Resepti on testattu Kotiliedessä
Reseptit

Herrasväen pikkuleivät

Herrasväen pikkuleivät , pienet, makeat suupalat ovat makumuistoja isoäidin kätköjen pikkuleipätölkeistä. Niiden leipominen kasvattaa kärsivällisyyttä, sorminäppäryyttä ja tarkkuutta.

Valmistusaika
30-60 min
Annosmäärä
20  annosta

Ainekset

Herrasväen pikkuleivät

  • 200 g voita tai margariinia
  • 1 dl sokeria
  • 3 dl vehnäjauhoja
  • 1 ½ dl perunajauhoja

Herrasväen pikkuleipien väliin

  • vadelmamarmeladia

Valmistusohje

Herrasväen pikkuleivät eli herrasväen leivät leivotaan näin:

1. Mittaa rasva noin puoli tuntia ennen huoneenlämpöön. Vaahdota sitten kulhossa rasva ja sokeri. Sekoita sen jälkeen kuivat aineet (vehnäjauhot ja perunajauhot) toisessa kulhossa ja seulo voi-sokeriseoksen joukkoon. Sekoita tasaiseksi taikinaksi. Pidä taikina viileässä.

2. Laita uuni lämpenemään 175-200 asteeseen. (Tehokkaammassa uunissa lämpötilaksi riittää 175 astetta)

3. Kauli taikina leivinlaudalla ohueksi ja ota siitä muotilla pyöreitä kakkuja.

4. Paista kakkusia uunissa  175-200 asteessa noin 10-15 minuuttia, uunin tehosta riippuen.

5. Levitä jäähtyneille pikkuleiville vadelmamarmeladia ja paina kaksi kakkua vastakkain.

Vinkki: Tarjoa herrasväen pikkuleivät esimerkiksi After eight -kahvin kanssa.

Lue myös Anna.fi: Näin leivotaan appelsiini-pähkinäpikkuleivät


Kommentoi

Kommentoi juttua: Herrasväen pikkuleivät

Tuija

Tämä on juuri se ikivanha ja loistava ohje, jonka löysin oman mummoni – edelleen – ikivanhasta keittokirjasta: ilman kananmukaa, leivinjauhetta ja ehdottomasti peunajauhojen kera.

Vähän helpotusta tekemiseen:
Äitini leipoo näitä fiksusti: muotoile taikinasta tanko, jonka leikkaat noin sentin paksuisiksi kiekoiksi. Koverra jokaisen kiekon keskelle kuoppa, jonka täytät paistonkestävällä vadelma tai omena-kanelimarmeladilla.

Itse ajattelin kokeilla seuraavaa: muotoilen taikinasta tangon, jonka leikkaan ohuiksi kiekoiksi. Paistan kiekot ja täytän itse tehdyllä, paksulla vadelmahillolla, sekä kierittelen valmiit pikkuleivät sokerissa tai ripottelen päälle tomusokeria. Taikinan kauliminen on joskus haasteellista; tässä taikinaan ei käsittelyn aikana tarvita yhtään ylimääräisiä jauhoja. Kun tanko on tasapaksu ja kiekot yhtä ohuita, on lopputulos hyvä. Ja täytyyhän käsin tehtyjen näyttää käsin tehdyiltä. 🙂

Sinun täytyy kommentoidaksesi.