Tilanjakaja kehystetään nyt pehmeällä puulla tai värikkäällä metallilla – sisustussuunnittelija antaa vinkit myös rimaseiniin

Lasisten tilanjakajien trendi rantautui Suomeen jo ennen koronaa, ja niiden suosio kasvaa yhä.

”Pandemiakin on vaikuttanut siihen, että asuntojen pitäisi joustaa. Jos tilanjakajan avulla saa ratkaistua vaikkapa työhuoneongelman, tuleehan se halvemmaksi kuin muuttaminen”, sanoo sisustussuunnittelija Maru Hautala.

Lue myös: Tökkiikö etätyö? Näin luot viihtyisän ja ergonomisen työpisteen kotiisi

Musta profiili ja kirkas lasi ovat nyt väistymässä.

”Karmit tehdään enenevässä määrin puusta. Tammi tuo lasiseen tilanjakajaan pehmeyttä. Saarni on todella kaunis, vaaleampi kuin tammi ja sopii hyvin skandinaaviseen kotiin”, Maru Hautala kertoo.

Lasivaihtoehtojakin on nykyään paljon, esimerkiksi uritettua raitalasia, valkoista maitolasia ja kuviolasia. Kuviolasiseinään Maru Hautala ei suosittele kovin tiheää ristikkoa, vaan seinä kannattaa jakaa kehyksellä yksinkertaisesti muutamaan osaan. Sileää lasia käytettäessä ristikot voidaan suunnitella luovasti.

Jos sisustuskauppojen tarjonnasta ei löydy mieleistä tai oikeankokoista tilanjakajaa, sen saa myös mittatilauksena.

Sisustussuunnittelija kannustaa asiakkaitaan rohkeisiin valintoihin.

”Värillisillä profiileilla saa tehtyä tosi makeita ratkaisuja, ja jokin koboltin­sininen lasi on aika jyty! Kannattaa olla hyvin varma valinnastaan, sillä ratkaisu on suhteellisen arvokas ratkaisu ja pysyvä.”

Tilajakajaan voi valita myös raitalasin, jos tuo hieman yksityisyyttä mutta päästää läpi valoa. Kuvan tilanjakaja on Lasilinkin mittojen mukaan valmistama.  Kuva: Lasilinkki

Etätyöhön rauhallinen tila

Lasinen tilanjakaja on kätevä etenkin kodeissa, joissa etätyöläiset taistelevat omasta tilastaan.

”Lasiseinäratkaisu on siitä hyvä, että toisesta tilasta tulee luonnonvaloa lasiseinällä erotettuun tilaan. Ääntä lasinen tilanjakaja ei kokonaan eristä. Jos sitä kaipaa, lasitusliikkeistä on saatavana ääntä eristävää lasia”, Maru Hautala kertoo.

Tämän minikodin alkoviin on rakennettu lasiseinällä erotettu makuusoppi, ja sen alla on vielä säilytystilaakin. Kuva: Kati Pilli-Sihvola

Tilanjakajan avulla voi esimerkiksi rakentaa kompaktiin kodin alkoviin nukkumasopen. Makuuhuoneessa seinämä voi erottaa vaatehuoneen tai pukeutumistilan.

Lasiliukuseinät ja -ovet ovat yleistyneet myös kylpytiloissa. ”Esimerkiksi kylpyhuoneeseen voi valita lasiliukuseinän, josta vain toinen puoli aukeaa. Profiileja saa eri väreissä.”

Lue myös: Taitelija Linda Linko muutti uuteen kotiinsa vain pari lakanaa mukanaan: ”Oli ihana aloittaa puhtaalta pöydältä”

Raitalasit ja värikkäät kehykset tuovat särmää kylpytiloihin. Kuvan lasiseinät ja -ovet ovat Lasilinkin valmistamia. Kuva: Lasilinkki

Pariovet raitalasilla johdattavat Honka Huomen -talon wc:hen. Kohde esiteltiin Tuusulan asuntomessuilla vuonna 2020. Kuva: Mirva Kakko

Alvar Aallon Rimaseinä 100 on designklassikko

Tilaa jaetaan kodeissa myös liikuteltavilla sermeillä.

”Nyt pinnalla ovat punossermit ja rottinkityyppiset sermit. Ihmiset hamuavat myös Aalto-henkisiä rimaseiniä”, Maru Hautala kertoo.

Alvar Aalto suunnitteli Säleseinä 100:n vuonna 1936 ja se kuuluu Artekin tuotantoon. Puolitoista metriä korkea säleseinä on valmistettu ohuista mäntyrimoista ja sen voi asetella aaltoilevaan, kulmikkaaseen tai vaikkapa kaaren muotoon. Se on kevyt liikutella, ja säilytystä varten sen saa rullalle.

Aaltoilevaan muotoon saa aseteltua myös Nikarin Separat-tilanjakajan, joka on saarnia. 180 senttiä korkean seinämän saranat ovat luonnonparkkinahkaa ja ne patinoituvat kuten saarnikin.

Lue myös: Miten luodaan koti, joka muovautuu elämäntilanteen mukaan? Sisustusarkkitehti kertoo! 

Alvar Aallon suunnittelma Säleseinä 100 on koottu kapeista mäntyrimoista. Artek, 2 130 e. Kuva: Artek

Cecilie Manzin Nikarille suunnittelma Separat-tilanjakaja. Finnish Design Shop, 1 769 e. Kuva: Nikari