Sisustus

Tulevaisuuden omakotitalo on jokaiselle omanlainen elämys – asumisen asiantuntija Kimmo Rönkä nauttii perunapellostaan

Tulevaisuuden omakotitalo ei ole remontoitava rintamiestalo tai avaimet käteen tuotettu talopaketti. Se on elämys.

Jos haluaa tietää, miltä näyttää tulevaisuuden omakotitalo Suomessa, on syytä piipahtaa Helsingin Kannelmäessä sijaitsevan paritalon takapihalla.

Heti portin jälkeen ohitetaan hevoskastanja ja jatketaan luonnonkivistä tehtyä polkua pitkin talon taakse. Tulevaisuus sijaitsee pihan perällä. Se on viisi metriä pitkä ja reilun metrin leveä. Pieni ja sievä perunapelloksi siis.

Naapurit saattavat naurahtaa ja vaimoväki pyöritellä päätään, mutta konsultti Kimmo Rönkä ei välitä. Hän on tutkinut ja työskennellyt asumisen tulevaisuuden visioiden parissa yli 20 vuotta ja tietää, että oman ruoan kasvattaminen on vahvasti nouseva trendi.

Asumisen konsulttina hän tietää senkin, että tulevaisuuden omakotitalo ei ole enää remontoitava rintamiestalo tai avaimet käteen tuotettu talopaketti. Se on elämys. Jokaiselle omanlaisensa.

”Mies kulkee omia polkujaan. Nautin siitä, että pihallani on perunapelto, vaikka se puskisi pelkkää vesiheinää”, hän sanoo ja nauraa.

Lue myös: Sisustussuunnittelija Anita Koponen: ”Moderni omakotitalo on kaukana persoonattomasta ja kolkosta”

Tulevaisuuden omakotitalo: korona veti huomion neliöihin

Kimmon samanikäiset ystävät, viisikymppiset asiantuntijatyöläiset ovat jättäneet isot talonsa ja muuttaneet kerrostaloihin Helsingin uusille asuinalueille, Kalasatamaan ja Jätkäsaareen.

Hän on pysynyt aloillaan, vaikka kertoo itsekin pyrkineensä eroon siitä ”kasinokärsimyksestä”, jota omakotitalon omistaminen ja ylläpitäminen vaatii.

Koronaerityksen aikaan hän on ollut valintaansa tyytyväinen niin kuin moni muukin omakotiasuja.

Koronan jälkeen ruvetaan miettimään sitä, millaista on merkityksellinen elämä ja miten koti tätä tukee.

Yhtäkkiä iso talonrohjo onkin osoittautunut mukavaksi turvapaikaksi, johon jo aikuiseksi kasvanut muusikkolapsikin on voinut paeta ahtaasta opiskelijaboksistaan. Isossa talossa on tilaa harjoitella ja pihasta on suuresti iloa.

Kimmo uskoo koronan vaikuttavan ajatuksiimme pysyvästi, niin perusteellisesti se on horjuttanut turvallisuudentunnettamme.

”Oleellista on, että koronan jälkeen aletaan miettiä sitä, millaista on merkityksellinen elämä ja miten koti tätä tukee”, Kimmo sanoo.

Hänestä hyvässä kodissa on riittävästi tilaa. Huoneet ovat niin monikäyttöisiä, että niissä voi elää riitelemättä, tehdä työtä ja harrastaa. Ja että käytettävissä on jonkinlainen ulkotila, piha tai iso parveke.

Tulevaisuuden omakotitalo: vuokrattavia pientaloja?

Omakotitalo on ollut tähän asti ja on siis varmasti jatkossakin suuri suomalainen unelma. Taloustutkimuksen vuonna 2018 tekemän kyselyn mukaan peräti 60 prosenttia meistä haaveilee asuvansa sellaisessa jossain elämänsä vaiheessa.

Talot toki muuttuvat siinä missä asukkaiden arvomaailmakin.

Kimmo tietää ja huomaa sen omassakin elämässään, että nuoret sukupolvet eivät osta vanhempiensa arvoja. Eivät sitoudu kalliisti ylläpidettävään materiaan, eivätkä ankkuroidu paikalleen vuosikymmeniksi.

”He saattaisivat haluta asua kivassa talossa maalla tai pientaloalueilla, mutta eivät investoida ja omistaa. Siihen ei välttämättä ole varaakaan.”

Siksi tulevaisuudessa tarvitaan ja syntyy pientaloja, joita voi vuokrata samalla tavalla kuin kerrostaloasuntoja. Voi kokeilla, asua hetken ja muuttaa pois.

Toisin kuin helposti ajatellaan, pientalo voi olla ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto.

Talot myös kehittyvät sellaisiksi, että niitä voi halutessaan siirtää ja kuljettaa mukanaan, joko kokonaisia taloja tai niiden osia.

Huomiota liikkumiseen

Kaukana keskustasta sijaitsevaa omakotitaloa pidetään ilmastonmuutoksen kannalta huonoimpana mahdollisena asumismuotona, mutta Kimmon mielestä osin turhaan.

”Toisin kuin helposti ajatellaan, pientalo voi olla ympäristön kannalta hyvä vaihtoehto, vaikka se tietysti edellyttää, että liikkuminen hoidetaan jotenkin muuten kuin bensiinikäyttöisellä autolla”, hän sanoo.

Oman ruoan lisäksi tulevaisuuden omakotitalo tuottaa valtaosan käyttämästään energiasta.

Aurinkopaneeleista, lämpökeräimistä ja maalämmöstä tulee talojen vakiovarusteita. Matkalla ollaan myös kohti energian varastointia.

Kimmo uskoo putkiremontti-lekakulttuurin tulevan samalla pikkuhiljaa tiensä päähän. Putket ja muut kuluvat osat rakennetaan jatkossa niin, että ne voi vaihtaa hajottamatta rakenteita.

”Vastuullisessa kiertotaloudessa talot myös tehdään materiaaleista, jotka ovat purettavissa ja käytettävissä uudelleen.”

Kerrostaloissa otetaan kattotilat käyttöön. Puistojen, pihojen ja kasvien merkitys kasvaa. Ihmiset vaativat asuinalueilleen puita.

Kattotila käyttöön

Kaiken aikaa kiihtyvää vauhtia luonto lähestyy kotia ja koti luontoa.

Parvekkeet suurenevat jo nyt, eikä tulevaisuudessa rakenneta enää parvekkeettomia asuntoja.

”Kerrostaloissa otetaan kattotilat käyttöön. Puistojen, pihojen ja kasvien merkitys kasvaa. Ihmiset vaativat asuinalueilleen puita.”

Kimmon mielestä hyvä pientalo on tulevaisuudessa kuin kotilo. Siinä on talvitalo eli sisätila, kevät- ja syystalo eli katettu terassi ja kesätalo eli piha.

”Toistaiseksi elämme vielä liikaa sellaisessa asetelmassa, että talvella ollaan sisällä ja kesällä ulkona, kun voisimme elää niin, että meillä olisi sääsuojattu, katettu ulkotila joka puolella taloa. Sitä kohti mennään.”

Huoltomies omakotiasujillekin?

Kauaksi on tultu myös niistä ajoista, jolloin kunnon kansalainen rakensi talonsa itse.

Siksi jatkossa tarvitaan Kimmon sanoin palveloimista. Se tarkoittaa, että omakotiasujakin ostaa talonsa huolto- ja korjauspalvelut ammattilaisilta samaan tapaan kuin kerrostaloissa huoltoyhtiöiltä.

Kaupungeissa voidaan tässä suhteessa ottaa mallia maalaiskylistä.

”Perinteinen kylä on esimerkki siitä, että pakon edessä on syntynyt palveluita, joilla on kasvot. Esimerkkinä vaikkapa aurakuski, joka ei jätä lumivallia iäkkään asukkaan portin eteen ja uskaltaa katsoa kaikkia silmiin, koska hoitaa hommansa.”

Sujuva arki tuo onnellisuutta

Kimmo tiivistää, että tulevaisuuden hyvässä asumisessa täyttyy kolme pointtia: wow, cool ja fun.

”Wow voi olla jokin kiva ominaisuus, vaikka hieno terassi talon ympäri tai perunapelto. Cool voi olla puolestaan vaikkapa tyylikäs sähköpyörä, ja fun on sitä, että kotona on kivaa, että siellä nauretaan paljon.”

Asuminen on siis tiukasti sidottu onnellisuuteen.

”Mistä onnellisuus asumisessa syntyy”, Kimmo vielä kysyy ja vastaa itse.

”Se syntyy juuri siitä, että arki sujuu ja elämä tuntuu merkitykselliseltä.”

Näin ollen konsultin kyntämä perunapelto urbaanilla omakotialueella edustaa tulevaisuuden asumista, jos mikä!

Lue myös Anna.fi: Testaa sovitko omakotiasujaksi?

Juttu on julkaistu Dekossa 7/2020.