Sisustus

Paimion parantola: pyöristetyt pinnat ja Alvar Aallon moka

Paimion parantola on yksi Alvar Aallon päätöistä. Tiesitkö, miksi alun perin keuhkosairaalaksi suunnitelussa rakennuksessa on pyöristetyt pinnat?

Paimion parantola: kulmikkuus puuttuu

Paimion parantola sijaitsee Paimiossa Varsinais-Suomessa. Paimion parantolan suunnitteli arkkitehti ja muotoilija Alvar Aalto alun perin tuberkuloosiparantolaksi. Sairaalaksi luotu rakennus onkin ratkaisuiltaan kiinnostava kohde.

Erityisen mielenkiintoista on se,  kuinka suunnittelussa on pyritty toteuttamaan valtava rakennuskokonaisuus vältellen kulmikkuutta. Ajatuksena keuhkoparantolan tiloissa on ollut, että pyöristetyille pinnoille ei pöly laskeudu.

Lue myös: Artekin 66-tuoli on kestänyt aikaa: Viipurin kirjastosta Moman kokoelmaan

Keltainen aula tuo iloa

Paimion parantolan suunnittelussa yksi johtoajatus oli se, että rakennus itsessään toimisi parantavana voimana. Aulatilan vahva keltainen värimaailma on kuin keinoaurinkoa keskellä talvea. Tähän oli pyritty suunnittelussa; luomaan iloa ja valoa ankeaan elämäntilanteeseen värien avulla.

Aallon virhe: takan hormi ei vedä

Paimion parantolan keltaiset portaat
Paimion parantolan ala-aulasta ylös johtavat portaat on keltaiset, koska Alvar Aalto halusi tuoda värillä valoa ja pirteyttä tilaan.
Potilashuoneissa on kaarevat kaapin ovet puhtaanapitoa huomioiden.
Taukotilan takka Paimion parantolassa.
Massiivinen takka ei ole koskaan ollut käytössä suunnitteluvirheen vuoksi. Sen hormi on rakennettu suoraan vaakatasoon ulos rakennuksesta.

 

Parantolan aikana toimineessa sairaalan yhteistilassa on keskelle tilaa muurattu takka umpiluukuin. Tavoitteena on ollut saada mahdollisimman hyvä lämmitysteho tilaan sijoittamalla tulisija huoneeseen muualle kuin seinän viereen.

Nuori, tuolloin vasta kolmekymppinen arkkitehti Aalto lipsautti yhden virheensä suunnitelmiin. Suoraan vaakatasossa seinän läpi ulos kulkeva takan hormi ei vedä. Ja tämän vuoksi sitä ei ole voitu koskaan käyttää.

Moka on toki pieni, kun näkee ympärillään kaiken onnistumisen ja kuulee Paimion parantolan olleen Alvar Aallon ensimmäinen suuri kohde, josta hän tuli tunnetuksi.

Paimion parantolassa puhuttelee erityisesti tilan ja valon suhde.  1929–1932 rakennettu parantolarakennus on monelta osin ratkaisuineen vahvasti edellä aikaansa.

Alvar Aalto suunnitteli myös sisustuksen Paimion parantolaan, ja esimerkiksi Paimio-nojatuoli on edelleen tuotannossa.

Lue myös: Dekon lukijat valitsivat rakkaimmat kotimaiset designklassikot, katso top 5!

Kommentoi

Kommentoi juttua: Paimion parantola: pyöristetyt pinnat ja Alvar Aallon moka

Sinun täytyy kommentoidaksesi.