Viherkatto

Viherkatto on kaunis pölyttäjien kaveri, mutta silti niitä on Suomessa vähän – ota nämä asiat huomioon, kun harkitset viherkattoa

Viherkatossa arveluttaa moni seikka, mutta Asuntomessuille Lohjalle valmistuneessa talo Sensussa vehreys vei voiton. Selvitimme, mitä viherkaton rakennuttaminen vaatii ja kannattaako se.

Oli alusta asti selvää, ­että lohjalaisten Saara ja Tomi Norrbyn uuteen kotiin Asuntomessuille Lohjalle tulee viherkatto. Ensin sitä suunniteltiin yksikerroksiseen taloon, mutta suunnitelma kariutui, kun pari ei saanutkaan kyseistä taloa. Onneksi messualueelta vapautui toinen tontti.

Japanilaisesta estetiikasta inspiroitunut Talo Sensu nousi aivan Lohjanjärven tuntumaan kesällä 2020. Talossa on kaikkiaan kolme kattopintaa, joista 100 neliötä on viherkattoa. Viherkatolle on näkymät kirjastosta, olohuoneesta ja terassilta.

”Oli loppujen lopuksi onnellinen sattuma, että saimme tämän tontin. Tässä talossa viherkatto toimii paremmin, koska nyt pääsemme näkemään sen suoraan talon ikkunoista”, Saara sanoo.

Lue myös: Kylpyhuoneeseen halutaan nyt ekologista luksusta

Voherkatto yrttipuutarhalla

Talo Sensun terassin yhteydessä on yrttejä, joita poimitaan suoraan keittiön tarpeisiin. Näiden lisäksi talon viherkatoilla kasvaa eri korkuisia ja värisiä heiniä ja kukkia. Kuva: Anni Reenpää

Viherkatto suojaa kattoa ja eristää lämpöä ja melua

Talo Sensun monipuolinen preeriatyyppinen viherkatto on monelle suomalaiselle vielä vieras näky. Tutumpia ovat maksaruohokatot, joita näkee erityisesti mökeissä ja pihasaunoissa.

Euroopassa erilaisia viherkattoja on tehty jo 40 vuotta. Saksassa rakennetaan vuosittain miljoonia neliömetrejä viherkattoa. Suomessa viherkattoja on arviolta satoja.

”Suomalaiset viranomaiset eivät ole kokeneet viherkattojen hyötyjä merkittäviksi. Mutta pari vuotta sitten viherkatot alkoivat kiinnostaa kuluttajia, jotka matkustelivat, ja inspiroituivat viherkatoista maailmalla”, talo Sensun viherkaton suunnitellut pihasuunnittelija Jouko Hannonen kertoo.

Viherkattojen hyödyt tulevat parhaiten esiin suuressa mittakaavassa, ja suomalaisiin kaupunkeihin onkin alettu kaavoittaa yhä enemmän viherkattoja. Suurin hyöty on viherkaton kyky sitoa sadevettä, minkä ansiosta voi säästää hulevesien hallinnasta koituvista kuluista ja ehkäistä tulvariskiä.

Kasvit lisäävät viihtyvyyttä. Paljon mieluummin katson kasveja kuin peltikattoa.

Lisäksi viherkatto voi pidentää katon käyttöikää suojaamalla sitä auringon UV-säteilyltä, se myös eristää taloa kuumuudelta ja kylmyydeltä ja ulkoa kuuluvalta melulta. Muita hyötyjä ovat viherkaton tarjoama elintila pölyttäjille ja sen kasvillisuuden kyky toimia hiilinieluna.

Yksityishenkilöitä viherkatoissa kiinnostaa paitsi edellä mainitut hyödyt myös sen visuaalisuus. Tämä viehättää myös talo Sensun asukasta Saaraa.

“Kasvit lisäävät viihtyvyyttä ja rentouttavat. Paljon mieluummin katson kasveja kuin peltikattoa.”

Lue myös: Saarikoti vaati jopa helikopterikyydin valmistuakseen – katso kuvat Ingerin upeasta kesäparatiisista!

Viherkatto huussin katolle

Huussin kalteva katto sopii hyvin viherkaton kokeiluun. Linnunpönttö ja hyönteishotelli talon seinämällä lisäävät eläinten viihtyvyyttä. Kuva: Sara Pihlaja / OM Arkisto

Lue myös: Haaveissa palju mökkipihan vetonaulaksi? Lue nämä 8 vinkkiä ennen kylpytynnyrin hankintaa

Riskinä puutteellinen pohjarakenne ja vääränlaiset kasvit

Vaikka unelma viherkatosta oli selvä, liittyi päätökseen myös pelkoa. Mitä jos viherkatolle kertynyt vesi pääsee talon rakenteisiin ja aiheuttaa vesivahingon? Saara työskenteli aikaisemmin koulussa, jossa havaittiin homeongelma, ja Saara sairastui astmaan. Nyt hän halusi välttyä kommelluksilta.

Saaran mies Tomi pyörittää katonrakennusfirmaa ja hän osasi vastata Saaran kysymyksiin.

“Tomi sai minut vakuuttuneeksi. Pakkohan se on luottaa, että kattoja rakentava mies ymmärtää rakenteiden päälle.”

Vesivahinko on yleinen viherkattoihin liittyvä pelko ja myös todellinen riski. Jouko Hannonen vakuuttaa, että oikein rakennettuna katto ei vuoda, eikä sille jää vettä seisomaan. Kun työn teettää ammattirakentajalla, joka noudattaa saksalaista viherkattojen laadun määrittelevää FLL-normia, johon suomalainen RT-korttikin perustuu, voi luottaa hyvään työnjälkeen.

Toinen viherkattoihin liittyvä pelko liittyy Suomen ilmastoon. Harvat kasvit pärjäävät kostean syksyn ja kylmän talven yli ja vähällä kastelulla kesäisin. Kasvit täytyy valita Suomen olosuhteisiin sopiviksi, ja siksi Jouko Hannonen ei suosittele tilaamaan viherkattoa ulkomaisesta nettikaupasta.

“Viherkattoja tuotetaan pääosin Keski-Euroopassa, jossa niitä voi isoilla markkinoilla tuottaa edullisesti. Suuri osa heidän maksaruoholajeistaan ei kuitenkaan pärjää Suomessa. Väärä kasvilaji tai vääränlainen, esimerkiksi liian ohut kasvualusta poistaa kaikki viherkaton hyödyt ja koko katto voidaan joutua purkamaan muutaman vuoden sisällä.”

Maksaruohokatto on suomalaisille tutuin viherkattotyyppi. Esimerkiksi huvimajan huopakaton voi korvata helposti maksaruohomatolla.

Maksaruohokatto on suomalaisille tutuin viherkattotyyppi. Esimerkiksi huvimajan huopakaton voi korvata helposti maksaruohomatolla.

Viherkatto on iso investointi

Kun päätös viherkatosta on tehty, käytännön toteutus käy nopeasti, noin kahdessa päivässä. Alussa voi joutua nyppimään rikkaruohoja, mutta sen jälkeen hoidon tarve on vähäistä. Viherkattoa täytyy kastella heti asennuksen jälkeen ja kuivina kausina.

Eniten koko projektissa kirpaisee hinta. Saara ja Tomi maksoivat katon viherrakenteista 120 euroa neliöltä eli yhteensä noin 12 000 euroa. Suurin kulu on kasvualusta eli multa, ja siksi ohuella kasvualustalla pärjäävä viherkatto on halvin ratkaisu.

Kyllä viherkatto vaikuttaa katon hintaan voimakkaasti. Onneksi teimme ostopäätöksen ennen kuin kaikki rahat oli käytetty.

”Kyllä viherkatto vaikuttaa katon hintaan voimakkaasti. Onneksi teimme ostopäätöksen ennen kuin kaikki rahat oli käytetty”, Tomi nauraa.

Kun viherkatosta päättää hyvissä ajoin, säästytään hintavilta muutostöiltä talon kantaviin rakenteisiin. Jälkeenpäin viherkaton rakentaminen Talo Sensuun ei olisi välttämättä ollut mahdollista tai se olisi tarkoittanut yli kymmenen tuhannen euron lisäkustannuksia, Jouko Hannonen arvioi.

Päätös viherkatosta oli Saaralle ja Tomille lopulta helppo – myös siksi, että Tomi on ammatiltaan katonrakentaja.

”Saan nähdä tavallisia kattoja ihan riittävästi työssäni. En halua nähdä niitä kun tulen kotiin.”

3 x kuivuutta kestävä maksaruoholaji

1. Kaukasianmaksaruoho

Kaukasianmaksaruoho Sedum spurium “Punanahka” on vain 10 cm korkea, ja kukkii heinä-elokuussa.

Kaukasianmaksaruoho on viher-punertava. Kuva: OM Arkisto

Kaukasianmaksaruoho on viher-punertava. Kuva: OM Arkisto

2. Turkestaninmaksaruoho

Turkestaninmaksaruoho Sedum Ewersii on matalakasvuinen, 10–15 cm korkeaksi kasvava laji, joka kukkii heinä-elokuussa.

Turkestaninmaksaruohon kukat ovat punertavia. Kuva: OM Arkisto

Turkestaninmaksaruohon kukat ovat punertavia. Kuva: OM Arkisto

3. Tarhamaksaruoho

Tarhamaksaruoho Sedum “Purple Emperor” on 40–50 cm korkeaksi kasvava laji, joka kukkii heinä-syyskuussa.

Punainen tarhamaksaruoho on komea ilmestys. Kuva: OM Arkisto

Punainen tarhamaksaruoho on komea ilmestys. Kuva: OM Arkisto

Juttu on julkaistu Dekossa 7/2021.

Lue myös: Kotiliesi.fin Asuntomessut-teemasivustolla pääset ensimmäisten joukossa kurkistamaan kulissien taakse!

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Viherkatto on kaunis pölyttäjien kaveri, mutta silti niitä on Suomessa vähän – ota nämä asiat huomioon, kun harkitset viherkattoa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X