Isät ovat ottaneet innostuneesti vastaan perhevapaiden uudistukset. Silti monessa perheessä isä empii kotiin jäämistä. Taustalla vaikuttavat ennakkoluulot ja sitkeässä istuvat asenteet.
Vuoden 2007 alussa isälle tai äidille maksettavaa vanhempainrahaa korotettiin ja lisättiin joustoa vapaan ajankohdasta sopimiseen. Isät voivat pitää vapaansa milloin tahansa 14 kuukauden sisällä lapsen syntymästä.
Lisäksi isät saivat erityisen bonus-järjestelmän: jos isä käyttää vanhempainvapaasta vähintään kaksi viikkoa, hän saa kaksi viikkoa lisävapaata. Järjestelyä kutsutaan isäkuukaudeksi.
Tällä hetkellä yli 10 prosenttia isistä käyttää isäkuukautensa. Stakesin erikoistutkija Johanna Lammi-Taskula uskoo, että lukua voitaisiin tuntuvasti nostaa ottamalla käyttöön isäkiintiöt.
- Vanhempainvapaan jakaminen on perheiden sovittavissa. Tässä suomalainen bonus-järjestely eroaa muiden Pohjoismaiden järjestelyistä. Muualla tietty osuus vanhempainvapaasta on vain isän käytettävissä, äiti ei voi sitä hyödyntää.
Kun perheet voivat itse neuvotella vapaan jakamisesta, äidit jäävät helpommin kotiin piintyneiden roolimallien mukaan.
- Tämän päivän isillä on paljon halua ja valmiutta olla tasavertaisena vanhempana läsnä lapselleen, Johanna Lammi-Taskula sanoo.
Toisen vanhemman kotiin jääminen on aina myös taloudellinen ratkaisu. Tilannetta arvioidessa kannattaa laskea, miten verotus alenee vapaan aikana. Samoin työmatkoista ja työpaikkaruokailuista säästyvät eurot merkitsevät.
- Monelle tulee yllätyksenä, että vaikutus saattaa olla vain muutaman kymmenen euron kokoluokkaa, Johanna Lammi-Taskula huomauttaa.
Laskelmia perheen taloudellisen tilanteen muuttumisesta voi tehdä esimerkiksi Sosiaali- ja terveysministeriön sivustolla: www.isyys.net
Miten isät saataisiin jäämään kotiin hoitamaan lapsia? Miten teillä on jaettu vanhempainvapaat?
Kerro meille mielipiteesi ja kokemuksesi. Vastauksia saatetaan käyttää nimettöminä Kotiliesi-lehdessä.
vuosia til...
Monessa nuoressa perheessä taloudellinen ahdinko on pahimmillaan. On ehkä opintovelkoja, oma koti haaveissa, ilman työkokemusta palkka pienimmillään jne. Muistelen omaa aikaani silloin kun perhettä perustettiin Olimme molemmat sosiaalialalla työssä. Ei olisi tullut kuuloonkaan, että toinen olisi voinut jäädä kotiin lasta hoitamaan. Jokainen penni tuli tarpeeseen. Korvauksen pitäisi olla vähintään sen suuruinen kuin vähemmän ansaitsevan puolison tulot. Ainakin silloin kun on hyvin pienituloisista henkilöistä kyse. Korvaus pitäisi olla porrastettu. Nykyisin näyttää olevan niin, että mitä korkeampi elintaso, sitä vähemmän siitä halutaan antaa lapsille.