Keraamikko Veera Kulju käyttää popcornia taideteoksissaan: ”Popcornit kuvastavat sisältä pursuavaa voimaa, joka pitää hillitä”

Keramiikko Veera Kuljun suhde teoksiinsa on ristiriitainen. Joskus valmis työ ilahduttaa, toisinaan uunista paljastuu vaikeasti siedettävä kappale. Silti hän on aina valmis kokeilemaan uusia tekniikoita, joiden kautta voi saavuttaa reitin uuteen ilmaisuun.

Kuka: Veera Kulju, 43, asuu Helsingissä ja työskentelee Vallilan Taiteilijatalossa. Valmistui Taideteollisesta korkeakoulusta taiteen maisteriksi vuonna 2011. Opiskellut myös kankaankudontaa ja on alkuperäiseltä ammatiltaan hevostenhoitaja.

Savi yllättää materiaalina

”Savi on haastava materiaali. Keramiikkaa tehdessä pitää sopeutua siihen, että savi saattaa prosessin aikana yllättää ja käyttäytyä eri tavalla kuin on suunnitellut. Joskus työ menee uunissa rikki, mutta se ei tarkoita sitä, että teos olisi pilalla. Välillä on hyvä antaa sen olla ja katsella sitä hetki etäisyyden päästä.

Keraamikko Veera Kuljun työskentelyä siivittää musiikki. Kuuntelulistalta löytyy Akira Kosemuraa, David Bowieta ja Ruusut-yhtyeen musiikkia.

Veera kuuntelee työskennellessään paljon musiikkia. Erityisesti kappaleiden lyriikoilla on hänelle suuri merkitys. Viime aikoina Spotify-listalta on löytynyt Ruusut-yhtyeen musiikkia, Akira Kosemuraa sekä David Bowieta. ”Musiikki herättää tunteita, sen avulla löytää sanat ja äänen omalle ajatukselleen.”

Veera Kulju on aloittanut metsäaiheisten teosten työstämisen viime vuonna.

”Muotoilen metsäteoksiani käsin, joten niissä näkyy kämmenen jälki. Samalla yhdistyy ihmisen ja luonnon välinen kontakti”, Veera Kulju sanoo.

Lue myös: Suunnittelija Maija Puoskarin nelihenkinen perhe asuu kaksiossa: ”Mietin tarkasti, että kalusteet ovat asuntoon oikean kokoisia”

Suhde omiin teoksiini on ristiriitainen. Joskus valmis työ on ilahduttava, toisinaan uunista tulee vaikeasti siedettävä, jatkotyöstöä vaativa kappale. Lähes aina kuitenkin keksin jonkun ratkaisun tai keinon, jolla saan työn eheäksi.

Savessa minua viehättää sen haptisuus. Tekeminen perustuu kosketukseen ja tuntoaistiin. Viestin ja havainnoin eniten koskettelemalla.”

Popcornista syntyy uniikkeja teoksia

”En koskaan ajattele, että jokin on mahdotonta ja kokeilen erilaisia tekniikoita. En yleensä innostu pelkästään tekniikasta, se on vain reitti johonkin tulkintaan.

Kymmenen vuotta sitten keksin, että voisin käyttää popcornia töissäni. Ajattelin, että popcorn on huokoinen ja se toimii omana muottinaan, kun kastan sen hammastikussa massaan ja liitän teokseeni.

Veera Kuljun teoksissa näkyy taiteilijan pikkutarkka kädenjälki. Metsä- ja popcorn-teosten pakkaaminen on tarkkaa työtä sekin.

Teosten pakkaaminen vaatii tarkkaa suunnittelua, jotta työt eivät rikkoudu kuljetuksen aikana.

Jokainen popcorn-teos on uniikki. Teoksissani popcornit kuvastavat sisältä pursuavaa voimaa, joka pitää hillitä. Ne liittyvät lapsena synttäreillä koettuun poksahtavan riemun ja vaaditun kontrollin ristiriitaan, tunteen ja järjen väliseen liittoon.

Popcornia syödään, kun seurataan sivusta jotain tapahtumaa, kuten elokuvia. Popcorn toimii siis myös metaforana ulkopuolisuudesta.”

Ajatustyötä unessa

”Työskentelyrytmiini vaikuttavat sekä yhdeksänvuotiaan lapseni aikataulut että kulloinkin meneillään olevat projektini. Pääasiassa minulla on orgaaninen, fiilikseen pohjautuva työrytmi. En ole ”kahdeksasta neljään” -tyyppiä, vaikka ihailen sillä tavalla kurinalaisia taiteilijoita.

Herään aamuisin seitsemältä, mutta jos minulla on mahdollisuus, varastan pari tuntia aikaa käydäkseni läpi yön aikana mielessäni tapahtuneet asiat. Näen paljon unia ja yöt ovat aikaa, jolloin valmistaudun seuraavaan päivään. Aamulla prosessoin ajatuksiani ja mietin, mitä mikäkin asia saattoi tarkoittaa. Sen jälkeen olen valmis ulkopuoliseen maailmaan.

Teen usein päätöksiä liian nopeasti, vaikka olisi viisaampaa nukkua ensin yön yli. Olen yrittänyt siirtyä enemmän prosessinhallinnasta intuition kuunteluun.”

Homehtuvatko popcorn-teokset?

”Minulta on kysytty, homehtuvatko teosteni popcornit vuosien varrella. Näin ei kuitenkaan käy, koska popcornit palavat pois raakapoltossa, jolloin uunin lämpötila nousee 950 asteeseen. Lasituspoltto tehdään vielä kovemmassa kuumuudessa, 1 260 asteessa.

Alkuperäisistä popcorneista jää siis jäljelle vain niiden uniikki ja ainutlaatuinen muoto.”

Juttu on ilmestynyt Dekossa 1/2019.

Keskustelu

Kommentoi juttua: Keraamikko Veera Kulju käyttää popcornia taideteoksissaan: ”Popcornit kuvastavat sisältä pursuavaa voimaa, joka pitää hillitä”

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X