Sisustus

Liikuteltava keittiö ja poroiksi palanut hirsitalo – muistatko nämä 10 puhuttua asuntomessutaloa? Tee testi!

Asuntomessut ovat yli 50 vuoden ajan ihastuttaneet ja kauhistuttaneet uusilla innovaatioillaan ja arkkitehtuurisilla taidonnäytteillään. Muistatko nämä puhutut messutalot? Koe aikamatka ja tee hauska testi!

Asuntomessut ovat toimineet rakentamisen suunnannäyttäjänä jo yli 50 vuoden ajan. Suomen asuntomessut perustettiin vuonna 1966 ja 1970 järjestettiin ensimmäiset messut Tuusulassa. Sittemmin uusia messualueita on rakennettu eri puolille Suomea lähes vuosittain. Asuntomessut 2021 järjestetään Lohjalla 9.7.-8.8.2021.

Lue myös: Asuntomessut 2021 Lohjalla – nappaa kiinnostavat messuvinkit ja kurkista kulisseihin!

Viimeisen 50 vuoden asuntomessukohteet ovat heijastaneet hyvin aikansa rakennustrendejä. 1970-luvulla rakennettiin muodikkaita, mutta käytännössä ongelmallisia tasakattoja, kun taas 2000-luvun alussa suosittiin isokokoisia, 150-300 neliön omakotitaloja ja kaksikerroksisia olohuoneita.

Vuosien saatossa on nähty myös ideoita, jotka ovat olleet aikaansa edellä. Ensimmäinen ekotalo aurinkopaneeleineen valmistui 1977 Vantaan Varistoon. Jotkut talot tuntuvat edelleen futuristisilta. Tällaisia ovat esimerkiksi Stefan Lindforsin suunnittelema Qubico-talo, joka tehtiin legoja muistuttavista keinohirsimoduuleista ja Villa 2000 -koetalo, jossa talon sai muunneltua halutessaan kahdeksi tai kolmeksi eri asunnoksi.

Asuntomessujen historiaan mahtuu monia hurmureita ja yllättäjiä. Tee hauska testi, ja katso, tunnetko messuhistorian puhutuimmat talot, tai hyppää suoraan lukemaan talojen tarinat.

10 mieleenpainuvinta messutaloa – innovaatiota, perinteitä ja mutkia matkassa

1. Tasakatto villitsi 1970-luvulla

Funktionalistisesta arkkitehtuurista inspiroituneita tasakattoja rakennettiin 1960-luvun puoliväliin asti lähinnä julkisiin rakennuksiin, mutta 1960-luvun lopulla ne kasvattivat suosiotaan myös omakotitaloissa. Talolle haluttiin luoda suorakulmainen, selkeälinjainen julkisivu, ja sen tasakatto mahdollisti.

Tasakattobuumi ei kestänyt kauan. 1970-luvun lopulla tasakattoja rakennettiin enää harvoin pientaloihin. Ongelmaksi tasakatoissa muodostui veden kasautuminen kattojen päälle kuin uima-altaaksi. Huonosti suunnitellut ja rakennetut tasakatot aiheuttivat paljon kosteusvaurioita. Suuri osa tasakatoista muutettiin harjakatoiksi 1980-luvun lopulla.

Lue myös: Tällaista on rakentaa talo Lohjan asuntomessuille – Hanna ja Eero rakastuivat tonttiin oikopäätä

Lue myös: Helsinkiläiset Johanna ja Veikko päättivät vartissa ostaa hylätyn talon ilman mukavuuksia

2. Ensimmäinen teräksinen omakotitalo

Teräs oli vieras materiaali talonrakennuksessa, kunnes 1988 Turun asuntomessuille nousi Rautaruukki Oy:n teräksinen pientalo Futurium. Arkkitehti Antti Katajamäen suunnittelema talo oli Suomen ensimmäinen täysin teräksen ehdoilla tehty omakotitalo.

189 neliömetrin koetalossa (4 h, k, s ja parvi) testattiin uusia materiaaleja ja niiden toimivuutta. Huomiota herätti materiaalivalinnan lisäksi talon erikoinen, kaareva muoto.

3. Perinnetalobuumin alkusysäys

Kannustalon Ainola valmistui Pietarsaaren asuntomessuille 1994. Messukävijät äänestivät omakotitalon suosikikseen, ja sen jälkeen Ainola-taloja rakennettiin ympäri Suomen. Ainolasta alkoi suuri perinnetalobuumi, joka on jatkunut tähän päivään asti.

Ainolan mittasuhteiden ja yksityiskohtien esikuvina käytettiin kolmea 1900-luvun alun huvilatyylistä puutaloa Pohjanlahden rannikolla. Ainolassa on pinta-alaa 146 neliötä, johon sisältyy neljä huonetta ja keittiö.

Lue myös: Turkulainen Johanna, 43, on muuttanut jo 43 kertaa – tällainen on muuttorumban täydellinen päätepiste

4. Sokeeraava legotalo

Kenties messuhistorian mieleenpainuvin rakennus on Lappeenrannan asuntomessuilla 1999 esitelty Qubico, kirkkaanpunainen kuutiomainen omakotitalo. Talon suunnitteli Stefan Lindfors, joka visioi talosta legopalikan muotoisen. Kävijät ristivät Qubicon Ferrari-taloksi.

Talo koottiin keinohirsimoduuleista, joiden sisällä kiersivät sähkö ja vesi. Talossa oli 80 neliötä ja se oli sisältä yhtä tilaa. Kun talo avattiin asuntomessukävijöille, siinä ei ollut sisustusta lainkaan. Lindfors perusteli, että ”tyhjässä talossa ihminen voi itse visioida oman makumaailmansa”.

Rakennusyritys Kotini kaavaili Qubikoa ”hyvin toimeentulevalle sinkkunaiselle” ja talon ostikin yksin asuva nainen.

5. Liikkuva huonejako

Villa 2000 oli Tuusulan asuntomessuille vuonna 2000 valmistunut koetalo, joka tuntuu edelleen ominaisuuksiltaan futuristiselta. Arkkitehti Kaj Wartiaisen tavoitteena oli luoda talo, joka kuluttaa luonnonvaroja elinkaarensa aikana vain kolmanneksen siitä, mitä vastaava samankokoinen perinteinen omakotitalo. Tämä pyrittiin saavuttamaan muun muassa katon aurinkopaneeleilla, jotka olivat aikanaan aivan uutta.

Erityisen jännittävää talossa oli sen muunneltavuus. Asunnon pystyi halutessaan jakamaan kahdeksi tai kolmeksi pienemmäksi asunnoksi. Keittiö ja sauna olivat liikuteltavissa huoneesta toiseen.

6. Talo lähes vailla ovia

Espoon asuntomessujen 2006 mieleenpainuvin kohde oli Kotilo, joka erottui uniikilla spiraalin muodollaan. Kotilo oli paanutalo, jonka pinta oli siperianlehtikuusta ja sisäpuolen verhoilu haapapärettä.

Mielenkiintoista Kotilossa oli, että se oli sisältä yhtenäistä tilaa. Vain WC oli erotettu ovella. Arkkitehti Olavi Koponen tavoitteli Kotiloon rentoa ja vaivatonta tunnelmaa.

7. Mika Kallion komea kakkoskoti

Kaikkien aikojen suurimpia messutaloja on Valkeakosken asuntomessujen 2006 Jämerä Kivitalojen Lapilli. Ratamoottoripyöräilijä Mika Kallio rakennutti talon synnyinkaupunkiinsa kakkoskodiksi, jossa Kallio voisi lomailla perheensä kanssa.

Komeassa kolmikerroksisessa 374 neliön kivitalossa oli kuusi huonetta, keittiö, kodinhoitohuone ja ylellinen saunaosasto. Lisäksi talossa oli oma baari ja palkintohuone Kallion lukuisille palkintopokaaleille.

8. Riihi paloi maan tasalle, ja rakennettiin uudestaan

Seinäjoen asuntomessuille vuonna 2016 oli tarkoitus nousta komea hirsitalo Riihi, jossa on lattiasta kattoon ulottuvat ikkunat ja näyttävät kierreportaat. Talon ulkosivu oli jo täysin valmis, kun talo paloi yllättäen maan tasalle messuvuoden tammikuussa.

Tilanne näytti toivottomalta, mutta rakennusprojektiin päätettiin kuitenkin ryhtyä uudestaan. Uudet hirret saatiin toimitettua muutamassa viikossa ja rakennusprojekti aloitettiin alusta. Riihi saatiin valmiiksi ennätysajassa ja avattua yleisölle heinäkuun puolivälissä Seinäjoen asuntomessuille 2016.

”Uudelleen rakennettu talo oli täsmälleen samanlainen kuin ensimmäinenkin, sillä emme keksineet mitään muutettavaa”, Riihin rakentajaperhe kertoo.

9. Näyttävä avaruusalus

Saimaan rannassa sijaitseva Honkatalojen Wave oli näyttävä ilmestys Mikkelin asuntomessuilla 2017. Arkkitehti Seppo Mäntylän suunnittelema hirsirakenteinen komistus oli messujen yleisömagneetti ja voittikin yleisöäänestyksen kolmessa kategoriassa: paras talo, paras sisustus ja paras piha.

Waven näyttävän ulkomuodon luo kaareviin muotoihin taipuva massiivipuu. Rakenteissa on myös käytetty terästä ja runsaasti lasipintoja.

10. Remonttia vuorokauden ympäri

Hieman epätavallisempi asuntomessukohde oli Porin asuntomessuille 2018 valmistunut Bunkkeri. Kyseessä oli vanha suojeltu rakennus, joka toimi Shellin asuin- ja autovajarakennuksena. Talo valmistui 1930-luvulla ja siinä asuivat aiemmin Shellin johtaja ja kuormapäällikkö.

Rakentaja Juha Heino loihti huonokuntoisesta, pitkään tyhjillään seisseestä talosta modernin nykytalon. Kolmikerroksinen, neljän huoneen ja keittiön kokonaisuus oli pinta-alaltaan 200 neliötä. Heino uudisti lähes kaiken runkoa ja perustuksia lukuun ottamatta.

Heino työskenteli talolla seitsemän päivää viikossa kahden vuoden ajan. Vuotta ennen messuja lokakuussa projekti sai todellisen takaiskun, kun Heino tippui tikkailta, ja hänen kallonsa halkesi. Muutaman viikon levon jälkeen Heino pääsi jatkamaan rakennushommia.

Lähteet: HS, Asuntomessut, Honkatalot, Puuinfo ja Iltasanomat