Hävikkiviikko 10.-16.9 – Säilytä ylimääräinen ruoka kaupassa

Hävikkiviiko -kampanjan tarkoitus on kiinnittää huomiota ruokahävikkiin ja kannustaa vähentämään hävikin määrää tuotannon ja kulutuksen kaikissa eri vaiheissa.  Aloita hävikin häätäminen omasta  jääkaapistasi!

En ole suinkaan ainoa, jota kauhistuttaa se ruoan määrä, joka jääkaapista menee jopa avaamattomina pakkauksina roskikseen. Elän nykyisin sinkkutaloudessa ja silmät syövät kaupassa enemmän kuin maha oikeasti vetää. Vanhasta muistista ostan ja valmistan ruokaa isommalle jengille. Lisäksi mieli- ja kokeilunhalu viettelee heräteostoksiin. Monet niistä jäävät pyörimään loppupeleissä jonnekin kaapin perukoille. Ja pahimmassa tapauksessa päätyvät roskikseen.

 Miljoonia kaatopaikalle

Suomessa heitetään henkilöä kohden ruokaa roskiin 20-25 kiloa vuodessa. Määrä vastaa noin kuutta prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruoasta (MTT:n Ruokahävikkitutkimus 2013). Yhteenlaskettuna ja euroiksi muutettuna se tarkoittaa 500 miljoonan arvosta kaatopaikoille tai biokompostoreihin hillottua ruokaa. Mullaksi maatuvalla rahalla nelihenkinen perhe voisi käydä joko kahdeksan kertaa elokuvissa, kolmesti Linnanmäellä tai kerran yhteisellä kylpylälomalla. Tosin tutkimukset osoittavat, että suurituloisissa, ruokaa harrastavissa perheissä myös ruoan hävikki on pienituloisia kotitalouksia suurempi.

Itse mätän biojätteeseen pääsääntöisesti sitä jääkaapin vihanneslokerossa ruumiiksi muuttunutta tavaraa. Enkä ole ainoa, sillä suomalaisten keittiöissä pilaantuu vihanneksia ja juureksia noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa. Myös hedelmät, leipä ja kahvi löytävät usein tiensä roskikseen tai viemäriin vatsan asemesta.

Eikä pysytä nyt vain omassa napapiirissämme, vaan ajatellaan hävikkiä isommassakin mittakaavassa. Maailmanlaajuisesti ruokaa menee tuotanto- ja kulutusketjun eri vaiheissa hukkaan 1300 miljoonaa tonnia joka vuosi. Se vastaa noin 25–30 prosenttia kaikesta maapallolla tuotetusta ruoasta. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn arvion mukaan tällä määrällä voitaisiin ruokkia jopa kaksi miljardia ihmistä. Pysäyttäviä lukuja kun tietää, että maailmassa nähdään oikeasti nälkää.

Leipävanukas herättää kuivahtaneen leivän herkullisesti henkiin! © Tiina Rantanen

Voit vaikuttaa ilmastonmuutokseen torjumalla hävikkiä

Ilmastomuutoksen ohella ravinteiden tuhlaus ja vesien rehvöityminen ovat aikamme suuria ongelma. Typpi ja fosfori ovat kaiken elämän kannalta välttämättömiä ravinteita, mutta hydyntämättöminä ne päätyvät rehevöittämään Itämerta ja vesistöjämme. Nykyiselläänkin ruoantuotannossa käytetyistä ravinteista vain noin viidennes päätyy ruokalautasellemme. Lopustakin päätyy suuri osa hukkaan kuluttajien toiminnan johdosta. Tässä ei ole järkeä, sillä kaivannaisfosfori on rajallinen luonnonvara ja typen tuotanto vaatii valtavan määrän energiaa.

Jokaisella meistä on rooli ravinteiden tehokkaassa hyödyntämisessä,. Kuluttajan vesistöjä rehevöittävä vaikutus aiheutuu nimittäin kokonaan ruokaan ja asumisen jätevesiin liittyvistä toiminnoista. syömätön ruoka on ravinnepäästön lähde ja siksi on tärkeää, että kaikki hankittu ruoka tulee syötyä.

Ruoan sisältämä energia kannattaa hyödyntää mahdollisimman tarkkaan. Kaikki syömäkelpoinen ruoka on tietysti parasta syötynä. Jäljelle jäävä biojäte on kuitenkin vielä täynnä hyödynnettävää energiaa. Biojätteet oikein lajittelemalla saadaan valmistettua biokaasua, lannoitetta ja lämpöä – käyttövoimaa koko kansalle.

 

Vinkkejä hävikintorjuntaan

* Osta kerralla vähemmän ja pienempiä pakkauskokoja

* Suunnittele kuppaostokset ja syöminen kotona

* Huolehdi tuotteiden oikeaoppisesta säilytyksestä

* Hyödynnä ruoantähteet

 Parasta ennen vai viimeinen käyttöpäivä?

Siivotessani keittiökaappeja käteeni osui elintarvikkeitä, joiden best before -päivät olivat menneet jo aikoja sitten. Tiedätkö muuten mikä ero on parasta ennen -merkinnällä ja viimeisellä käyttöpäivällä? Se ero on nimittäin aika merkittävä. Parasta ennen ‑merkinnällä tarkoitetaan vähimmäissäilyvyysaikaa, johon saakka elintarvike ainakin säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet. Tuote ei tiedä pilaantua juuri sillä kellonlyömällä kuin leima pakkauksessa sanoo, Omat aistit kyllä kertovat onko kyseinen tuote jo parhaat päivänsä nähnyt. Sen sijaan viimeinen käyttöpäivä -merkintä on nimensä mukaisesti päivä, jolloin valmistaja on tarkoittanut tuotteen viimeistään käytettäväksi. Tätä merkintää uskon ihan oman hyvinvointini nimissä. (Lähde: Evira)

 

© Tiina Rantanen  Pyttipannu on perinteinen tähderuoka, mutta italialaisen frittatan kehtaa tarjota vieraillekin. 

Kierrätä ja tuunaa

Äitini ei ollut mikään mestarikokki, mutta tähteiden tuunaamisessa hän oli ässä. Meillä syötiin erilaisia pataljoonakeittoja tai yllätyslootia hänen ruoanvalmistusvuorollaan. Tähteistä syntyi välillä aivan uskomattomia herkkuja. Itseasiassa tähteistä kokkaaminen on hyvin luovaa, varsinaista kokkisotaa.

Raaka-aineiden ja tähteiden hyödyntämisessä kannattaa kehittää hyviä rutiineja. Kaikki mikä voidaan, myös käytetään. Muodossa tai toisessa.

Pyri hyödyntämään ostamasi elintarvike  tai raaka-aine ruoanlaitossa kokonaisuudessaan. Purkin pohjat jäävät helposti kaappiin pyörimään muiden ruokapakkausten joukkoon.

* Kuivat leivänkannikat surahtavat nopeasti korppujauhoiksi monitoimikoneessa tai tehosekoittimessa. Jääkaapissa pyörivistä juustonkannikoista saa yllättävän suuren määrän raastetta, jota voi käyttää kuorrutuksiin tai pizzan päälle.

* Ylimääräiset keitetyt perunat voi piilottaa vaikka italialaiseen uunimunakkaseen, fritattaan, ja tarjota brunssiherkkuna. Vieraat eivät edes aavista syövänsä tähteitä.

* Tuliko riisiä keitettyä koko suvulle? Paistettu riisi on aasialainen pyttipannu, aikamoinen herkku sekin. Paista riisin kanssa kimpassa niitä proteiini- ja kasvissattumia mitä kaapista löytyy. Ja mausta mielesi mukaan. Itse käytän usein itämaisia hoisin- tai sweet chili -kastikkeita tai erilaisia currytahnoja tällaisen ruoan tuunaamiseen.

* Jos aamupuuroa jäi tähteeksi, sen jämät voi käyttää sämpylätaikinaan tai kardemummalla maustettuun Ahvenanmaan pannukakkuun. Ja taas oltiin niin pullantuoksuisia, käteviä emäntiä!

© Tiina Rantanen Ahvenanmaan pannukakkuun voi käyttää puuronjämät. 

Häädä hävikki – tuo jääkaapiin vahingossa pesiytynyt parasiitti- sillä säästetyille euroille löytyy varmasti nautinnollisempaakin käyttöä! Kuten ystäväni Facebookissa totesi, ylimääräinen ruoka kannattaa säilyttää kaupassa.

Hävikkiterveisin

Blonditiina

 

 

 

 

Kommentit

Kommentoi juttua: Hävikkiviikko 10.-16.9 – Säilytä ylimääräinen ruoka kaupassa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Instagram

  • Juusto + makea hilloke = Taivaallinen makupari. Tsekkaa glögiltä maistuvan pääfynähillokkeen ohje https://kotiliesi.fi/himahella/gloginmakuinen-paarynahilloke-kruunaa-le-gruyere-juuston/ #legruyereaop #swisscheese #kaupallinenyhteistyö
  • Good morning! #visitspain🇪🇸 #mallorcainspiration #hakunamatata
  • Lauantaina hallissa ruokaostoksilla! #visitspain🇪🇸 #mallorcainspiration #foodtraveller #winetraveller
  • I need my cup of coffee! #visitspain🇪🇸 #mallorcainspiration #foodtraveller #paparazzi📸
  • Saturfay shopping with a mom! #visitspain🇪🇸 #mallorcainspiration #foodtraveller ##winetraveller
  • Art walk! #visitspain🇪🇸 #mallorcainspiration #joanmiro
  • Christmastime at Palma de Mallorca! #mallorcainspiration #visitspain🇪🇸

blonditiina

X