Himahella

Hanami - Pysähdy ja katsele kirsikankukkia

Hanami, joka tarkoittaa kukkien katselemista, on vuoden tärkein juhla Japanissa. Juhla ajoittuu kirsikkapuiden kukinnan alkamiseen, joten juhlan ajankohta vaihtelee kulloisenkin kevään mukaan. Helsingin Roihuvuoren kirsikkapuistossa  luonto ei välitä koronasta, vaan kirsikkapuut ovat täydessä kukassa. Hanamijuhla on kuitenkin tältä koronakeväältä peruttu. 

Hanamin juuret ulottuvat ainakin 1300 vuoden taakse. Silloin kukkien katseleminen rantautui Kiinasta Japaniin. Tuolloin tosin ihmeteltiin violetteja luumunkukkia, sillä ne olivat Kiinassa kevään merkki. 800-luvulla japanilaiset runoilijat ja keisarit huomasivat inspiroituvansa paremmin kirsikkapuiden kukinnasta, ja luumu, ume, sai tehdä tilaa kirsikalle eli sakuralle. Maanviljelijät ennustivat vuoden satoa kukinnoista, ja ihmiset toivat puiden jumalille lahjoja. Jumalten seurassa kumottiin samalla kupilliset sakea.

Buddhalaisuudessa kirsikankukka symbolisoi katoavaisuutta. Samurait pysähtyivät nauttimaan kirsikankukinnan hetkellisestä kauneudesta, ja heille kukka oli soturin elämän allegoria: se kypsyy, puhkeaa kukkaan, loistaa hetken ja putoaa. Siksi kirsikankukka oli myös samuraiden symboli.

Keväiset kukkafestivaalit olivat pitkään herrojen huvia, kunnes 1600-luvulla puistopiknikit levisivät kansan keskuuteen. Siitä lähtien perinne on säilynyt samanlaisena: ruokaa ja juomaa vaaleanpunaisten puiden katveessa.

Piknikille pakataan mukaan sakea ja bento-laatikoita. Bento on lajitelma riisiä, lihaa ja vihanneksia. Se on suosittua piknikruokaa, ja sitä saa jopa huoltoasemilta. Hanamin aikaan benton lisukkeet, kuten vihannekset, taiteillaan usein kirsikankukan muotoisiksi.

Koska kirsikankukat ovat loistossaan vain muutaman päivän, Japanissa sakuran ajankohta vaihtelee jonkin verran sääoloista ja sijainnista riippuen. Mikäli haluaa osua nousevan auringon maahan kirsikkapuiden kukinnan aikaan kannattaa tähdätä maalis-huhtikuun taitteeseen, jolloin todennäköisyys on suurin Tokion alueella. Pohjois-Japanissa kukinta saattaa venyä jopa toukokuun puolelle. Samoihin aikoihin hanamia voidaan yleensä viettää myös Etelä-Suomessa.

Sakura-festivaalia on juhlittu Helsingin Roihuvuoressa

Suomen suurin yhtenäinen kirsikkapuiden tihentymä on Helsingin Roihuvuoressa, jossa japanilainen puutarha avattiin yleisölle vuonna 1998. Puistossa on neljä osaa: Pienen sinisen lohikäärmeen puutarha, Punaisen fenix-linnun puutarha, Valkoisen tiikerin puutarha ja Mustan kilpikonnan puistometsä. Roihuvuoren Kirsikkapuistossa ja japanilaistyylisessä puutarhassa kukkii noin 250 kirsikkapuuta, joista valtaosan ovat lahjoittaneet Suomessa asuvat japanilaiset ja Suomessa toimivat japanilaiset yritykset, kuten Toyota ja Brother. Sakura-festivaalia on vietetty Roihuvuoressa vuodesta 2008 alkaen.

Roihuvuoren hanami on aikaisemmin ollut ohjelmallinen koko perheen piknikki. Osallistujia on aikaisempina vuosina viihdytetty aina budo-esityksistä buto- ja parapara-tanssiin, teetaiteesta cosplayhin. Myös ikebana-, origami-, manga- ja animeharrastajat ovat olleet hanamissa mukana. Tarjolla on ollut myös japanilaisia herkkuja.

Roihuvuoren hanamijuhlan järjestävät Suomessa toimivat japanilaisen kulttuurin yhdistykset ja Roihuvuori-seura. Virallista kirsikankukintaa Roihuvuoressa voi seurata osoitteessa www.roihuvuori.fi/hanami.

Roihuvuoren kirsikkapuisto sijaitsee Sahaajankadun ja Abraham Wetterin tien kulmassa lähellä vesitornia. Paikalle pääsee polkypyörällä tai Herttoniemen metroasemalta kävellen tai busseilla 80, 82 ja 83.

Tartu hetkeen ja katsele kukkivaa kirsikkapuuta! Terveisin  Blonditiina

---

    Olen Tiina Rantanen,  monissa liemissä keitetty ruoka- ja viinitoimittaja, 7 kirjaa kirjoittanut tietokirjailija, kotitalousopettaja, purkkiblondi sekä ylpeä äiti. Olen aina ollut ruokaihminen henkeen ja vereen. Ruokafilosofiani on urani alusta asti ollut: ”Herkkuja helposti”, eikä blogini kotikeittiöön suunnitellut ruokaohjeet tee siitä poikkeusta. Ruoan lisäksi rakastan matkustamista ja maailman katsomista kamerani linssin läpi. Toimittajana otan postauksissani kantaa myös ruokamaailman kuumiin puheenaiheisiin.

Yhteydenotot: tiinajrantanen@gmail.com  

Seuraa Himahella -blogia Facebookissa Seuraa Himahella -blogia Pinterestissä Seuraa Himahella -blogia Instagramissa