Blonditiina testasi: Italialainen Nutella-juustokakku
Joistakin tuotteista tai resepteistä näyttää muodostuvan nettihittejä. Milloin se on pastaohje, milloin pataleipä tai Kinder-kakku. Nyt se on Nutella-juustokakku. Ihmiset ovat aivan hullaantuneita italialaiseen suklaapähkinälevitteeseen. Niin minäkin. Taitaa olla jo kolmas postaus aiheesta kuukauden sisällä. Nutellaa on tänä sesonkina käytetty niin laskiaispullakakkuun kuin possunniskan maustamiseen.
Kansainvälinen Nutella-päivä oli 5. helmikuuta, joten myös se voi osaltaan vaikuttaa suklaapähkinätahnan suosioon. Kirjoitin Nutellabostonkakun yhteydessä tahnan syntyhistorian, joten en toista tarinaa tässä. Tänä vuonna tein ”Nutellaa” ihan itse ja Hasselpähinä-suklaalevitteen ohjeen voit löytää blogistani.
Nutella-juustokakku ja sen analyysi
Surffasin Nutella-juustokakkujen ohjeita ja katsoin miten ihmiset ovat niitä tehneet. Aika amerikkalaisen, paistetun juustokakun ohjeella on kotikeittiöissä menty. Omaan ohjekokeiluuni vaikutti paitsi kaapissani jo valmiina olevat aineet, myös italialaisuus itsessään johtotähtenä. Miksi en käyttäisi kakussa mahdollisimman paljon italialaisia raaka-aineita? Niinpä pohja syntyi tällä kertaa karvasmantelilta maistuvista amarettikekseistä ja voista. Aivan mainiosti voi tietty käyttää klassisia digestive-kekesejä tai kaurakeksejä. Ja jos pitää suklaasta ihan hulluna, niin suklaacookiesit tai Domino-keksit käyvät myös. Koska amarettikeksit ovat voimakkaan makuisia, pidin pohjan hyvin ohuena. Neutraalimman makuisilla kekseillä pohjan voi tehdä vaikka puolitoistakertaisena.
Kaapissani oli 500 gramman purkki italialaista mascarpone-tuorejuustoa. Niinpä käytin juustokakussa sitä, mutta se tavallisemmin käytetty Philadelphia käy tietysti myös. Yhdessä lukemassani Nutella-juustokakku -ohjeessa makeuttajana toimi valkosuklaa, joten kun levyllinen sitäkin löytyi kaapistani, mikä ettei. Mutta koska valkosuklaa on mielestäni lähes mautonta, lisäsin täytteeseen niin vaniljasokeria kuin raastettua appelsiininkuorta makua antamaan. Molemmat mausteet svengaavat myös suklaa-pähkinätahnan kanssa.
Minulla oli kaapissa vielä sitä kotitekoista Nutellaa, joten käytin sitä juustokakkuuni. Omani on vähemmän makeaa kuin se aito ja alkuperäinen. Desin verta ”oikeaa” suklaalevitettä riittänee makeuttamaan juustokakun aivan mainiosti. Nutellaa kannattaa notkistaa hetki mikrossa, jotta se on helpompi lusikoida kakun joukkoon.
Kananmunat voi lisätä täytteeseen kahdella tapaa. Jos erottelee keltuaiset ja valkuaiset toisistaan ja vaahdottaa valkuaiset ennen juustomassaan lisäämistä, saa juustokakusta kuohkeamman ja kauniisti lohkeavan. Laiska emäntä, kuten minä tällä kertaa, sekoitaa munat sellaisinaan tuorejuuston joukkoon. Ensi kerralla taidan nähdä vähän enemmän vaivaa, sillä se näyttää kannattavan. Maku on kuitenkin sama, rakenne eri.
Juustokakku viihtyy suhteellisen matalassa paistolämmössä, 150-175 asteessa. Paistoaika on tunti ja kakun on vielä saatava jäähtyä rauhassa. Eli herkuttelemaan pääsee vasta seuraavana päivänä.
Juustokakun kruunaa aina topping , ilman sitä makunautinto jää vähän vajaaksi. Koska olin käyttänyt appelsiininkuorta mausteena, pilkoin varsinaisen hedelmän salaatiksi mandariinin kanssa ja viimeistelin homman jalokiviä muistuttavilla granaattiomenan siemenillä. Liraus Limoncello-likööriä olisi voinut tehdä terää tälle sitrussalaatille.
Italialainen Nutella-juustokakku -ohje
Kuinka granaattiomena syödään?
Granaattiomenasta on myös tullut hittihedelmä ja just nyt se onkin sesongissa. Hedelmän sisus on täynnä punaisia siemeniä, joita ympäröi raikkaan mehukas punainen malto. Hedelmästä syödään pelkkä malto ja siemenet, sillä hedelmälihan väliseinät sisältävät pahanmakuista happoa. Mutta hedelmän käsittely ja syöminen aiheuttaa monille päänvaivaa. Kertaus on tässä postauksessa opintojen äiti.
Granaattiomenan kanssa pitää tietää miten toimia, sillä ilman oikeanlaista tekniikkaa siemeniä on hankala saada irti kuoresta. Sotkuahan siitä syntyy. Ilman oikeaa lähestymistaktiikkaa keittiön seinät, tasot ja kokin vaatteet ovat täynnä tummanpunaisia hedelmämehuläiskiä, joita on vaikea saada pesussakaan pois. Granaattiomenaa kannattaakin pyöritellä voimakkaasti pöytätasoa vasten ennen sen halkaisemista, jotta siemenet irtoavat kuoresta. Kätevintä on halkaista granaattiomena ja kopistella sisus irti puulusikalla. Kop, kop. Hedelmän makean hapokkaat siemenet koristavat niin kakut kuin salaatit. Olenpa koristellut niillä keväällä parsarisotonkin. Ja aamupalalla jogurtin tai rahkan joukossa ne ovat aivan mainioita.
Herkullisia juustokakkuhetkiä toivottaa,
Blonditiina
Olen Tiina Rantanen, monissa liemissä keitetty ruoka- ja viinitoimittaja, 7 kirjaa kirjoittanut tietokirjailija, kotitalousopettaja, purkkiblondi sekä ylpeä äiti. Olen aina ollut ruokaihminen henkeen ja vereen. Ruokafilosofiani on urani alusta asti ollut: ”Herkkuja helposti”, eikä blogini kotikeittiöön suunnitellut ruokaohjeet tee siitä poikkeusta. Ruoan lisäksi rakastan matkustamista ja maailman katsomista kamerani linssin läpi. Toimittajana otan postauksissani kantaa myös ruokamaailman kuumiin puheenaiheisiin.
Yhteydenotot: tiinajrantanen@gmail.com
Kommentoi
Kommentoi juttua: Blonditiina testasi: Italialainen Nutella-juustokakku