Hävikkiviikko 13.-19.9 - Säilytä ylimääräinen ruoka kaupassa
Hävikkiviiko -kampanjan tarkoitus on kiinnittää huomiota ruokahävikkiin ja kannustaa vähentämään hävikin määrää tuotannon ja kulutuksen kaikissa eri vaiheissa. Suomalaisissa kotitalouksissa ruokaa lentää roskiin vuodessa 120–160 miljoonaa kiloa. Se tarkoittaa 23 kiloa ruokahävikkiä henkeä kohden. Lompakkoa hävikki verottaa 125 eurolla. Nelihenkisen perheen roskiin heittämä ruoka kurittaa kukkaroa noin 500 eurolla vuodessa. Eniten roskiin lentää leipää ja vihanneksia. EU:n tavoitteena on vähentää ruokahävikkiä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.
Ruokahävikin vähentäminen on merkittävä ilmastoteko! Aloita hävikin häätäminen omasta jääkaapistasi!
En ole suinkaan ainoa, jota kauhistuttaa se ruoan määrä, joka jääkaapista menee jopa avaamattomina pakkauksina roskikseen. Elän nykyisin sinkkutaloudessa ja silmät syövät kaupassa enemmän kuin maha oikeasti vetää. Vanhasta muistista ostan ja valmistan ruokaa isommalle jengille. Lisäksi mieli- ja kokeilunhalu viettelee heräteostoksiin. Monet niistä jäävät pyörimään loppupeleissä jonnekin kaapin perukoille. Ja pahimmassa tapauksessa päätyvät roskikseen.
Miljoonia kaatopaikalle
Turhaan tuotettu ruoka kuormittaa ympäristöä, sillä ruoantuottannossa tarvitaan paljon maata ja vettä. Samalla syntyy kasvihuonekaasuja sekä vesistöjä ja maaperää rehevoittäviä päästöjä. Myös ruoan kuljettaminen ja valmistaminen aiheuttavat paljon päästöjä. Jos ruoka päätyy hävikkiin, tuotantoketjun hiilijalanjälki on syntynyt turhaan.
Suomessa kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin 120-160 miljoonaa kiloa ruokaa. Määrä vastaa noin kuutta prosenttia kaikesta kuluttajien ostamasta ruoasta (MTT:n Ruokahävikkitutkimus 2013). Tämän määrän on arvioitu tuottavan yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä kuin noin 100 000 keskivertohenkilöautoa. Euroiksi muutettuna se tarkoittaa 500 miljoonan arvosta kaatopaikoille tai biokompostoreihin hillottua ruokaa. Mullaksi maatuvalla rahalla nelihenkinen perhe voisi käydä joko kahdeksan kertaa elokuvissa, kolmesti Linnanmäellä tai kerran yhteisellä kylpylälomalla. Tosin tutkimukset osoittavat, että suurituloisissa, ruokaa harrastavissa perheissä myös ruoan hävikki on pienituloisia kotitalouksia suurempi.
Itse mätän biojätteeseen pääsääntöisesti sitä jääkaapin vihanneslokerossa ruumiiksi muuttunutta tavaraa. Enkä ole ainoa, sillä suomalaisten keittiöissä pilaantuu vihanneksia ja juureksia noin 22 miljoonaa kiloa vuodessa. Myös hedelmät, leipä ja kahvi löytävät usein tiensä roskikseen tai viemäriin vatsan asemesta.
Eikä pysytä nyt vain omassa napapiirissämme, vaan ajatellaan hävikkiä isommassakin mittakaavassa. Maailmanlaajuisesti ruokaa menee tuotanto- ja kulutusketjun eri vaiheissa hukkaan 1300 miljoonaa tonnia joka vuosi. Se vastaa noin 25–30 prosenttia kaikesta maapallolla tuotetusta ruoasta. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn arvion mukaan tällä määrällä voitaisiin ruokkia jopa kaksi miljardia ihmistä. Pysäyttäviä lukuja kun tietää, että maailmassa nähdään oikeasti nälkää.
Ohje:
Pullavanukas maistuu ”joululta”
Voit vaikuttaa ilmastonmuutokseen torjumalla hävikkiä
Ilmastomuutoksen ohella ravinteiden tuhlaus ja vesien rehvöityminen ovat aikamme suuria ongelma. Typpi ja fosfori ovat kaiken elämän kannalta välttämättömiä ravinteita, mutta hydyntämättöminä ne päätyvät rehevöittämään Itämerta ja vesistöjämme. Nykyiselläänkin ruoantuotannossa käytetyistä ravinteista vain noin viidennes päätyy ruokalautasellemme. Lopustakin päätyy suuri osa hukkaan kuluttajien toiminnan johdosta. Tässä ei ole järkeä, sillä kaivannaisfosfori on rajallinen luonnonvara ja typen tuotanto vaatii valtavan määrän energiaa.
Jokaisella meistä on rooli ravinteiden tehokkaassa hyödyntämisessä. Kuluttajan vesistöjä rehevöittävä vaikutus aiheutuu nimittäin kokonaan ruokaan ja asumisen jätevesiin liittyvistä toiminnoista. Syömätön ruoka on ravinnepäästön lähde ja siksi on tärkeää, että kaikki hankittu ruoka tulee syötyä.
Ruoan sisältämä energia kannattaa hyödyntää mahdollisimman tarkkaan. Kaikki syömäkelpoinen ruoka on tietysti parasta syötynä. Jäljelle jäävä biojäte on kuitenkin vielä täynnä hyödynnettävää energiaa. Biojätteet oikein lajittelemalla saadaan valmistettua biokaasua, lannoitetta ja lämpöä – käyttövoimaa koko kansalle.
Vinkkejä hävikintorjuntaan
- Vältä turhia ostoksia. Suunnittele kuppaostokset ja syöminen kotona Ota kännykkä avuksi. Nappaa valokuva jääkaappisi sisällöstä ennen ruokakauppaan lähtöä, ja suunnittele viikon ruoat. Näin näet kaupassa mitä tuotteita jääkaapissasi jo on, ja vältyt turhilta ostoksilta.
- Älä kuori turhaan. Suurin osa ravintoaineista on kuoren alla eli hyödynnä perunat, omenat ja juurekset kuorineen päivineen. Kukka-, parsa- ja keräkaalista voi hyödyntää myös kannan ja lehdet. Uunijuureksissa ja uuniperunoissa kuoret ovat olennainen osa onnistunutta lopputulosta. Säästät aikaa ja vähennät biojätteen määrää.
- Käytä kerralla koko pakkaus. Osta kerralla vähemmän ja pienempiä pakkauskokoja. Tuunaa ruokaohjetta niin, että saat käytettyä koko pakkauksen. Jos kaikki ei mene kerralla parempiin suihin, pakasta loput odottamaan uutta herkkuhetkeä.
- Luota aisteihisi..Parasta ennen -päivättyjen tuotteiden käyttöikä ei lopu kyseiseen päivämäärään. Luota omiin aisteihisi ja tutki tuotetta. Maitokaan ei pilaannu Parasta ennen -päivänä, kun huolehditaan kylmäketjusta.
- Hyödynnä ruoantähteet (mm keitetyt perunat, keitetty riisi) ja tuunaa niistä uusi ruoka. Monet klassikkoruoat (pyttipannu, frittata, nasi goreng) ovat syntyneet hävikintorjunnan innoittamana.
- Pakasta banaani. Pakkaa tummuneet banaanit ja muut nahistuneet hedelmät ja kasvikset pakastepusseihin, pakasta ja käytä vaikkapa välipalasmoothien raaka-aineena. Pakasta myös yrtit ennen niiden nahistumista.
Parasta ennen vai viimeinen käyttöpäivä?
Siivotessani keittiökaappeja käteeni osui elintarvikkeitä, joiden best before -päivät olivat menneet jo aikoja sitten. Tiedätkö muuten mikä ero on parasta ennen -merkinnällä ja viimeisellä käyttöpäivällä? Se ero on nimittäin aika merkittävä. Parasta ennen ‑merkinnällä tarkoitetaan vähimmäissäilyvyysaikaa, johon saakka elintarvike ainakin säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet. Tuote ei tiedä pilaantua juuri sillä kellonlyömällä kuin leima pakkauksessa sanoo, Omat aistit kyllä kertovat onko kyseinen tuote jo parhaat päivänsä nähnyt. Sen sijaan viimeinen käyttöpäivä -merkintä on nimensä mukaisesti päivä, jolloin valmistaja on tarkoittanut tuotteen viimeistään käytettäväksi. Tätä merkintää uskon ihan oman hyvinvointini nimissä. (Lähde: Evira)
Ohje:
Uunimunakas ja shaksuka – välimerellinen aamiainen
Kierrätä ja tuunaa
Äitini ei ollut mikään mestarikokki, mutta tähteiden tuunaamisessa hän oli ässä. Meillä syötiin erilaisia pataljoonakeittoja tai yllätyslootia hänen ruoanvalmistusvuorollaan. Tähteistä syntyi välillä aivan uskomattomia herkkuja. Itseasiassa tähteistä kokkaaminen on hyvin luovaa, varsinaista kokkisotaa.
Raaka-aineiden ja tähteiden hyödyntämisessä kannattaa kehittää hyviä rutiineja. Kaikki mikä voidaan, myös käytetään. Muodossa tai toisessa.
Pyri hyödyntämään ostamasi elintarvike tai raaka-aine ruoanlaitossa kokonaisuudessaan. Purkin pohjat jäävät helposti kaappiin pyörimään muiden ruokapakkausten joukkoon.
* Kuivat leivänkannikat surahtavat nopeasti korppujauhoiksi monitoimikoneessa tai tehosekoittimessa. Jääkaapissa pyörivistä juustonkannikoista saa yllättävän suuren määrän raastetta, jota voi käyttää kuorrutuksiin tai pizzan päälle.
* Ylimääräiset keitetyt perunat voi piilottaa vaikka italialaiseen uunimunakkaseen, fritattaan, ja tarjota brunssiherkkuna. Vieraat eivät edes aavista syövänsä tähteitä.
* Tuliko riisiä keitettyä koko suvulle? Paistettu riisi on aasialainen pyttipannu, aikamoinen herkku sekin. Paista riisin kanssa kimpassa niitä proteiini- ja kasvissattumia mitä kaapista löytyy. Ja mausta mielesi mukaan. Itse käytän usein itämaisia hoisin- tai sweet chili -kastikkeita tai erilaisia currytahnoja tällaisen ruoan tuunaamiseen.
* Jos aamupuuroa jäi tähteeksi, sen jämät voi käyttää sämpylätaikinaan tai kardemummalla maustettuun Ahvenanmaan pannukakkuun. Ja taas oltiin niin pullantuoksuisia, käteviä emäntiä!
Lue myös:
Tuunaa tähteistä
Ohje:
Helppo Banaani-mustikkapannari
Häädä hävikki – tuo jääkaapiin vahingossa pesiytynyt parasiitti- sillä säästetyille euroille löytyy varmasti nautinnollisempaakin käyttöä! Kuten ystäväni Facebookissa totesi, ylimääräinen ruoka kannattaa säilyttää kaupassa.
Hävikkiterveisin
Blonditiina
Olen Tiina Rantanen, monissa liemissä keitetty ruoka- ja viinitoimittaja, 7 kirjaa kirjoittanut tietokirjailija, kotitalousopettaja, purkkiblondi sekä ylpeä äiti. Olen aina ollut ruokaihminen henkeen ja vereen. Ruokafilosofiani on urani alusta asti ollut: ”Herkkuja helposti”, eikä blogini kotikeittiöön suunnitellut ruokaohjeet tee siitä poikkeusta. Ruoan lisäksi rakastan matkustamista ja maailman katsomista kamerani linssin läpi. Toimittajana otan postauksissani kantaa myös ruokamaailman kuumiin puheenaiheisiin.
Yhteydenotot: tiinajrantanen@gmail.com
Kommentoi
Kommentoi juttua: Hävikkiviikko 13.-19.9 - Säilytä ylimääräinen ruoka kaupassa