Marjatta Tapiola, 65, ei haikaile menneitä, eikä mieti tulevia. Hän elää hetkessä, maalauskausinaan lähes erakkona.

”Jo Leonardo da Vinci sanoi, että taiteilijan työ edellyttää yksinäisyyttä. En voi lähteä ystävien luo, jos maalaus on kesken. En, vaikka rakastan hirveästi ihmisiä, seuraa ja seurustelua.”

Maalaaminen on ainoa asia, johon Marjatta ei kyllästy. Aiheet nousevat alitajunnasta. Hän näkee ne kuvina ja kirjoittaa saman tien vihkoon muistiin. Vihkossa lukee esimerkiksi Minotauros, kallo sylissä. Lisäksi sivuille kertyy merkintöjä väreistä ja sommittelusta.

Silti hän on tuskaillut tuhansia kertoja maalaustelineensä edessä, miksi hänellä on niin vaikea ammatti.

”Rutiinista ei ole apua. Jokaisen työn aloittaminen on vaikeaa. Mutta ne kaksi minuuttia, jotka olen tyytyväinen onnistuneen työn äärellä, ovat valtavan onnellisia.”

Lue lisää taidemaalari Marjatta Tapiolasta Kotiliedestä 13/2016.

Katso myös jutut:

Värikäs ite-taiteilija Enni Id

Reidar Särestöniemi – Pohjolan Picasso

Taiteilija Hannu  Väisänen: ”Riskinotto on leimannut elämääni” – katso video