Hei, oletko uusi? Kotiliesi.fi-sivustolla voit jakaa omia reseptejäsi ja vinkkejäsi sekä oppia paljon uutta! Kirjaudu sisään tai Rekisteröi oma tunnus
Pääsiäinen on kristinuskon juhla, jota vietetään Jeesuksen ylösnousemuksen juhlana.
Ylösnousemus on kristillisen uskon ydinkohtia, ja pääsiäinen kirkkovuoden vanhin ja tärkein juhla.
Lasten tapa virpoa sijoittuu palmusunnuntaille, joka on viikkoa ennen pääsiäissunnuntaita. Palmusunnuntai aloittaa niin sanotun hiljaisen viikon, joka huipentuu pitkäperjantaihin, Jeesuksen ristiinnaulitsemisen päivään.
Hiljainen lauantai eli lankalauantai on periaatteessa arkipäivä. Varsinainen pääsiäinen alkaa pääsiäissunnuntaista ja sitä seuraa toinen pääsiäispäivä. Molemmat päivät ovat vapaapäiviä Suomessa.
Miten sinä vietät pääsiäistä?
Lähetä kätevä ja maksuton pääsiäisen e-kortti!
Lue myös:
Pääsiäismenu perinteiseen tapaan
Pääsiäisruokaa moderniin makuun
Lammasta pääsiäisen kunniaksi
Pasha kruunaa pääsiäisaterian
Rahka kuuluu pääsiäiseen
Makean maltaista mämmiä
Pääsiäisen menu
Askartele ja koristele pääsiäismunia
Vietän pääsiäistä rauhoittumalla joko kotona tai mökillä perheen kanssa.
Jos en mene kirkkoon, kuuntelen messut radiosta, josta tulee myös paljon hyvää musiikkia. Pääsiäisen perinteiset ruuat ja symboliset koristeet tekevät sanoman näkyväksi. Pääsiäinen on hyvä hetki keskittyä perusasioiden äärelle. Samalla se on merkki keväästä.
Pääsiäinen on ainut asia, miksi huhtikuu on olemassa! Minun mielestäni tämä alkukevät lumen alta paljastuvine roskineen ja räävittömästi paistavine aurinkoineen on hyvin, hyvin raskas vuodenaika. Minulle sopisi, että huhtikuuta kestäisi vain palmusunnuntaista toiseen pääsiäispäivään ja loput siitä jos voisi siirtää syksyyn. Syksy on se lempeä vuodenaika, joka ruokkii ruumista runsailla antimillaan ja sielu lepää ruskan palossa ja siinä miten lumi peittää alleen varisseet lehdet, pitkinä iltoina nautin kynttilöistä ja käsitöistä pitkän kesäisen työrupeaman jälkeen; ja tulee adventti ja joulu. Ei
kannata kadehtia talvisin uuninpankolla makaavia maajusseja sen, joka ehtii viettää kesällä vuosilomiaan: maajussi tekee kesällä pitkää päivää ja talvellakin käy metsätöissä, kyllä siinä saa vapaasti tammikuussa pitää lomaansa vaikka sitten siellä uuninpäällä. :)
Pääsiäinen on kevään avaus! Niinpä koristelen kodin kasvun ja elämän symboleilla: ruoholla, pajunoksilla ja kananmunilla. Lisään vielä auringonkeltaista, niin hyvä mieli on valmis. Nautitaan vielä hitaasti ja hyvässä seurassa hyvää ruokaa….
Pidän pääsiäisestä, kuten joulustakin. Pääsiäinen on värin juhlaa ja tuo kevään kotiin. Pääsiäisenä ortodokseilla Jumalanpalvelus on tosi kaunis ja harras, ja vaikka en uskonnollinen olekaan, tykkään käydä ortodoksien palveluksissa. Kuten joulu on punainen, niin pääsiäinen on mielestäni keltainen. Keittiö muuntuu keltaiseksi tekstiilien ja koristelujen avulla tosi helpolla ja pidän sen sellaisena kesään saakka.
Itse olen lapsesta asti pitänyt pääsiäisestä. Minulle kristittynä pääsiäinen on nimenomaan uskonnollinen juhla ja Jeesuksen ylösnousemuksen kunniaksihan sitä vietetäänkin. Pääsiäisellä on tärkeä hengellinen merkitys, sillä sitä edeltävä paastonaika antaa hienon tilaisuuden keskittyä rukoukseen ja hengellisten asioiden mietiskelyyn tavallista enemmän. Se muistuttaa meitä siitä, mitä Kristus todella teki ja kävi läpi puolestamme, mutta myös muistuttaa siitä mitä itse voisimme tehdä, pienilläkin teoillamme. Paastonaikahan ei ole vain kieltäytymistä joistain ruoista, vaan toisten auttaminen on tärkeä
osa paastoa.
Tärkeä osa pääsiäisen viettoa on sitä edeltävä paastonaika. Kuulun katoliseen kirkkoon, joten osa tavoistamme saattaa olla luterisille vieraita. Tuhkakeskiviikkona pappi tekee messussa jokaiselle tuhkalla merkin otsaan katumuksen merkiksi. Paasto on aloitettu ja matka pääsiäiseen alkaa. Pääsiäisiloon valmistaa erityisesti hiljainen viikko, joka alkaa palmusunnuntain iloisella messulla palmunoksineen ja kulkueineen. Lapseni käyvät kyllä myös maallisemman perinteen mukaan virpomassa (en tarkoita tällä ortodoksien hienoa virpomisperinnettä, vaan ns. ”trullivirpomista”) eikä se minua haittaa, koen sen osaksi suomalaista pääsiäisperinnettä. Kiirastorstain ehtoollinen on ainakin itselleni tärkeä osa pääsiäiseen valmistumista, sillä se muistuttaa siitä miten Jeesus asetti ensimmäisen ehtoollisen ennen kärsimystielleen lähtemistä. Pitkäperjantain surullinen tunnelma vaihtuu pääsiäisaamuna mitä suurimpaan iloon ja riemuun. Pääsiäisaamiainen on vuodesta toiseen minulle tärkeä jouluaterian tavoin. Sen jälkeen lähdemme koko perhe yhdessä kirkkoon. Messun jälkeen menee pääsiäinen lähinnä yhdessäolon ja mukavan oleskelun parissa; vanhempani vierailevat meillä ja me heillä, jotta saamme syödä yhdessä pääsiäisaterian, ja jos ilmat ovat keväisen kauniit kuuluu pääsiäiseen yleensä myös paljon ulkoilua. Samoin kuin joulunakin keskitymme perheen yhteiseen aikaan ja rajoitan pääsiäisen aikana lasten kavereiden vierailuja kodissamme, mikä joissain tuntuu herättävän ihmetystä.
Perinteisiä pääsiäisruokia ja -herkkuja teen myös, ainakin pashaa, lusikkaleipiä, rosmariiniperunoita, sitruunapiirakkaa ja joskus leivon kulitsankin, lisäksi laitan hyviä salaatteja ja olen ottanut tavaksi ostaa runsaasti erilaisia hedelmiä, niiden raikkaus kun sopii yhteen pääsiäisherkkujen kanssa. Kodin koristamme myös, lasten askartelut pääsevät kauniisti esille.
Pääsiäistä ei ole vielä samalla tavoin kaupallistettu kuin joulua, näin se antaa aikaa hiljentymiselle. Eivätkä minua häiritse lasten askartelemat keltaiset tiput tai palmusunnuntaina kiertävät pikku virpojat huiveineen ja loruineen, kunhan pääsiäisen todellinen merkitys ja tärkein sisältö ei unohdu ja kristittyjen tärkein juhla maallistu pelkäksi suklaamunien mainonnaksi ja tipujen ja pupujen paraatiksi.
Pääsiäinen on itselleni vuodenkierron mieluisin juhla. Kevät tekee tuloaan, luonnossa heräämisen merkkejä, aurinko paistaa, mikä sen ihanampaa.
Pääsiäistä ei ole onnistuttu kaupallistamaan, se on hyvä.
Laitan kodin kohtuullisessa määrin pääsiäisen näköiseksi, lähetän muutaman korttitervehdyksen, panostan hyvään ruokaan ja juomaan. On aikaa olla läheisten kanssa, myös vieraita kutsun lounaalle tai päivälliselle.
Pääsiäinen on ilmiselvästi nousussa meidän suomalaisten arvojärjestyksessä juhlapyhänä. Minusta se on hieno asia. Me suomalais-luterilaiset olemme mestareita omaksumaan perinteitä ja soveltamaan niitä itsellemme parhaaksi sopivalla tavalla. Emme paastoa, koska silloin pitäisi kieltäytyä jostain, mutta pashat, suklaat ja muu herkut nautimme mielellämme ortodoksien tapaan.
KV kirjoitti:
En vietä.