Sisustus

Intialaisvaikutteita ja kotoisia räsymattoja samassa tilassa – tällainen on mattofirma Finarten johtajan kaunis keskustakoti

Mattofirma Finarten toimitusjohtajan Larissa Immosen kotona voi yhdellä silmäyksellä nähdä temppelissä siunatun Buddha-patsaan, isän tilitoimistossa palvelleen mäntyhyllyn, äidin kutoman uniikin räsymaton ja Jaipurista tuodun antiikkipöydän – ja kaikki sopivat riidatta yhteen.

Asukas: Mattoyhtiö Finarten toimitusjohtajana työskentelevä Larissa Immonen, 31. Yritys on hänen vanhempiensa perustama.

Koti: 57 neliön kolmio vuonna 1932 valmistuneessa kerrostalossa Helsingin Kampissa.

Miten ja missä asut?

Kampissa aivan Helsingin ytimessä. Olen kotoisin Kotkasta ja etsin Helsingistä kotipesää lähes vuoden.

Halusin liikenteellisesti hyvälle paikalle ja lähelle bussiasemaa, jotta voin juosta pyjamassa Kotkan aamubussiin. Se lähtee jo varttia ennen kuutta.

Miten tästä asunnosta tuli kotisi?

Olin pannut merkille asuntoilmoituksen, mutta näytön aikaan olin Saksassa työmatkalla. Hinta oli hyvä ja olin varma, että näytöllä on paljon ihmisiä ja asunto myydään nopeasti.

Ratkaisin tilanteen pyytämällä kiinteistövälittäjä-serkkuani ja äitiäni menemään näytölle puolestani. Ajattelin, että he ovat luotettava tiimi: toinen edustaa järkeä ja toinen on fiilisihminen, joka arvioi asunnon energiaa ja tunnelmaa.

Molemmat ihastuivat asuntoon, ja samana iltana tein tarjouksen Saksasta käsin äidin kuvaaman videon perusteella. Tulevan kotini näin ensimmäistä kertaa vasta, kun avaimet oli kaupan jälkeen luovutettu.

Lue myös: Miten yksiöstä remontoidaan kaksio? Nuoripari muutti kotinsa tilajakoa kekseliäällä tavalla

Jouduitko remonttihommiin?

Jouduin kyllä. Keittiö oli umpinainen, joten sen ja olohuoneen välinen seinä kaadettiin. Kaikki seinät myös maalattiin ja alkuperäinen lautalattia kaivettiin laminaatin alta esille. Siihen laitettiin päälle vaha, ja nyt lattia on herkkä ja kaunis.

Keittiöön teetin puusepällä saarekkeen, ja jääkaapin tieltä oli otettava pois puolikas vanhaa kaappia.

Muuttoni jälkeen alkoi putkiremontti. Koko kylppäri uusittiin ja asioiden paikkoja vaihdettiin. Ilokseni sain mahdutettua kylppäriin saunamoduulin eli minulla on nyt pieni koti-spa.

Mikä on mieluisin sisustushankintasi?

Viimeaikaisista hankinnoista ehdottomasti tori.fi:stä ostamani kirkkaan oranssi jääkaappi. Se ilostuttaa minua.

Kuvaile kotiasi kolmella sanalla.

Valoisa, kerrostunut, värikäs. Vaaleiden seinien ansiosta värikkyys pysyy harmonisena, eikä mene kreisivärikkään puolelle. Harmaassa kodissa en pystyisi asumaan.

Lue myös: Nuorenparin tunnelmallinen kaksio Kaivopuistossa: ”Kotimme pääsi oikeuksiinsa tummasävyisenä”

Mikä on kotisi rakkain esine?

Ilman muuta olohuoneen Buddha-patsas. Perheellämme on ollut vuosikymmeniä vahvat siteet Intiaan, koska mattomme kudotaan siellä. Lukioaikana muutin äidin kanssa kahdeksi vuodeksi Intiaan, kävin kansainvälistä koulua. Viikot äiti oli tehtaalla, minä sisäoppilaitoksessa, viikonloput vietimme yhdessä.

Kun valmistuin lukiosta, sain äidiltä lahjaksi antiikkikaupasta löytämämme Buddha-patsaan. Kodinhoitajamme halusi viedä sen temppeliin siunattavaksi, ja niin myös tehtiin. Lopulta kannoin patsaan käsimatkatavaroissa Suomeen.

Työskentelet toimitusjohtajana perheyrityksessänne Finartessa. Oliko uravalinta lapsesta asti selvä?

Ei todellakaan ollut. Opiskelin kansantaloutta ja halusin työskennellä kansainvälisessä järjestössä, kuten YK:ssa tai vastaavassa. Kävin jopa työharjoitteluissa New Yorkissa. Työ ei kuitenkaan ollut sitä, mitä olin kuvitellut. Se avasi silmäni, että voin tehdä muutakin.

En ole katunut päätöstäni. On ihana työskennellä ja viettää aikaa vanhempien kanssa ja jatkaa heidän työtään. Meillä on tiivis suhde.

Miten työsi näkyy kodissasi?

Mattoina. Kaikilla on toki mattoja lattialla, mutta kiinnitän niihin erityistä huomiota. Minuun tosin pätee sanonta suutarin lapsilla ei ole kenkiä. Valitsen itselleni useimmiten kakkoslaatuisen maton tai prototyypin.

Meidän hittimattojamme en kaipaa kotiin, sillä näen niitä töissä päivittäin. En myöskään valitse kotiin juuri sen hetken suosikkivärejä.

Mitä teet, jos saat lorvailla viikonlopun?

Normaalia lorvailua: telkkaria, kirjoja ja lehtiä. Tykkään myös käydä pitkillä kävelylenkeillä, lähteä ystävien kanssa ravintolaan tai uimaan Yrjönkadun uimahalliin.

Aika usein olen lauantaisin meidän myymälässä töissä. Lauantai tuntuu monesti hukkapäivältä, ja sitä kokee tehneensä jotakin järkevää. Vapaina viikonloppuina käyn myös Kotkassa, tapaan perhettä ja sukulaisia. Kesällä viihdyn meidän saaripaikassamme.

Onko kodissasi jotain, mistä edes parhaat kaverisi eivät tiedä?

Ei taida olla. Ystävät tietävät, että olen kohtuullisen sotkuinen. Nykyisin minulle on kuitenkin tullut kova tarve pitää yllä järjestystä ja siivota, ehkä se on osa aikuistumisriittiä.

Mikä on vaikuttanut eniten sisustusmakuusi?

Lapsuuden koti vaikuttaa paljon. Meillä oli värikästä, eikä kaikki ollut ihan trendien mukaista. Myös matkustaminen ja asuminen ulkomailla on vaikuttanut paljon.

Esimerkiksi Intiassa ihmisten kodit eivät ole erityisen sisustettuja, mutta siellä on paljon muuta silmäniloa ja katsottavaa. Suomessa äidin ystävän Pirjo Kansan koti oli vaikuttava. Heillä oli näyttäviä kukkatapetteja, ne ovat jääneet lapsuudesta mieleen. Pirjon voisin ottaa sisustamaan omaakin kotiani. Ihailen rohkeaa ja epätavallista sisustamista.

Mitä sisustusostosta kadut?

En juuri mitään. Olen ostanut tänne tosi vähän uutta. Minulle on tyypillistä ekologisuus- ja taloudellisuusajattelu eli uutta ei kannata ostaa, ellei oikeasti tarvitse tuotetta tai rakastu siihen. Selaan kyllä koko ajan Bukowskin online-huutokauppaa, ja se on kieltämättä vaarallinen paikka.

Minkälainen on kotisi äänimaailma?

Olen huomannut, että viihdyn hiljaisuudessa. Kuuntelen kyllä klassista ja main stream -musiikkia. Tykkään myös maailman musiikista, vaikkapa intialaisesta klassisesta sitar-soittimesta ja ylipäätään etnisestä musiikista.

Vuosi sitten aloitin sellon soiton opinnot Sibelius-Akatemiassa harjoitusoppilaana. Sellon opettaja antaa vinkkejä uusista säveltäjistä ja kuuntelen heitä summanmutikassa.

Sinuun syvimmän vaikutuksen tehnyt taideteos?

Tosi monet teokset ovat tehneet vaikutuksen. Olin syksyllä Japanissa ja kävin katsomassa Tokion teamLabin näyttelyn. Se oli vaikuttava. Luen myös paljon. Eniten on ehkä jäänyt mieleen lukioajoilta Isabelle Allenden Henkien talon (The House of the Spirits) kieli ja maailma. Ne ovat niin rikkaita, häilytään todellisen ja epätodellisen välissä, mutta kaikki voisi melkein olla totta. Muuten en ole scifin ystävä.

Äitiäsi Eija Rasinmäkeä pidetään räsymaton uudistajana. Osaatko kutoa maton?

Olen kutonut kolme tai neljä pientä mattoa, ja haluaisin kutoa niitä useampiakin. Kutominen on kivaa puuhaa: terapeuttista, luovaa ja lopulta saa itselle vielä tuotteenkin. Kannustan kokeilemaan.

Mikä on matoissa in juuri nyt?

Ilman muuta värit ja tekstuurit. Etenkin paksut ja ryijymäiset matot, jopa rahkamattomaisuus, on tulossa osan kauhuksi ja nuorten ihmisten iloksi. Itämaiset matot ovat olleet esillä jo pidempään, ja ne ovat aivan ihania. Sattuneesta syystä minulla ei kuitenkaan ole niitä kodissani.

Kaikessa sisustuksessa merkityksellisyys ja historia korostuvat. Se, että esineillä on tarina ja kulttuuriside. Toivon, että räsymatot pääsisivät takaisin ihmisten lattioille nyt, kun käsityön arvostus on nousussa.

Juttu on julkaistu Dekossa 4/2019.