Muutakin kuin Banksyä! Poimimme 7 kiinnostavaa kotimaankohdetta kulttuurinnälkäisille

Tänä kesänä kierretään Suomea ristiin rastiin. Piipahda näissä ihanissa design-, puutarha- ja taidekohteissa.

Houkutteleeko kulttuurimatka kesällä 2021? Kokosimme yhteen seitsemän kiinnostavaa kohdetta ympäri Suomen.

1. Viimeinen Aalto-koti

Villa Skeppetin ilmeestä tekevät omaleimaisen olohuoneen purjetta muistuttava katto ja merelle suuntautuva kulmaikkuna.

Villa Skeppetin ilmeestä tekevät omaleimaisen olohuoneen purjetta muistuttava katto ja merelle suuntautuva kulmaikkuna. Kuva: Pyry-Pekka Kantonen

Kirjailija Göran Schildt ja arkkitehti Alvar Aalto tutustuivat toisiinsa, kun molemmat kuuluivat aikoinaan samaan elokuvakerhoon. Heistä tuli myöhemmin ystäviä, ja Aalto suunnitteli Schildtin perheelle kodin Tammisaareen. Se on Aallon suunnittelemista yksityiskodeista pienin ja toteutuneista viimeisin. Rakennus valmistui vuonna 1970.

Villa Skeppetin ilmeestä tekevät omaleimaisen olohuoneen purjetta muistuttava katto ja merelle suuntautuva kulmaikkuna. Myös kaunis piha puutarhoineen on suunniteltu huolellisesti. Keskipisteenä on Aallolle tunnusomainen vapaasti aaltoileva lummelampi.

Villa Skeppet on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan ja sen kunnostustyöt valmistuivat viime vuonna. Rakennusta ylläpitää nykyisin Christine ja Göran Schildtin säätiö, ja se aukeaa tänä kesänä pysyvästi myös yleisölle.

Villa Skeppetin historiasta ilmestyi myös uusi, arkkitehti Sanna Tegelin kirjoittama kirja, Villa Skeppet (2021).

Villa Skeppet, Tammisaari

2. Vaani Banksyä

Banksy on yksi maailman seuratuimmista taiteilijoista  ja hänen henkilöllisyytensä on säilynyt kutkuttavana arvoituksena.

Banksy on yksi maailman seuratuimmista taiteilijoista  ja hänen henkilöllisyytensä on säilynyt kutkuttavana arvoituksena.

Jos katutaide kiinnostaa, niin nyt kannattaa lähteä Mänttään. Serlachius-museo Göstassa on harvinainen tilaisuus nähdä brittiläisen katutaiteen supertähti Banksyn tuotantoa. Esillä on grafiikkaa ja levynkansitaidetta Banksyn uran varhaisilta vuosilta sekä multimediateos, joka kertoo katutaideteoksista ympäri maailmaa.

Banksy on yksi maailman seuratuimmista taiteilijoista ja hänen henkilöllisyytensä on säilynyt kutkuttavana arvoituksena. Hän ottaa teoksillaan usein oivaltavasti kantaa ajankohtaisiin, yhteiskunnallisiin epäkohtiin.

”Olen ylpeä siitä, että Serlachius voi tässä epävirallisessa, erinomaisesti kuratoidussa ja Banksyn taiteen teemoja mainiosti käsittelevässä näyttelyssä esitellä yhden maailman tärkeimmistä nykytaiteilijoista”, sanoo Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen.

Kyseessä ei ole Banksyn virallinen näyttely, mutta teosten aitous on todistettu. Sisäänpääsy on Banksyn hengessä ilmainen, mutta näyttely buukattiin hetkessä loppuun. Lisälippuja voi käydä vaanimassa museon kotisivuilta. Näyttely on avoinna 10.10.2021 saakka.

Serlachius-museo Gösta, Mänttä

3. Kuvanveistäjän puutarhassa

Visavuori edustaa tyyliltään kansallisromantiikkaa ja sen hurmaava sisustus irtaimistoineen on säilynyt jälkipolville.

Visavuori edustaa tyyliltään kansallisromantiikkaa ja sen hurmaava sisustus irtaimistoineen on säilynyt jälkipolville. Kuva: Hannu Männynoksa

Kuvanveistäjä Emil Wikström (1864–1942) tunnetaan Kansallismuseon graniittikarhun ja Helsingin rautatieaseman lyhdynkantajien tekijänä. Wickström rakensi perheelleen Sääksmäelle kauniin ateljeekodin, joka sai nimekseen Visavuori. Se edustaa tyyliltään kansallisromantiikkaa ja sen hurmaava sisustus irtaimistoineen on onneksi säilynyt jälkipolville.

Wikström oli myös innokas puutarhuri. Visavuoren museonjohtaja Pälvi Myllylä kertoo, että taiteilija oli hyvin kiinnostunut kivikkokasveista ja rakasti ruusuja. Idyllisessä pihapuutarhassa on edelleen jäljellä paljon alkuperäisiä kasveja kuten juhannusruusu ja Mustialan ruusu. Ateljeen talvipuutarhassa on myös kokoelma ”tuoksupielikkejä”, joiden pistokkaita voi ostaa museokaupasta.

Visavuoren kesäohjelmistoon kuuluvat Wikströmin aikalaisen, taiteilija Olga Gummerus-Ehrströmin taidetta esittelevä näyttely (1.6.-31.8.2021) sekä asumisen vaikutuksia ilmastonmuutokseen tarkasteleva ”Aikakoneita ja utopioita – Kotiinpaluu”-näyttely (8.5.2021–31.1.2022).

Visavuoren museo, Valkeakoski

4. Kemiön kesäkeidas

Westersin puutarhan perustaja Gunilla Törnroos viljelee lukemattomia erilaisia kesäkukkia, perennoja ja hyötykasveja.

Westersin puutarhan perustaja Gunilla Törnroos viljelee lukemattomia erilaisia kesäkukkia, perennoja ja hyötykasveja.

Ei haittaa, vaikket tänä kesänä pääsisi matkustamaan Etelä-Eurooppaan, sillä voit nauttia siitä yllättäen myös koto-Suomessa. Lähde Kemiön saarelle ja käy sisään taivaansinisestä portista oikeaan puutarhaparatiisiin.

Westersin puutarhan perustaja Gunilla Törnroos viljelee lukemattomia erilaisia kesäkukkia, perennoja ja hyötykasveja. Välimerellisen vivahteen puutarhaan tuovat kasvihuoneessa tuoksuva rosmariini, viiniköynnöksessä kypsyvät rypäleet, sitrus- ja viikunapuut sekä komea, violettilatvainen latva-artisokka. Loppukesä on sadonkorjuun juhlaa ja silloin puutarhassa kukoistavat erilaiset daaliat.

Soma kesäkahvila sijaitsee vanhassa navetassa ja kaupasta voit napata mukaasi yrttien taimia. Jos et pääse paikan päälle, lue Westersin ihanuuksista Kukkiva kasvimaa potager -kirjasta. (Tammi, 2018).

Westersin puutarha, Kemiö

5. Funkkisfanin pyhiinvaellus

Pohjoismaista romanttista funktionalismia edustava kappeli valmistui talvisodan jälkeen vuonna 1941.

Pohjoismaista romanttista funktionalismia edustava kappeli valmistui talvisodan jälkeen vuonna 1941. Kuva: Ola Laiho

Arkkitehti Erik Bryggmanin (1891–1955) Ylösnousemuskappeli Turun hautausmaalla kuuluu suomalaisen arkkitehtuurihistorian merkkirakennuksiin.

Pohjoismaista romanttista funktionalismia edustavan kappelin rakennustyöt alkoivat vuonna 1939, ja se valmistui talvisodan jälkeen vuonna 1941. On koskettavaa kuvitella, miltä Bryggmanista ja kappelin rakentajista mahtoi tuntua, kun rauhaa huokuva kappeli sodan melskeen jälkeen oli valmis.

Myös kappelin taideteoksiin liittyvät tarinat ovat traagisia. Bryggman-säätiön asiamies Mikko Laaksonen kertoo, että sisäänkäynnin hiekkareliefin alkuperäiseksi tekijäksi valittu taiteilija Ennu Oka kaatui talvisodassa ja alttarimaalauksen tekijäksi valittu Aarne Niinivirta kuoli tuberkuloosiin. Toteutuneet reliefit teki kuvanveistäjä Jussi Vikainen ja muut koristeet Bryggman. Puuttuvan alttaritaulun korvasi päätyseinään sivuikkunasta kauniisti heijastuva valo.

Kappelin sisustus, salin penkit ja saarnastuoli sekä omaistenhuoneen irtokalustus ovat Bryggmanin. Metallinhohtoisina välkkyvät valaisimet ovat Paavo Tynellin. Kokonaisuus on tunnelmaltaan tyyni ja toiveikas.

Ylösnousemuskappeli sijaitsee Turun hautausmaan koillislaidalla. Se on rajoitetusti auki yleisölle.

Etukäteistiedustelut: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

6. Piipahdus Melukylässä

Ilon Wiklandin herkkä ja ilmaisuvoimainen piirustusjälki on erottamattoman osa Lindgrenin satukirjojen viehätysvoimaa.

Ilon Wiklandin herkkä ja ilmaisuvoimainen piirustusjälki on erottamattoman osa Lindgrenin satukirjojen viehätysvoimaa.

Muistatko vielä veikeän ja omien sanojen mukaan sopivasti pullean satuhahmon nimeltään Katto-Kassinen? Se ja muut taiteilija Ilon Wiklandin piirtämät ikimuistoiset satuhahmot ihastuttavat lapsia ja aikuisia Muumimuseon Observatorion kuvitusnäyttelyssä.

Ilon Wikland syntyi Tartossa vuonna 1930. Hän muutti Ruotsiin vain 14 vuoden ikäisenä, kun hänet lähetettiin sinne sotaa pakoon. Wikland opiskeli Tukholmassa taidetta ja sai työpaikan kuvittajana Rabén & Sjögren -kustantamossa. Hän tapasi siellä kirjailija Astrid Lindgrenin ja piirsi ensimmäiseksi kuvituksen kirjaan nimeltään Mio poikani Mio. Sen jälkeen syntyi lukuisia muita kuvituksia lastenkirjallisuuden klassikoihin kuten Marikki, Melukylän lapset, Veljeni Leijonamieli ja Katto-Kassinen.

Wiklandin herkkä ja ilmaisuvoimainen piirustusjälki on erottamattoman osa Lindgrenin satukirjojen viehätysvoimaa. ”Marikista Melukylään” -näyttely (17.4.–19.9.2021) on suurin Wiklandin kuvituksista koskaan Viron ulkopuolella järjestetty näyttely.

Muumimuseon Observatorio, Tampere

7. Milanon ihmeitä Riihimäellä

Milanon ihme -näyttelyyn on koottu Suomen triennaaliosastojen esineistöä vuosilta 1933–1973.

Milanon ihme -näyttelyyn on koottu Suomen triennaaliosastojen esineistöä vuosilta 1933–1973. Kuva: Rauno Traskelin 

Suomen lasimuseossa on näytteillä suomalaisen muotoilun parhaimmistoa. Milanon ihme -näyttelyyn on koottu Suomen triennaaliosastojen esineistöä vuosilta 1933–1973. Lasiesineiden lisäksi mukana on myös hopea-, keramiikka-, tekstiili- ja puuesineitä.

Vuoden 1951 triennaalia kutsutaan Milanon ihmeeksi. Suomen ei pitänyt siihen aikoinaan lainkaan osallistua, koska hankkeelta puuttui rahoitus. Tapio Wirkkala mainitsi kuitenkin ideasta Wärtsilä-Arabian PR-päällikölle H. O. Gummerukselle, joka innostui ja järjesti rahat valtiolta ja yksityisiltä yrityksiltä. Se kannatti. Triennaaliin osallistuneet taiteilijat ja muotoilijat pokkasivat Milanossa jopa kuusi pääpalkintoa ja kuusi kultamitalia, seitsemän hopeamitalia ja kolme kunnia­diplomia.

Useimmat triennaaleissa palkituista teoksista ovat uniikkeja. Lasimuseon kesänäyttelyssä ovat esillä muun muassa Tapio Wirkkalan ”Kantarelli” ja ”Jäävuori”, Gunnel Nymanin ”Ruusunlehti” sekä Rut Brykin ”Äiti ja lapsi”. Näyttely on avoinna 7.5.–17.10.2021.

Suomen lasimuseo, Riihimäki

Juttu on julkaistu Dekossa 6/21.

Keskustelu

Kommentoi juttua: Muutakin kuin Banksyä! Poimimme 7 kiinnostavaa kotimaankohdetta kulttuurinnälkäisille

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X