Vapaaehtoistyö: Paperittomien lääkärit

Paperittomien klinikalla hoidetaan heitä,  joita ei terveyskeskukseen huolita. Täällä vapaaehtoiset lääkärit, hoitajat ja monet muut auttavat, minkä alkeellisissa oloissa pystyvät. He uskovat, että arvokas elämä kuuluu kaikille.Tämä osoite on salainen. Suosittu se silti on, sillä jo ennen avaamista ovien eteen muodostuu ihmisrypäs. Hiljainen porukka ei näytä olevan näiltä kulmilta kotoisin.

Olemme Global Clinicillä, paperittomien klinikalla. Kaksi tuntia viikossa toimivalla klinikalla annetaan terveydenhoitoa niille, jotka eivät sitä julkiselta puolelta saa ja joilla ei ole varaa ostaa sitä yksityiseltä.

Kun ovet avataan, ihmiset tungeksivat odotustilaan. Sairaanhoitaja kiertää joukossa ja kirjaa tulkin avustuksella keltaisille tarralapuille kunkin asiointikielen ja tulosyyn. Myös kansalaisuutta ja syntymäaikaa kysytään, mutta kaikki eivät halua vastata. Ne, jotka eivät halua antaa oikeaa nimeään, kertovat nimimerkin. Näillä ihmisillä on usein huonoja kokemuksia viranomaisista ja jatkuva pelko maasta karkotuksesta. Niinpä toiminnan peruste on ehdoton luottamus.

Sydämeen sattuu

Pikkiriikkinen toimistohuone toimii vapaaehtoisen lääkärin vastaanottotilana. Potilas, romaninainen, ei puhu kuin omaa kieltään, joten paikalla on myös tulkki.

Noin nelikymppinen nainen kertoo, että hänellä on ollut kipua sydämessä, hengitysvaikeuksia ja nuhaa. Lisäksi kasvojen toinen puoli on tuntunut oudolta. Hän epäilee sen johtuvan siitä, että kerjätessä hän nojaa kylmään seinään. Lääkäri pyytää tulkin välityksellä lupaa tutkia. Hän kuuntelee keuhkoja ja sydäntä, katsoo silmät ja korvat ja mittaa verenpaineen. Se on korkea.
Nainen kaivaa kassistaan pilleripurkin. Hän näyttää, että ottaa siitä verenpainelääkkeen aina silloin, kun tuntuu pahalta. Joka päivä ei ole varaa lääkettä käyttää.

Lääkäri kirjoittaa uuden reseptin ja muistuttaa, että lääke pitäisi ottaa joka päivä. Koska naisella ei ole rahaa 12 euron lääkkeeseen, lääkäri kirjoittaa reseptiin, että ensimmäinen erä maksetaan klinikan apteekkitililtä. Lisäksi lääkäri kaivaa rulokaapista sopivia antibiootteja flunssan jälkitautina tulleeseen nenän sivuontelotulehdukseen. Hän uskoo sen aiheuttaneen oireet.

Kun lääkäri on jo hyvästelemässä, nainen kääntyy puhumaan tulkille. Tämä huokaisee: aina paljastuu vielä jotain. Nainen kertoo, että hänellä ei ole ollut kuukautisia neljään kuukauteen. Raskaana hän ei silti usko olevansa, sillä neljän lapsen äitinä hän tietää, miltä raskaus tuntuu. Lääkäri nyökkää, mutta sanoo, että ennen antibioottikuuria asia täytyy kuitenkin varmistaa.

Paikalle tulee sairaanhoitaja, joka kaivaa kaapista raskaustestin ja vie naisen vessaan. Hetken kuluttua hoitaja huikkaa, että ei huolta, antibiootteja voi ottaa.

Tulkki maksaa takaisin

Kaksi vuotta sitten avatun klinikan alullepanija, lääkäri Pekka Tuomola kertoo, että potilaat ovat joko maassa laittomasti oleskelevia ”paperittomia” esimerkiksi Afrikasta tai Aasiasta – tai sitten romaneja. Romanian ja Bulgarian romanit ovat EU-kansalaisina Suomessa laillisesti, mutta he eivät ole oikeutettuja julkiseen terveydenhoitoon.
– Romaniassa ja Bulgariassa saa kansallisen sairausvakuutuskortin vain, jos on tehnyt siellä työtä verokortilla. Romanien työttömyysprosentti on noin 90, joten harvalla sitä on. ”Kela-kortin” puuttuessa ei voi saada kansainvälistä sairausvakuutuskorttiakaan, hän sanoo.

Varattomat romanikerjäläiset eivät siis saa maksutonta hoitoa kotimaassaan eivätkä Suomessa. Maksullinen taas on heidän ulottumattomissaan.
– Enää ei kannata tulla, käännyttää tulkki tulijoita klinikan ovella. Avaamisesta on vain puoli tuntia, mutta jo nyt paikalla on enemmän potilaita kuin ehditään hoitamaan. Vähiten kiireelliset odottavat seuraavaan viikkoon.

Klinikalla eletään nyt poikkeuksellisen vilkasta aikaa. Joka kevät saapuu romaneja, mutta nyt käyntejä on enemmän kuin heidän määränsä antaisi odottaa. Mistä on kyse?
– Nyt saapuvat romanit ovat entistä huonokuntoisempia. He ovat ehkä kiertäneet jo pitkään Etelä-Euroopassa, jossa huono taloudellinen tilanne heijastuu myös romanien elämään. Se vaikuttaa syömiseen ja asumiseen – mitkä taas heijastuvat terveyteen, Tuomola arvelee.

Klinikalla toimii kerrallaan kaksi lääkäriä ja kaksi hoitajaa. Vapaaehtoisten listalla on myös erikoislääkäreitä, joita voidaan konsultoida puhelimitse. Lisäksi tarvitaan tulkkeja, varsinkin romaneja varten. He kun eivät yleensä puhu muuta kuin omaa kieltään.

Yksi vapaaehtoisista tulkkaajista on Sorin Valeriu. Nuori mies tuli Romaniasta Suomeen pari vuotta sitten rakkauden takia. Mitään hän ei Suomesta tuolloin tiennyt, mutta hän osasi englantia. Niinpä hän haki ja sai töitä, ensin siivoojana ja nyt autonkuljettajana.
Sorin kävi tultuaan paperittomien klinikalla, jossa sai hyvää hoitoa. Sitä hän ”maksaa” takaisin tulkkaamalla maanmiehilleen niin klinikalla kuin vaikka työhaastattelussa.
– Ihmiset ovat Suomessa mukavia ja avuliaita, hän sanoo ennen kuin rientää taas tulkkaamaan potilaalle.

Julmaa puhetta

Veera Luhtala seuraa tilannetta odotustilassa lehtiö kädessään. Hän oli lukenut klinikasta ja sen romanipotilaista, joista moni on luku- ja kirjoitustaidoton. Siitä hän sai idean: ehkä hän voisi kuvittajana auttaa tekemällä potilaille kuvallisia ohjeita.

Pekka Tuomola on kiitollinen tällaisista vapaaehtoisista, sillä he ovat edellytys klinikan toiminnalle. Tukia se ei saa mistään; eihän sitä virallisesti ole edes olemassa.
– Suhteessa viranomaisiin olemme kuitenkin valinneet avoimuuden. Ilmoitimme klinikan avaamisesta Helsingin poliisille, joka suhtautui toimintaan erittäin hyvin ja humaanisti. He totesivat, että ei ole heidän tärkeysjärjestyksensä mukaista päivystää klinikan kulmilla.

Toisenlaistakin palautetta on tullut. Netin keskustelupalstoilla klinikkaa syytetään rikollisten hyysäämisestä.
– Se, että autamme ihmisiä, jotka ovat maassa laittomasti, ei tee toiminnastamme laitonta. Päinvastoin: lääkärin velvollisuus on auttaa aivan jokaista riippumatta yhtään mistään. Tekoja ei tarvitse hyväksyä, mutta kaikilla on oikeus ihmisarvoiseen elämään.

Hän kertoo, että jopa jotkut kollegat ovat vaatineet ”ilmaiseksi rikollisia hoitavien” lääkäreiden maksavan valtiolle takaisin opiskeluunsa käytetyt varat. Hänestä se kuulostaa hirveältä.
– Sehän on sama kuin kieltäytyisi auttamasta kadulle tuupertunutta siksi, että tämä on väärän värinen. Tosi julmaa puhetta.
– Ei sivistysvaltio voi toimia niin, että se jättää jonkun ihmisryhmän ilman hoitoa.

Pekka Tuomolan tavoitteena on se, että paperittomat pääsisivät julkisen terveydenhuollon piirin. Se, että näin ei ole, johtuu hänestä enemmän periaatteista kuin kustannuksista.

Klinikalla on hoidettu 350 potilasta, vajaat kaksisataa vuodessa. Näiden hoitaminen ei juuri rahallisesti tuntuisi suomalaisessa terveydenhoidossa.
– Asia ei kuitenkaan etene, sillä kyseessä on pieni ja hiljainen ryhmä, joka ei edes äänestä. Poliitikot myös pelkäävät leimautuvansa ”rikollisten hoidon puolustajiksi”.

Tutkimusta ilman kokeita

Huolestunut mies puhuu hoitajalle siskostaan, joka on todennäköisesti raskaana. Masentunut ja itsetuhoinen sisko ei suostu tulemaan vastaanotolle odottamaan, vaan haluaisi varata ajan. Hoitaja kehottaa tulemaan viikon päästä ensimmäisten joukossa ja lupaa, että aika kyllä järjestyy.
– Psyyken ongelmia on ollut vähemmän kuin odotimme. Onhan ahdistavaa elää jatkuvassa kiinnijäämisen ja karkotuksen pelossa, Tuomola kertoo.

Yleisimmät vaivat, joiden kanssa klinikalle tullaan ovat vatsa- ja suolistovaivat, naisilla virtsatieinfektiot, tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä kivut ja säryt.
– Varsinkin romaneilla monet näistä johtuvat huonoista elinoloista: heikosta syömisestä, ulkona kerjäämisestä ja asunnottomuudesta.

Lääkärin mahdollisuudet tutkia klinikalla ovat varsin rajalliset. Käytössä on stetoskooppi, verenpainemittari ja korvalamppu. Laboratoriokokeita tai röntgenkuvia ei voida ottaa.
– Koska emme voi tehdä verikokeita, emme pysty hoitamaan esimerkiksi syöpää, diabetesta tai hiv:tä. Tämä on tällaista kehitysmaalääketiedettä.

Lain mukaan jokainen saa kuitenkin kiireellistä sairaanhoitoa. Sydänkohtaus tai katkennut jalka hoidetaan sairaalassa, mutta niistä laskutetaan.
– Koska meidän potilaillamme ei ole rahaa, laskut lähetetään klinikalle, vaikka meilläkään ei ole mahdollisuuksia niitä maksaa. Tulkoon sitten ulosmittaamaan vaikka odotushuoneen vanhat sohvamme, Tuomola hymähtää.

Tuomolan mielestä on erityisen törkeää, että paperiton ei pääse edes äitiys- ja lastenneuvolan piiriin*.
– Kun raskaana olevaa ei ole tutkittu, synnytyksessä voi tulla ikäviä yllätyksiä. Tällainen voi olla vaikka äidin hiv, joka lääkitsemättä siirtyy vauvaan.
Klinikalla raskaana olevia voidaan lähinnä mitata ja punnita. Usein jo keskustelu rauhoittaa tulevaa äitiä.

(*Helsingin kaupunginhallitus päätti 09.12.2013 pidetyssä kokouksessa järjestää paperittomille aikuisille kiireellisen hoidon samaan hintaan kuin kuntalaisille. Lisäksi raskaana olevat naiset ja alle 18-vuotiaat lapset saavat jatkossa laajat terveydenhuollon palvelut, sekä neuvola- että sairaanhoitopalvelut samaan hintaan kuin helsinkiläiset.
lähde: paperittomat.fi)

Tuomola on pyytänyt klinikalle lääkelahjoituksia lääketehtailta, mutta yksikään ei ole niitä antanut. Lääkärit ovat tuoneet omia näytepakkauksiaan. Klinikan yksityisiltä ja yhteisöiltä saamat pienet lahjoitukset talletetaan lähi-apteekin tilille. Sieltä voidaan maksaa potilaalle määrättyjä reseptilääkkeitä. Ilman apua ne jäisivät monilta ostamatta.

Seteli kirjekuoressa

Toisin kuin monissa terveyskeskuksissa, klinikalla ei ole ollut järjestyshäiriöitä. Hulinaa odotushuoneessa on kuin afrikkalaisella torilla, sillä moni on tullut sukulaisten tai ystävien kanssa. Odottelu sujuu silti rauhallisesti, edes ruuhkan vuoksi käännytetyt eivät protestoi.

Seinällä lukee, että täällä ei anneta eikä määrätä rauhoittavia lääkkeitä. Viestin huomaavat he, jotka ovat kieli- ja lukutaitoisia.
Välillä joku potilaista vierailee viereisessä huoneessa, jossa Pakolaisneuvonnan lakimies pitää vastaanottoaan paperittomille. Sieltä voi kysyä vaikka oleskelulupien hakemisesta tai oikeudesta työntekoon.

Pekka Tuomola on klinikalla joka viikko. Hän seuraa vastaanoton sujumista, juttelee potilaiden ja hoitajien kanssa ja ottaa vastaan potilaita, jos lääkäreitä ei ole paikalla riittävästi.
– Olen optimistinen klinikan jatkuvuuden suhteen. Toivon, että saamme mukaan vielä lisää vapaaehtoisia lääkäreitä ja hoitajia. On upeaa, että ammattilaiset uhraavat tähän työhön arvokasta vapaa-aikaansa.

Häntä ovat koskettaneet syvästi tavallisten ihmisten tuen ilmaisut. Köyhät eläkeläiset ovat halunneet tehdä pieniä lahjoituksia, kerran tuli kirjekuoressa 50 euron seteli. Eräs isä lahjoitti syöpään kuolleen tyttärensä lääkkeet.
– Viime viikolla raitiovaunussa kohtasin vanhemman naisen. Kun hän oli jäämässä pois kyydistä, hän katsoi minua tiukasti silmiin ja sanoi: ’Siunausta teidän työllenne’.
– Tuntemattoman antama palaute on tosi hienoa. Se antaa voimaa jaksaa.

Keitä ovat paperittomat?

Suomessa on arviolta 2 000 – 5 000 paperitonta, eli laittomasti maassa oleskelevaa ihmistä. He ovat
• kielteisen päätöksen saaneita turvapaikanhakijoita
• laillisesti viisumilla maahan tulleita, mutta viisumin umpeuduttua luvatta jääneitä
• alunperinkin paperittomina maahan salakuljetettuja.

Romanian ja Bulgarian romanit ovat usein maassa laillisesti, sillä EU-kansalaisina heillä on oikeus oleskella täällä kolme kuukautta. Terveydenhuollon suhteen he ovat kuitenkin paperittomia. Koska he eivät ole saaneet kansallista sairausvakuutuskorttia, eivät he ole oikeutettuja terveydenhoitoon myöskään Suomessa. Myös monet oleskelulupaa odottavat ovat terveydenhuollon suhteen paperittomia.

Artikkeli on julkaistu Kotiliedessä 11/2013.

Teksti: Mia Kuntsi
Kuvat: Petri Kaipainen SKOY, Jarkko Virtanen, Mirva kakko SKOY, Pekka Holmström