Lemmikit

Annika, 23, näki, miten edellä ajavasta autosta viskattiin kissa ulos ja päätti pelastaa sen – nämä asiat rescue-kissan ottajan pitää huomioida

Suomessa hylätään vuosittain yli 20 000 kissaa. Kodittoman kissan ottaminen on eettinen valinta. Asiantuntija kertoo, mitä pitää huomioida, jos haluaa rescue-kissasta uuden perheenjäsenen.

Oli aurinkoinen päivä toukokuun lopussa 2020, kun Annika Kaskinen ajeli töistä kotiin. Kesken matkan Annika kiinnitti tutulla tiellä huomiota outoon näkyyn. Aiemmin edellä ajaneesta ja nyt tien laitaan pysähtyneestä autosta viskattiin ulos jotain harmaata ja karvaista.

Annika kurvasi tien sivuun ja nousi autostaan. Samalla toinen auto kaasutti pois. Pientareelle jätetty möykky osoittautui pikkuruiseksi kissaksi.  Järkyttynyt Annika poimi kissan syliinsä ja vei autolleen.

Hetken kuluttua sama vieras auto ajoi takaisinpäin ja Annika pysäytti sen. Englantia mahdollisesti hämäämistarkoituksessa puhuva pariskunta selitti hätäisesti Annikalle jotain siitä, miten kissa oli pyörinyt heidän mökillään, eikä heillä ollut mahdollisuutta huolehtia siitä kaupungissa. Sitten he jatkoivat matkaansa. Annika suuntasi kissan kanssa kotiin. Vielä samana iltana kovia kokeneen pennun matka jatkui Vakka-Suomen Eläinsuojeluhdistyksen Carita Rauvolan hoteisiin.

Kissa oli heikossa kunnossa ja aliravittu. Se painoi alle kilon. Ensimmäiset päivät pienen kissan tulevaisuus näytti synkältä. Kesti tovin, että se saatiin syömään ja juomaan. Kissa sai matokuurin ja muitakin lääkkeitä. Annika vieraili Caritan luona niin usein kuin pystyi. Kun kissa oli parin viikon kuluttua hieman paremmissa voimissa, Annika vei sen kotiinsa.

”En suunnitellut rescue-kissan ottamista etukäteen, vaan pentu kirjaimellisesti putosi syliini. Kissa valloitti sydämeni ihanalla persoonallaan heti ensitapaamisella, ja tuntui alusta asti selvältä, että annan sille uuden kodin.”

Helmenharmaa kissa sai nimekseen Helmi. Annika ei tiedä Helmin tarkkaa alkuperää, mutta ulkonäön perusteella hän on arvellut, että kissassa olisi venäjänsinistä. Eläinlääkäri arvioi, että Helmi oli löytymishetkellä 5–7 kuukauden ikäinen. Annika teki Helmin heitteillejätöstä välittömästi eläinsuojelu- ja rikosilmoituksen.

Uudessa kodissaan, pienellä varsinaissuomalaisella maatilalla Helmi alkoi viettää kissanpäiviä. Se nukkui, leikki ja söi alusta asti hyvin, viihtyi pitkiä aikoja sylissä ja tuli heti juttuun Annikan kahden muun kissan, Töpön ja Vilin kanssa.

Lue myös: Kissa naukuu – mitä se yrittää kertoa? Lue, miten asiantuntija tulkkaa mirrin mielenliikkeitä

Vain yksi asia on osoittautunut haasteeksi löytökissan kanssa

Nyt Annikalla ja Helmillä on takana jo pian kaksi vuotta yhteiseloa.

”Kun tulen kotiin, Helmi kurisee ja kipittää ovelle minua vastaan. Hän on muutenkin todella rohkea ja seurallinen ja tykkää niin ihmisistä kuin muista kissoistakin. Helmi on osoittautunut luonteeltaan erilaiseksi kuin mitä olisin hylätyltä kissalta odottanut.”

Oikeastaan ainoaksi haasteeksi Helmin kanssa on osoittautunut se, miten kissa haluaisi maistaa kaikkea.

”Olen joutunut vähän keskustelemaan Helmin kanssa, mikä on kissanruokaa ja mikä ei. Helmi nimittäin himoitsee yli kaiken esimerkiksi perunalastuja,” Annika nauraa.

Jos haaveissa on ottaa omaan kotiin koditon kissa eli rescue-kissa, Annikalla on yksi suositus.

”Harkitse niin kasvatettujen pentujen kuin rescue-kissojenkin kohdalla tarkasti, pystytkö pitämään eläimestä huolta. Kissoissa on iso työ, vaikka ne eivät siltä välttämättä vaikuttaisikaan. Ne tarvitsevat niin seuraa kuin huolenpitoa.”

Lue myös: Rescuekoira Antero pääsi Romanian kaduilta lämpimään syliin Toijalaan – Olisitko sinä valmis auttamaan kodittomia eläimiä?

Koditon kissa ei ole harvinaisuus – Suomessa on tuhansia kissoja vailla kotia

Eläinsuojeluliitto SEY arvioi, että Suomessa hylätään vuosittain jopa yli 20 000 kissaa. Synkkien lukujen takia Suomessa on puhuttu viime aikoina kissakriisistä.

Ilmiö ei kuitenkaan ole uusi, SEY:n toiminnanjohtaja Kati White muistuttaa.

”Kissoja hylätään monesta syystä, ja SEY pyrkiikin nostamaan kissojen yleistä arvostusta.”

Viime vuonna kerättiin kokoon Kissakriisi hallintaan -kansalaisaloite, joka on jo päätynyt eduskunnan käsittelyyn. Aloitteen ytimessä on pyrkimys siihen, että tulevaisuudessa kaikki kissat tunnistusmerkittäisiin ja rekisteröitäisiin, vapaana ulkoilevat kissat leikkautettaisiin ja kissojen rajoittamaton lisäännyttäminen säädettäisiin lainvastaiseksi.

Osa kissoista hylätään luontoon, osa kiikutetaan löytöeläintaloihin tai eläinsuojeluyhdistyksille. Noin puolet hylätyistä eläimistä eli 10 000 kissaa päätyy löytöeläintaloihin, joista vain 10 prosenttia haetaan karkulaisina takaisin kotiin. Loput pyritään sijoittamaan uusiin koteihin eläinsuojeluyhdistysten kautta. Osa joudutaan lopettamaan.

Miten koditon kissa eli rescue-kissa eroaa rotukissasta?

Kodittoman kissan ottaminen on eettinen teko. Kun pohjatyö on tehty kunnolla, valinta on monesti hyvä.

”Suurin ero kodittoman kissan ja rotukissan hankkimisessa on se, ettei kodittoman kissan sukutaustasta ja kasvuoloista ole välttämättä tietoa samalla lailla kuin kasvattajalta hankitusta pennusta. Perinnöllisiä sairauksia saattaa esiintyä kuitenkin niin rotukissoilla kuin maatiaiskissoillakin”, Kati White toteaa.

Jos koditon kissa voisi olla uusi perheenjäsenesi, ensiksi kannattaa ottaa yhteys paikallisiin löytöeläintaloihin ja eläinsuojeluyhdistyksiin, joiden kautta kissa saattaa hyvinkin löytyä. Kodittomina on jatkuvasti kissoja pennuista aikuisiin. Tyypillisesti eläimet ovat maatiaiskissoja.

Yhdistykset rokottavat, leikkaavat, siruttavat ja hoitavat kissat muutenkin kuntoon. Siksi kissoista pyydetään usein 100–200 euron suuruinen maksu, joilla terveyskuluja osittain katetaan ja pyritään myös sitouttamaan ihminen päätökseensä. Kotia kaipaavista eläimistä on tietoja monen yhdistyksen kotisivuilla ja valtakunnallisilla sivustoilla, kuten kodittomat.info ja Rekku Rescue.

Kissojen kohdalla termejä on monia. Rescue-liite on tuttu koirien kohdalla, joita tuodaan Suomeen usein ulkomailta. Suomen kissatilanne on kuitenkin huono jo itsessään, joten Kati White kannustaa keskittymään ensin kotimaisen tilanteen ratkaisemiseen. Ulkomailta kissoja tuotaessa myös tautien riski kasvaa. Sanana rescue viittaa sinänsä kuitenkin vain pelastamiseen. Lisäksi saatetaan puhua löytökissoista, kodinvaihtajakissoista tai adoptoitavista kissoista.

”Jos löydät kissan, jota epäilet hylätyksi, se olisi hyvä toimittaa tavalla tai toisella löytöeläintaloon. Esimerkiksi mökkipihassa seikkailevaa kissaa ei pitäisi alkaa ruokkimaan ja majoittamaan omassa pihapiirissä. Kissa saattaa tehdä poikasia, ja pian käsillä saattaa olla usean kissan sisäsiittoinen lauma, joka kärsii. Juuri niin kissapopulaatioita syntyy.”