Elämäntavat uusiksi –  Miksei aina voi olla tammikuu?

Appelsiinit sisältävät runsaasti C-vitamiinia. © Tiina Rantanen

Elämäntavat uusiksi – sarjassa pohditaan nyt sitä, miltä tilastot näyttäisivät, jos ihmiset söisivät aina niinkuin tammikuisen ryhtiliikkeen aikana.  

Juuri julkaistun FinRavinto 2017 -tutkimuksen mukaan suomalaiset pistävät edelleen suuhunsa vähän mitä sattuu, ja varsinkin miesten ruokailutottumukset ovat kaukana suositeltavasta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen teettämässä tutkimuksessa selvitettiin Suomessa asuvien 18–74-vuotiaiden elintarvikekulutusta ja ravintoaineiden saantia.

”Ruokavaliomme on aika rasvainen: 35 prosenttia saa liikaa rasvaa. Nyt ollaan jo aika lähellä niitä lukuja, joissa oltiin 80-luvun alussa”, toteaa THL:n tutkimuspäällikkö Liisa Valsta.

Vaikka kasvissyönnistä puhutaan koko ajan paljon, ei se ruokapöydissä näy. Miehistä vain 14 prosenttia ja naisistakin alle neljännes, 22 prosenttia, syö riittävästi kasviksia.

Itseäni huvittaa ja harmittaa se, että monet syyttävät suomalaisia ravitsemussuosituksia kansamme liikalihavuudesta. Suosituksissa ei ole mitään vikaa, ne noudattavat kansainvälisiä linjoja, vain Pohjoismaiden ruokailutottumuksiin sovellettuina. Kuten tutkimuksesta ilmenee, niitä ei noudateta. Kysymys ei siis ole mistään ravitsemustieteilijöiden salaliitosta tai lahjonnasta.

Tammikuu on ryhtiliikkeelle pyhitetty kuukausi

Uuden vuoden alkaessa moni päättää tehdä ryhtiliikkeen ja keskittyä enemmän terveelliseen ruokavalioon. Yksi, kuten allekirjoittanut, viettää tipatonta, toinen lihatonta tammikuuta. Nämä hyvät päätökset näkyvät  myös kauppaketjujen myyntitilastoissa, kertoi Helsingin Sanomat  19. tammikuuta 2019.

Monien hedelmien ja vihannesten myynti kasvaa tammikuussa selvästi. Ostoskärryyn lapataan punaisen lihan sijaan useammin kanaa tai kalaa.  Mättöruokaa, kuten pizzoja, hampurilaisia, sipsejä ja karkkeja ostetaan vähemmän. Tammikuu on myös Alkon tilastoissa monopolin heikoin myyntikuukausi.

Kaikissa kauppaketjuissa erilaisten terveys-, painonhoito-, urheilu- ja proteiinivalmisteiden myynti pompsahtaa korkeammaksi. Tammikuu on myös rahkan myynnin kultakuukausi. Hymyilytti, sillä kilo rasvatonta maitorahkaa löytyi perjantaina omastakin ostoskorista. Ne protskut!

Juomissa alkoholittomien oluiden myynti on tammikuussa kasvanut S-ryhmässä  30 prosenttia. 50 prosenttia viime vuodesta. Matala-alkoholisten juomien ja alkoholittomien oluiden suosio on kasvanut sellaisella tahdilla, että sitä voi kutsua jo trendiksi.

Aamiainen on yhä ravitsemussuositusten mukaan päivän tärkein ateria. © Tiina Rantanen

Miksei aina voi olla tammikuu?

Tammikuun ostoskorien sisältö on terveellisempi ja monipuolisempi kuin vuoden muina kuukausina: enemmän kasviksia ja kuituja, vähemmän rasvaa, sokeria ja suolaa. Miltä tilastot näyttäisivät, jos näin toimittaisiin ympäri vuoden?

THL:n erikoistutkija Heli Kuusipalon mukaan ruokavalion rukkaaminen tammikuiseen suuntaan vähentäisi suomalaisten lihavuutta sekä parantaisi veren rasva- ja sokeriarvoja.

”Jos syödään enemmän esimerkiksi täysjyväleipää ja vähennetään pikaruokaruokatyyppistä napostelua, rasvaisia ja suolaisia juustoja, olisihan sillä vaikutusta veren rasva- ja sokeriarvoihin”,  Kuusipalo sanoo Hesarissa.

”Jos kauppaketjut jatkavat kampanjoita, joissa myydään ämpärillinen hedelmiä tai vihanneksia tietyllä hinnalla, niin onhan sillä valtava merkitys.” Monet meistä kun äänestävät kukkarollaan valintoja tehdessään. Mättö on usein kukkarolle sopivampi valinta kuin ravitsemuksellisesti suositeltavampi vaihtoehto.

Sallivuus on vuoden 2019 hyvinvointitrendi

Pitäisikö koko vuosi sitten olla kalorien laskemista ja ikävän pitämistä ? No way!

Trendinenien kristallipallot kertovat ilosanomaa. Tarkkoihin ohjeisiin perustuvien ruokavalioiden rinnalle on nousemassa ajatus sallivuudesta. Vuodesta 2019 on kirjoitettu paljon ”dieetittömänä vuotena”, jolloin nimenomaan ei pitäisi noudattaa mitään erityistä ruokavaliota (engl. no-diet diet), kirjoittaa Helsingin Sanomat 17. tammikuuta 2019 julkaistussa jutussaan.

Nälän tunne on kehon tapa kertoa, että maha on tyhjä ja elimistö kaipaa lisää energiaa. Länsimaiset yhteiskunnat on vallannut dieettimentaliteetti, ikään kuin hiljainen vaatimus valvoa ja kontrolloida omaa syömistään. Nälän ja kylläisyyden luonnollinen tunnistaminen on heikentynyt. Nyt siihen halutaan tuoda muutos. Tämän ns. intuitiivisen syömisen pääajatus on, että jos oppisi kuuntelemaan oman kehonsa viestejä, kontrolloinnista voisi luopua. Kyseessä ei sinänsä ole mikään uusi asia, vaan pikemminkin paluu ihan normaaliin ruokasuhteeseen.

Ravitsemuksessa tuloillaan on siis sama armollisuuden trendi kuin liikunnassakin, jossa fitness-buumi on väistymässä.

Ehkä tämä intuitiivisuus niin ruokalautasella kuin liikunnassa ohjaa meitä tekemään itsellemme parempia ja hyvinvointiamme edistäviä valintoja kuluvana vuonna 2019!

Ai niin, miten oma elämäntaparemonttini jaksaa?

Oikein mainiosti, vaikka piipahdin alkukuusta Tallinnassa lounaalla ja olen myös treffannut ystäviäni ja perhettäni ruokapöydän ääressä. Olo on energinen ja hyvä. Voittajafiilis, sillä kiloja on tammikuussa kadonnut jo seitsemän.  Mä sulan kuin lumiukko keväällä! Palkitsin itseäni shoppailemalla uudet silmälasit. Tosin kaksiteholasit ovat ihan tarvehankinta, se ikänäkö kun on tehnyt tehtävänsä! Mutta uusi ilmeeni ilahdutti itseänikin.

Lue myös

Elämäntavat uusiksi – Lopeta laihdutus, aloita elämä

Elämäntavat uusiksi – Mistä löytäisin sen motivaation

Elämäntavat uusiksi – Ruokarytmi ja 1500 kcal dieetti

Elämäntavat uusiksi – Annoskoko ja kevyet keitot

Elämäntavat uusiksi – Alkoholi ja sosiaalinen juominen

Terveisin

Blonditiina

Kommentit

Kommentoi juttua: Elämäntavat uusiksi –  Miksei aina voi olla tammikuu?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X