Sisustus

Emilia, 34, on asunut koko elämänsä samassa kerrostalossa lähellä sukulaisiaan: "Käsipareja lasten hoitoon löytyy"

Emilia on asunut samassa taloyhtiössä koko elämänsä. Kun Rasmus muutti Emilian kanssa yhteen, hänelle valkeni asteittain, että samassa talossa asuu lähes puolet hänen tulevasta suvustaan.

Emilia: ”Olen aina asunut vanhempieni ja sisarusteni kanssa samassa talossa. Se on asia, joka jaksaa ihmetyttää muita. Olemme sellainen italialaistyylinen perhe, jolle perhe ja tiivis yhteydenpito on ensiarvoisen tärkeä asia. Vanhempani asuvat kerrosta alempana, ja veljeni ja sisareni asuvat myös tässä samassa talossa.

Lue myös: Muuttaisitko takaisin lapsuudenkotiisi? Jennin vanhemmat menehtyivät äkisti ja asunto jäi tyhjilleen – näin rivari muuttui lapsiperheen kodiksi

Kun muutin pois kotoa, muutin vuokralle alimmassa kerroksessa sijaitsevaan sisäpihan asuntoon. Pikkuveljeni asui silloin seinänaapurinani ja isoveli ja sisko omissa asunnoissaan perheidensä kanssa, kaikki samassa talossa.

Tämä kuulosti alkuun myös Rasmuksen korvaan erikoisjärjestelyltä, mutta vain vuoteen 2010. Kun muutimme yhteen, hän oli asian kanssa jo hyvin sinut. Nykyään, kun meillä on kaksi lasta, asuminen perheen kanssa samassa talossa on todella kätevää, sillä käsipareja lasten hoitoon löytyy useammasta kerroksesta, tosi läheltä.

Lue myös: Helka ja Yrjö Koivisto muuttivat rapistuneeseen sukutaloon: ”Korjaamiseen käytetyllä rahalla olisi saanut uuden talon, mutta ei lapsuudenkodin tunnelmaa”

Toimisto muuttui asunnoksi – vaati jättiremontin

Talo, jossa asumme, koki kovia jatkosodan aikana. Taloa pommitettiin ja rakennuksen yläkerta sortui. 1940-luvun loppupuolella talon ylin kerros korjattiin, lisäksi taloon rakennettiin ullakkokerros, jossa nyt asumme.

Tämä asunto on kuulunut alun perin perheyhtiömme omistukseen. Lunastimme sen yhtiöltä keväällä 2018. Reilu kahdeksankymmentäneliöinen, kehnossa kunnossa oleva toimistotila vaati täysremontin. Halusimme uudistaa pohjaa ja uusia sähkövedot. Kaadoimme kaikki seinät, mitkä voimme ja suunnittelimme uuden huonejaon. Jopa keittiön paikkaa vaihdettiin seinältä toiselle. Aiemmin huoneistossa oli pieni käytäväkeittiö. Keittiön seinä kaadettiin ja tilalle rakennettiin kahdelle seinälle mittatilauksena musta puuviiluinen keittiö. Ainoa asia, jonka totesimme olevat sopivalla paikalla, oli kylpyhuone. Se päällystettiin lattiasta kattoon modernilla terrazolla.

Lue myös: Kuvittaja Kasper Strömman: ”Voin teeskennellä, että kirpputorimööpeli on lapsuudenkodista”

Sisustusarkkitehti avuksi

Meillä oli mielestämme selkeä visio, kun tapasimme Eliisa Korpijärven, sisustusarkkitehtimme ensimmäistä kertaa. Meillä synkkasi heti ja tuntui, että alkuperäiset ajatukset jalostuivat hyvään suuntaan remontin edetessä. Alkuperäisen suunnitelman mukaan kotimme ilme olisi ollut graafisempi ja mustavalkoisempi, mutta suunnitteluprosessin edetessä siitä tuli onneksi maanläheisempi ja tunnelmallisempi.

Rasmuksen kanssa meillä ei ole koskaan ollut erimielisyyksiä kodin tyylistä. Meillä on aika yhteneväiset maut, Rasmuksen maku on ehkä jonkin verran modernimpi kuin minulla. Tavaroiden paikalleen laittamisesta voimme olla useaa mieltä, vaikka molemmilla on omat mieltymyksensä kodin siisteyden suhteen, harvoin saamme siitäkään riitaa aikaiseksi.

Meillä oli valmiina tanskalaisia tiikkihuonekaluja, joille halusimme paikat uudesta kodista. Haaveilimme myös Ben Ourainin matosta, mutta vain sattumien kautta meille valikoitui punainen iso villamatto, joka täydensi kauniisti maanläheistä väripalettia.

Säilytys ja valaistus avainasemassa

Haluamme, että kotimme on kodikas, kaunis ja visuaalinen. Ehkä jopa tärkeämpää silti on, että tavaroille on säilytyspaikkansa, jotta nelihenkisen perheen koti pysyy järjestyksessä. Halusimme myös panostaa valaistukseen, koska uskomme, että valaistuksella on iso vaikutus kodin viihtyvyyteen.

Emme tehneet materiaali- tai muita sisustusvalintoja lapset edellä, vaan halusimme modernisti kodikkaan ja tunnelmallisen kokonaisuuden, jossa myös lasten on mukava olla. Lasipinnat ja mustat keittiön ovet eivät varmastikaan ole käytännöllisimpiä lasten kanssa, mutta se ei haittaa, sillä pieni epäjärjestys on minusta vain kodikasta.”

Juttu on ilmestynyt Dekossa 12/2019. Haluatko lukea lisää modernista asumisesta ja sisustamisesta, nähdä ihania skandikoteja ja saada uusimmat ideat ja trendit kotisi päivittämiseen? Tilaa lehti nyt tarjoushinnalla!