Kun Sara Karlsson muutti Saku Tuomisen luokse, hän toi mukanaan vain muutamia rakkaita esineitä: ”Koti on oman elämän jatke”
Yrittäjä Sara Karlssonin kodissa menneisyys kohtaa nykyisyyden. Kerroksellisen sisustuksen lomaan mahtuu myös ripaus huumoria.
Vaikka talvi on jo taittumassa kevääksi, Sara Karlssonin kodin ulko-ovea koristaa joulukranssi. Se on muhkea, kuparinvihreä havukranssi, Saran ystävän, kukkataiteilija Hanna Piipon tekemä. Sara ripusti sen oveen ennen joulua, ja siellä se koristaa edelleen rappua.
Myös kodin sisällä vallitsee sama, kiireettömästä elämänasenteesta kertova tunnelma. Sara asuu kirjailija Saku Tuomisen kanssa. Kun hän kuusi vuotta sitten muutti yhteiseen kotiin, se oli jo täynnä elettyä elämää. Niinpä hän toi mukanaan vain muutamia tärkeitä esineitä kuten tauluja, kirjoja, valaisimia ja Hans Wegnerin Wishbone-tuolit.
Sara suhtautuu sisustamiseen filosofisesti. Häntä ei haittaa keskeneräisyys. Oikeastaan päinvastoin. Esimerkkinä kiehtovasta kodista hän kertoo muotoilijapariskunta Charles ja Ray Eamesin Eames Housesta Yhdysvalloissa.
”Eamesit elivät luovaa, uteliasta elämää, ja he olivat tosi inspiroituneita kaikesta ympärillään”, Sara Karlsson sanoo.
”Heidän kotinsa ei ollut näyttelykoti, vaan sen keskiössä oli kaksi ihmistä ja heitä inspiroineet asiat, matkamuistot ja prototyypit. Kaikki oli siinä talossa ikään kuin elämän kehyksenä.”
Lue myös: 55 neliön keidas! Alexandran ja Timin kaksiossa hurmaavat viherkasvit ja luovat ideat
Filosofinen ydin: Koti elämän jatkeena
Sara Karlsson on kotonaan huomannut, miten käsillä tekeminen ilahduttaa. Tilat ja esineet muuttuvat näkyvämmiksi kuin, jos ne olisivat pelkästään muualta hankittuja tai jonkun toisen tekemiä.
Viimeksi hän remppasi Sakun jo omilleen muuttaneen Siiri-tyttären huoneen. Hän kävi läpi jokaisen kohdan. Hioi ja maalasi. Nyt se toimii työhuoneena.
”Syvin juttu on siinä se, että koti ei ole irrallinen, vaan se on oman elämän jatke. Kodissa elää erilaisia olentoja, jotka ovat yksilöinä ristiriitaisia, ja kaikilla on erilaisia tapoja, mieltymyksiä, muistoja ja suosikkitavaroita. Kaikki sulautuu kuitenkin kokonaisuudeksi tai kollaasiksi, joka on mielestäni paljon kiinnostavampi kuin mitä olisin yksin, yhdellä hetkellä osannut tehdä.”
Saku oli kantis 90-luvulla Alessin myymälässä ja ilmeisesti aina kun hän halusi ostaa jotain, hän meni sinne.
Kollaasinomaisuus näkyy hyvin keittiössä. Sen päätyseinälle on kiinnitetty pitkä avohylly, ja sillä lepäävä astiakokoelma näyttää nopeasti vilkaistuna yhtenäiseltä. Tarkemmin tarkasteltuna se koostuu kuitenkin lukuisista, keskenään erilaisista esineistä.
”Rakastan astioita. Muistan, että nuo ovat Japanista ja nuo Kaliforniasta. Jotkut ovat alun perin Sakun juttuja ja jotkut minun”, Sara sanoo ja poimii käteensä rakkaita keramiikkakuppeja.
Hyllyn yläpuolella on valkoinen Alessin seinäkello, ja se naurattaa Saraa.
”Se on ollut Sakulla ikuisuuden niin kuin paljon muutakin semi-kitchiä Alessin tavararaa. Saku oli kantis Alessin myymälässä joskus 90-luvulla, ja ilmeisesti aina kun hän halusi ostaa jotain, hän meni sinne. Siinä on sellaista huonoa makua, mitä tarvitaan!” Sara sanoo pilke silmäkulmassaan.
Lue myös: 60-luvun kerrostaloko tylsä? Jaanan sisustusunelmat toteutuivat designkodissa
Tarpeellisia vastakohtia: Vaihtelua ja pysyvyyttä
Saraa inspiroivat luovuus ja taide. Hän vaihtelee usein kodin taide-esineiden paikkoja. Esimerkiksi Karoliina Hellbergin Myrsky-niminen maalaus löytyy nykyisin makuuhuoneesta, kun se aiemmin roikkui vanhan nojatuolin vieressä keittiössä. Nyt siinä ilahduttaa Hellbergin juliste Artekille.
Kodin lämmin ja hienovaraisen viipyilevä tunnelma syntyy luonnon ja veden sävyillä.
Kodin lämmin ja hienovaraisen viipyilevä tunnelma syntyy luonnon ja veden sävyillä. Väripaletin uusin lisäys löytyy työhuoneesta. Se erottui jo harkintavaiheessa edukseen seinälle kiinnitetyistä värimalleista.
”Ihan kuin se olisi kuulunut tänne. Ja itse asiassa se kuuluu tämän talon historiaan”, Sara sanoo ja osoittaa makuuhuoneeseen johtavia valkoisia peiliovia, joiden pinnasta on lohjennut pala maalia.
Vanhojen maalikerrosten alta pilkistää tismalleen sama lämpimän murrettu vaaleanvihreä.
On kapea raja siinä, että onko joku jätetty heitteille, vai onko se arvokkaasti ikääntynyt.
Koti muuttuu ajan myötä. Kulumisen näkyminen viehättää Saraa silloin, kun hän kyläilee muiden kodeissa. Omassa itsessään tai kodissaan sitä on kuitenkin välillä vaikea sietää. Häntä kiehtoo japanilainen käsite käsikiilto. Se syntyy, kun puisten esineiden kuten porraskaiteiden pintaan tarttuu vuosien saatossa rasvaa ja likaa.
”Länsimaiseen kulttuuriin kuuluu enemmän se, että siinä vaiheessa esineet pitäisi hioa puulle. Tai sitten ne on jo etukäteen käsitelty niin paksusti lakalla, että niistä voi aina pyyhkiä elämän pois.”
”On kapea raja siinä, että onko joku hylätty tai jätetty heitteille vai onko se ikääntynyt arvokkaasti.”
Lue myös: Pieni pintaremontti piristää! Tässä kevään trendikkäät maalit, tapetit ja tekstiilit
Juttu on julkaistu Dekossa 4/2021.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Kun Sara Karlsson muutti Saku Tuomisen luokse, hän toi mukanaan vain muutamia rakkaita esineitä: ”Koti on oman elämän jatke”