Etelä-Viron rikas teollisuusperintö on maan uusi matkailuvaltti
Tiesitkö, että Virossa on ollut runsaat 3000 tuulimyllyä ja yli 800 vesimyllyä? Tai että 1800-luvulla käytettiin suurin osa Virossa viljellystä perunasta ja viljasta viinan polttamiseen, ei ruokaan? Tai että Põltsamaalla toimi jo 1700-luvulla posliinitehdas ja Räpinassa on paperin valmistus jatkunut jo peräti 300 vuoden ajan?
Vaikka Viro on itsenäistymisen jälkeen modernisoitunut vauhdilla, ja maa on monella mittarilla Euroopan edistyksellisimpiä tietoyhteiskuntia, löytyy Viron maaseudulta edelleen ihastuttavan vanhanaikaista tunnelmaa. Aivan kuin reissaisi vanhojen Suomi-filmien maailmassa. Neuvostoaikana Viro oli imperiumin takamaata, niinpä Viron kaupungit säästyivät siltä modernisoimisvimmalta, joka tuhosi monia Suomen historiallisia teollisuusperinnekohteita.
Viron matkailun valtteihin kuuluu yhä edelleen Suomea selvästi edullisempi hintataso ja maan kompakti koko: jo viikon lomalla Virossa ehtii nähdä ja kokea paljon. Uusi, mielenkiintoinen vaihtoehto tutkailla eteläisen naapurimme historiaa on sen teollisuusperinnön kautta. Olin tutustumassa Etelä-Virossa Viron ja Latvian yhteiseen EU-hankkeeseen teollisuusperinnön kehittämisestä matkailukohteina kolmen todella mielenkiintoisen päivän ajan.
Teollisuus on ollut jokaisen valtion, kansan ja kulttuurin merkittävä osa. Vaikka Viro tunnettiinkin entisinä aikoina lähinnä maatalousmaana, Virolla on oma värikäs teollisuushistoriansa. Virossa on toiminut monta sataa tuulimyllyä, meijeriä, viinanpolttimoa ja pellavatehdasta, paperitehdasta, sähkövoimalaa. Viroon on rakennettu Euroopan suurimman koneenrakennustehtaat, telakat ja puuvillatehtaat. Teollisuus on vaikuttanut ihmisten elämänmenoon ja arkipäivään, sillä teollisuuslaitosten ympärille syntyi työläisten asutusta ja kauppoja, tehtaat yhdistettiin (rauta)tieverkkoon. Tuhansien ihmisten asuinpaikat syntyivät sinne, missä oli teollisuutta.
Aparaaditehas on Tarton oma Kaapelitehdas
Etelä-Viron pääkaupungissa Tartossa on iso tehdasalue, jossa entisinä aikoina valmistettiin jäähdytyslaitteita, toimimattomia sateenvarjoja ja vetoketjuja sekä salaisia osia sotateollisuuden tarpeisiin. Vanhasta tehdasalueesta on kehittynyt tätä nykyään Tarton luovuuskeskus Aparaaditehas, jossa toimii monta luovaa yrittäjää. Täällä on taiteilijoiden työhuoneita, muotoilijoiden työpajoja, useita paikallisia ja eksoottisia makuja tarjoavia kahviloita ja hyviä ravintoloita. Aparaaditehasin hipsterikortteli tarjoaa monipuolista viihdettä kaikenikäisille vieraille.
Samalla alueella avatussa Viron paino- ja paperimuseossa voi tutustua paperin valmistusprosessiin, paperista valmistettuihin veistoksiin, historiallisiin painokoneisiin, puisiin ja lyijystä valmistettuihin kirjainmuotteihin. Jos haluat, voi osallistua työpajojen toimintaan ja ostaa matkamuistona mukaasi paino- ja paperimuseossa valmistettuja tuotteita.
A.Le Coq on Viron suurin olutpanimo
Tartto on Viron olutteollisuuden syntymäpaikka ja olutkaupunki jo lähes 1000 vuotta. A. Le Coq on 52 miljoonan litran vuosituotannollaan Viron suurin panimo, jonka omistaa nykyisin suomalainen Olvi.
Vuonna 2003 A. Le Coq -oluttehtaan alueelle avattiin olutmuseo, joka antaa perusteellisen kuvan Viron oluthistoriasta, -kulttuurista ja sen synnystä. Vuonna 1898 valmistuneessa mallastornissa on esillä lähes 3000 näyttelyesinettä kuten alkuperäinen pullo Imperial Extra Double Stoutia vuodelta 1869. Maltaiden kuivaustorni, jossa museo sijaitsee, on suojelunalainen kulttuuri-historiallinen kohde.
Kaikki museovierailut päättyvät museon pubiin, jossa on mahdollista maistella A. Le Coqin juomia. Museovierailu ei sovi liikuntaesteisille, sillä museon viiteen kerrokseen kiivetään pitkin portaita.
Kierrokset yksityishenkilöille: to kello 14, la kello 10, 12 ja 14. Ryhmäkierroksia järjestetään ennakkotilauksesta (ma-la). Kierroksen hinta on 10 euroa ja sen voi varata netistä.
Illallinen Elvan rautatieasemalla
Tarton lähellä sijaitseva Elvan kaupunki on syntynyt rautatieaseman ympärille. Asukkaita Elvassa on karvan alle 6000. Jo 1800-luvun keskivaiheilla tarttolaiset taiteilijat, liikemiehet ja yliopistoväki alkoivat rakennuttaa Elvaan kesähuviloita. Myös suomalais-virolainen kirjailija Aino Kallas lomaili ja työskenteli Elvassa. Kaupungista muodostui joksikin aikaa hyvinkin vireä kulttuurikeskus, jolla oli kesäteatteri ja omia taidetapahtumia.
Varsinaisen asutusbuumin Elvan kaupunki koki Tartto–Valga-rautatielinjan rakentamisen aikaan 1886–1889. Rakennustyöt toivat kaupunkiin työtä ja työläisiä, jotka radan valmistuttua jäivät Elvaan. Kaupunkioikeudet Elva sai 1938.
Elvan suosittu matkailukeskus on avattu Elvan rautatieaseman entiseen päärakennukseen. Täältä alkavat kuntoilu- ja vaelluspolut, asemarakennuksen Waksal-ravintola tarjoaa lähiruokaa ja erilaiset taide- ja historialliset näyttelyt antavat matkailijoille tietoa paikan historiasta perinteisenä virkistysalueena.
Ruisleipää vesimyllyssä
Tartosta vain 35 km etäisyydellä, Elvan ja Otepään välillä, Hellenurmen vesimyllyssä, voit kuvitella palaavasi esivanhempien aikaan. Mylly rakennettiin vuonna 1880 Middendorffin perheen toimesta. Nykyäänkin toimivat koneet ovat pääasiassa vuodelta 1922, kun nykyisen myllyn emännän, Mae Jusekn isoisoisä osti ne.
Hellenurmen myllymuseossa on mahdollista seurata, miten viljaa jauhetaan veden voimalla, valmistetaan ”taivaan mannaa” ja jauhoja sekä kypsennetään myllyemännän opastuksessa maukasta ruisleipää. Vierailut ennakkovarauksella. Myllyn esittely myllyn jauhoista leivotun pullan ja paikallisen juoman, teen tai kahvin kera 7 €/ henkilö.
Räpinan paperitehdas valmistaa kartonkia kierrätysmateriaalista
Põlvamaalla Räpinassa sijaitsee Euroopan ainutlaatuisin teollisuusarkkitehtuurikohde, Räpinan paperitehdas, jonka historia ulottuu vuoteen 1728. Pietari Suuren hoviherra kreivi Karl Gustav von Löwenwolde rakennutti Võhandu-joen rannalle tiilitehtaan sekä sahan, jauho- ja paperimyllyn, joiden käyttövoima saatiin vedestä. Viron vanhin toiminnassa oleva teollisuusyritys kuuluu myös Euroopan ainoalaatuisimpien teollisuusarkkitehtuurien edustajien joukkoon. Vuonna 1873 Räpinaan saatiin Saksasta ensimmäinen paperikone ja paperimyllystä tuli paperitehdas, joka valmisti erilaisia kirje- ja painopaperituotteita. Tänään paperitehtaassa valmistetaan pakkausten kulmalistoja kierrätysmateriaalista. Tehdasvierailut ennakkovarauksella.
Moosten kartanossa poltettiin viinaa
Reilun 40 kilometrin päässä Tartosta, Mooste-järven rannalla sijaitseva Nolckenien suvun hallinnon aikaan rakennettu Moosten kartano on ainutlaatuinen kartanokokonaisuus, jossa on säilynyt peräti 17 rakennusta. Kauniin päärakennuksen vieressä on yksi Viron kunnianhimoisimmista historiallistyylisistä sivurakennuskokonaisuuksista. Suurin osa rakennuksista on rakennettu luonnonkivistä ja koristettu tiilillä. Kartanoa ympäröi englantilaistyylinen puisto. Kartanon päärakennuksessa toimii koulu, remontoituun entiseen kartanon puutyöpajaan on rakennettu Moosten kartanon vierastalo, entisessä työhevostallissa toimii restauroijien paja, hallitsijan talossa taide- ja sosiaalikeskus sekä entisessä navetassa 500-paikkainen konserttisali.
1700-luvulta alkaen viinanpoltto oli viljan ohella yksi kartanoiden tärkeimmistä tulonlähteistä. Rahavirtaa, joka saatiin viinanmyynnistä, kutsuttiin hopeiseksi sateeksi. Moosten kartanon viinatehtaassa, jonka rakennus on valmistunut 1909, sijaitsee nykyisin Viron valokuvamatkailukeskus, jossa on mahdollisuus käyttää valokuvausateljeeta tai tilata valokuvauskursseja ja luontoretkiä valokuvaajan kanssa. Talossa on myös tilat kokouksia, koulutuksia, häitä ym. tilaisuuksia varten sekä saunan ja porealtaan käytön mahdollisuus. Rakennuksen toisessa kerroksessa sijaitsee vierastalo, jonka viihtyisät huoneet ovat saaneet nimensä tehtaan mestareiden mukaan. Vierastalossa on kuusi kahden hengen huonetta ja yksi minisviitti.
Virolainen teollisuusperinto Etelä-Virossa on ihan oman matkansa arvoinen.
Lue myös: Tartto – kun Tallinna ei enää riitä
Viro-terveisin
Blonditiina
Olin tällä EU-rahoitteisella Industrial Heritage for Tourism – lehdistömatkalla Thea Ekholmin ja Evelin Orgin, Visit Estonian ja paikallisten yrittäjien kutsumana.
Olen Tiina Rantanen, monissa liemissä keitetty ruoka- ja viinitoimittaja, 7 kirjaa kirjoittanut tietokirjailija, kotitalousopettaja, purkkiblondi sekä ylpeä äiti. Olen aina ollut ruokaihminen henkeen ja vereen. Ruokafilosofiani on urani alusta asti ollut: ”Herkkuja helposti”, eikä blogini kotikeittiöön suunnitellut ruokaohjeet tee siitä poikkeusta. Ruoan lisäksi rakastan matkustamista ja maailman katsomista kamerani linssin läpi. Toimittajana otan postauksissani kantaa myös ruokamaailman kuumiin puheenaiheisiin.
Yhteydenotot: tiinajrantanen@gmail.com
Kommentoi
Kommentoi juttua: Etelä-Viron rikas teollisuusperintö on maan uusi matkailuvaltti