Huonekasvit

Kaktusten kasvatuksen ABC

Mehikasvit ja kaktukset ovat helppohoitoisia viherkasveja, jotka pärjäävät vähällä kastelulla valoisassa paikassa. Ulkonäössä ja koossa on valinnanvaraa.

Valo ja hyvä kasvualusta ovat tärkeimmät kriteerit mehikasvien ja kaktusten kasvattamisessa. Molemmat tarvitsevat hiekkapitoisen mullan ja mielellään paikan valoisalta etelä- tai länsi-ikkunalta.

Laiskan luottokasvi kaktus

Kaktus viihtyy länsi-ikkunalla ja tarvitsee valoa kukoistaakseen. Se ei viihdy pimeässä nurkassa sohvapöydän päällä, vaan menettää valonpuutteessa nopeasti muotonsa ja kuihtuu.

Kaktuksen kastelutarve riippuu vuodenajasta ja kasvin koosta. Talvella kaktusta ei tarvitse kastella, keväällä kastelua lisätään. Kesällä vettä voi antaa kerralla reippaasti, noin 2–3 viikon välein. Kesällä kaktuksen voi myös viedä pihalle tai parvekkeelle tuulensuojaisaan paikkaan.

Monipuolinen mehikasvi

Mehikasvit ovat loistavia yhdistettäviä erilaisiin asetelmiin muiden kasvien pariksi. Niiden avulla asetelmiin saa luotua jänniä muotoja ja erilaisia pintakiiltoja.

Eteläikkuna on mehikasville mieleinen kasvupaikka. Sekin viihtyy kesät ulkona, mutta talvella kasvupaikan olisi hyvä olla viileä ja valoisa. Mehikasvia voi lannoittaa kasvukauden aikana. Mehikasville riittää pieni määrä vettä silloin tällöin, sillä kasvin juuret voivat muuten vaurioitua. Kastele huolellisesti: älä kaada vettä ruusukkeen päälle, sillä se mädäntyy helposti.

Mehikasvien pienet juuret tarvisevat hiekkapitoisen mullan. Hyvin hoidetut mehikasvit palkitsevat kukkimalla aikaisin keväällä.

Hiekkapitoista multaa

Kaktusten ja mehikasvien kasvualustan on oltava hiekkapitoista, vettä läpäisevää multaa. Erikoismullan sekaan voi lisätä soraa, hiekkaa tai murskattuja ruukunpalasia. Paras istutusastia on saviruukku, jonka voi asettaa kateruukkuun. Huolehdi, että vettä ei jää ruukun pohjalle.

Parhaimmalta pienet kasvit näyttävät ryhmiksi koottuina. Isot kaktukset tai mehikasvit toimivat näyttävästi yksittäisinäkin.