oikealle puolelle. Aviopuolisoja ei ole tapana sijoittaa vierekkäin – paitsi kihlaparit. Isoissa juhlissa, kuten häissä ja syntymäpäivillä, laaditaan pöytäkartat.
Tarjoiluastia laitetaan kiertämään. Jokainen ottaa haluamansa määrän ruokaa lautaselleen ja laittaa astian eteenpäin. Joku pöydässä voi myös tarjota kaikille. Silloin lautanen annetaan tarjoajalle ja mainitaan, kuinka paljon itselleen haluaa.
Vältä kurkottamista. Siinä sotkee helposti hihansuut kastikkeeseen tai kaataa viinilasin. Pyydä sen sijaan muita ojentamaan leipäkori, suolasirotin tai ketsuppipullo ja laita ne sitten lähelläsi olevaan vapaaseen paikkaan.
Maista kaikkea mitä tarjotaan, ja nauti pöydän antimista. Jos olet allerginen jollekin ruoka-aineelle, kerro siitä etukäteen.
Pöydästä noustaan, kun kaikki ovat syöneet. Ruoan jälkeen kiitetään ja pöytä siivotaan astioista, ruokailuvälineistä ja kastiketahroista. On vähintäänkin kohtuullista, että arkioloissa kokki välttyy loppusiivoukselta. Juhlissa taas isäntäväki korjaa pöydän lasten tai muutaman vieraan avustamana. Kaikkien ei tarvitse nousta siivoamaan pöytää.
Teksti: Johanna Catani. Lähde: Herkkusuiden almanakka, ohjeita ja mietintöjä korkeamman gastronomian alalta 1831. Valikoiden suomentaneet Mary-Ann Ignatiew-Aukia, Kirsti Manninen. Otava 1999.
Oletko hillitty hippaaja, hurmaava tarinaniskijä vai juhlien bilehile? Tee Kotilieden testi ja saat tietää! Vinkkaa testistä myös ystävillesi ja sinullekin selviää, keitä heistä kuoriutui…
Katso juhlaherkkujen reseptit, tietoa yo-juhlien kulusta ja lähetä maksuton onnittelukortti valmistujalle!
Katso vinkit ja ohjeet rippijuhlien järjestämiseen, tarjoiluun ja pukeutumiseen.
