Fleksaus on nyt kuumin ravitsemustrendi
Viitisen vuotta sitten bongasin ensimmäisen kerran sanat fleksitarismi ja fleksaus ravitsemusaiheisia juttuja lukiessani. Nyt nuo määritelmät pulpahtelevat yhä useammin eteen mediassa ja kahvipöytäpuheissa. Mutta moni ei ole kyseistä termiä kuullutkaan, vaikka ehkä on jopa tietämättään fleksaaja. Siis osa-aikainen kasvissyöjä.
Fleksitarismi tarkoittaa siis osa-aikaista kasvisruokavaliota, jonka suosio on jatkuvasti lisääntynyt. Fleksauksen ideana on, että ruokavalion pääpaino on kasviksissa ja lihaa syödään vaikkapa vain juhlahetkinä, viikonloppuisin tai yllättävissä tilanteissa, joissa sen välttäminen tuntuu hankalalta.
Raamattu kehottaa fleksaamaan
Fleksaus ei oikeastaan ole mikään uusi aate, päinvastoin. Lihansyönti vaan on länsimaissa lähtenyt lapasesta viime vuosikymmeninä talouskasvun ja tehotuotannon myötä. Syömme lihaa suuria määriä, monta kertaa päivässä.
Jo monissa uskonnoissa on ns. paastokausia, jolloin liharuokien nauttiminen on kiellettyä. Alun perin pyhien kirjojen asettamat paastonajat ovat todennäköisesti ihan luonnon kiertokulun ja satokausien sanelemia juttuja. Kun edellinen sato vetelee viimeisiään ja uutta ei vielä ole, silloin voidaan tehdä niukuudesta henkistymisen käyttövoima. Ajatellaanpa tätä taustaa vasten vaikka kristittyjen laskiaisesta pääsiäiseen kestävää paastonaikaa.
Fleksaus on terveellistä
Tämä maltillinen kasvislinja on saanut jalansijaa sekä ravitsemusasiantuntijoiden että ravitsemustietoisten ruokahipsterien parissa. Eli kaikkien niiden, jotka suosivat terveellistä, mahdollisimman vähän prosessoitua, lähellä kasvatettua, eettistä ja kestävää ruokaa. Yksi otsikoihin päässyt tapa toteuttaa fleksausta on Lihaton maanantai eli Meatless Monday/Meat Free Monday.
Suomalaiset syövät keskimäärin 160 grammaa kasviksia päivässä, kun niitä pitäisi popsia se puolisen kiloa. Lihaa kulutetaan sellaiset puolitoista kiloa viikossa, mikä on sekä terveyden että ympäristön hyvinvoinnin kannalta auttamattomasti liikaa.
Lihan tehotuotannon ympäristövaikutukset kiinnostavat ihmisiä ruokavaliosta tai ideologioista riippumatta. YK:n mukaan 18 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä aiheutuu lihantuotannosta. Fleksitarismi nähdään ainakin pienenä askeleena oikeaan suuntaan maailmaa pelastettaessa. Se on henkilökohtainen kompromissi, josta on hyötyä sekä omalle terveydelle että ympäristölle.
Suurin osa meistä huokailee, että pitäisi syödä enemmän kasviksia, mutta se mielletään usein vain salaattipöydän antimiksi eli pupujen ruoaksi. Monet lämpimät kasvisruoat ovat koko perheen herkkua, vaikka ateriaa ei vegeksi välttämättä edes pöydässä noteerata. Otetaan esimerkiksi vaikka lapsiperheen ikisuosikki eli pinaattilätyt. Tai pasta tomaattikastikkeessa. Tai pizza Margherita. Tai sosekeitot.
Mutta ryhtyisinkö itse kokopäivävegeksi? Ainakin meikäläiselle kasvisruokavalio olisi ihan liian radikaalia jo ammatista johtuen. Mielestäni kaksineuvoisuus eli fleksaus on tässä tapauksessa jopa ihan suositeltava vaihtoehto.
Elintarviketeollisuus on hereillä
Minkälaisia signaaleja asian tiimoilta on ollut havaittavissa ruokagenreä seuraavan tutkassa? Ajatellaanpa vaikka helmikuussa 2016 alkanutta, lähes päivittäistä nyhtökaurahypetystä valtakunnan kaikissa medioissa ja somessa. Enää ei tarvitse olla ituhippi, jotta jonottaa kyseistä trendituotetta marketin oven takana ennen sen avautumista. Itsekin olin testaajien eturintamassa.
Blonditiina testasi: Nyhtökauraa kulhossa
Elintarviketeollisuus tuo koko ajan markkinoille uusia tuotteita, joilla pyritään vastaamaan kasvaneeseen kasviskysyntään. Markkinointikärkenä on lisätä kyseisillä tuotteilla kasvisten määrä ruokavaliossa ihan huomaamatta. Nyt jo saatavana on niin leipiä kuin pastoja, joiden ravintosisältöä on rikastettu lisäämällä taikinaan kasviksia. HeVi-osastolta löytyy valmiiksi pilkottuja kasviksia ja syöntivalmiita salaattisekoituksia, jotta kiireisin tumpelokin tarttuisi vegekoukkuun. Myös nyhtökauran kaltaisia, lihaa korvaavia, kotimaisia kasvisproteiinivalmisteita on syksyn saapuessa tulossa lisää markkinoille. Kyseistä tuotetta kokeilemaan päässeenä sekasyöjänä odotan ja toivon sille nyhtökauran kaltaista menestystä. Koeponnistukset ovat olleet herkullisia, joten se tuntuu sekasyöjällekin luontevalta vaihtoehdolta jauhelihan korvaajana.
Myrskyjä vesilasissa
Ruokailmiöillä saa helposti aikaiseksi ainakin pienen somekohun. Syömisestä on jokaisella mielipide eikä fleksaus ole poikkeus. Osa kasvissyöjistä on vetänyt herneet nenäänsä siitä, että fleksitaristit kutsuvat itseään semi- tai osa-aikakasvissyöjiksi. Pitäisi selkeästi valita puolensa. Todellisuudessa myös monet kasvissyöjät luistavat itsekin silloin tällöin kasvisruokavaliosta. American Journal of Nutrition -tiedelehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan jopa kaksi kolmesta kasvissyöjästä lipsuu toisinaan periaatteistaan. Monet muutkin tutkimukset ovat osoittaneet, että mikä tahansa ruokavalio jää sitä todennäköisemmin väliaikaiseksi mitä enemmän se sisältää ns. kiellettyjä aineita. Varsinkin laihduttamisen kanssa jojoilevat tuntevat tämän totuuden ilman pöytään vedettyä tiedekorttiakin.
Kysehän on loppupeleissä vain siitä, että syömme kasviksia liian vähän ja lihaa liian paljon. Mustavalkoisella kaikki tai ei mitään –ajattelulla ei pitkälle pötkitä. Moni on löytänyt fleksauksesta itselleen erinomaisesti sopivan ratkaisun yritettyään turhaan tiukasti lihatonta ruokavaliota. Sillä kuten tiedämme, liha on heikko.
Fleksausterveisin
Blonditiina
Olen Tiina Rantanen, monissa liemissä keitetty ruoka- ja viinitoimittaja, 7 kirjaa kirjoittanut tietokirjailija, kotitalousopettaja, purkkiblondi sekä ylpeä äiti. Olen aina ollut ruokaihminen henkeen ja vereen. Ruokafilosofiani on urani alusta asti ollut: ”Herkkuja helposti”, eikä blogini kotikeittiöön suunnitellut ruokaohjeet tee siitä poikkeusta. Ruoan lisäksi rakastan matkustamista ja maailman katsomista kamerani linssin läpi. Toimittajana otan postauksissani kantaa myös ruokamaailman kuumiin puheenaiheisiin.
Yhteydenotot: tiinajrantanen@gmail.com
Kommentoi
Kommentoi juttua: Fleksaus on nyt kuumin ravitsemustrendi