Kasvikset ovat värikästä voimaruokaa
Tällä viikolla julkisuudessa on käyty ravitsemusbattlea kokemusasiantuntijan tekemän ihmiskokeen ja virallisten ravitsemussuositusten tiimoilta. Vastakkain ovat olleet personal trainer Tomi Kokko, jonka 30 päivän ihmiskoe -dokumentti on ensi-illassa 4. maaliskuuta sekä ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm.
En sukella aiheeseen nyt sen syvällisemmin, mutta minua huvitti, että ravitsemusasiat pyörivät mielessäni tehdessäni itselleni lounasta. Viikko sitten olin bongannut amerikkalaisen Sweet Paulin sivustolta ihanalta kuulostavan porkkanaohjeen, joka on pyörinyt mielessäni koko viikon. Niinpä päätin tehdä ohjeesta oman sovellukseni.
A-vitamiini lisää vastustuskykyä
Kun vetelin juustohöylällä porkkanoista pitkittäin suikaleita, pohdin, kertooko kehoni nyt minulle, että poden A-vitamiinin puutetta, koska porkkanat selkeästi himoittavat. A-vitamiinihan on rasvaliukoinen vitamiini, joka tukee niin solujen kasvua kuin ihon ja limakalvojen kuntoa. Vitamiini on erittäin tärkeää myös näkökyvylle, sen puute voi aiheuttaa hämäräsokeutta ja silmien kuivumista. Lisäksi A-vitamiin puute heikentää myö vastustuskykyä. Flunssaa vastaan tässä on taisteltu koko alkuvuosi!
Senkin muistin, että A-vitamiinin saantisuositus täyttyy, kun syö reilun kokoisen porkkanan päivässä. Faktojen tarkistaminen kertoi, että naisilla suositus on 700 ja miehillä 900 retinoliekvivalenttia eli µg vuorokaudessa.
Chilihunajassa paahdettuja kasviksia ja korianteri-punasipuligremolataa
Lähinnä mieleni teki kuitenkin lämmintä ja värikästä kasvisruokaa, johon sain käytettyä vihanneslaatikkoni sisältöä ennenkuin se muuttuisi hävikiksi. Vetelin siis kilon verran porkkanoita juustohöylällä viipaleiksi ja irrottelin yhdestä kukkakaalista kukinnot. Pyöräytin kasvikset öljyssä, jonka olin maustanut chilihunajalla, suolalla ja mustapippurien Rolls-Roydella eli Kamputse-pippurilla. Ihan peruspippuri toimii yhtä hyvin! Ja jos sinulla ei ole chilihunajaa, murskaa normihunajan joukkoon vähän chilihiutaleita. Sitten pistin kasvikset vartiksi 225-asteiseen uuniin.
Kun kasvikset lämmittelivät, tein gremolatan korianterista, punasipulista ja sitruunankuoresta. Sweet Paul käytti persiljaa, minä olen addiktoitunut korianteriin. Valkosipulinkynnen olisi joukkoon voinut myös hienontaa. Mausteena oli sormisuolaa ja hyvää oliiviöljyä.
Kun kasvikset tulivat uunista, nostelin ne tarjoiluvadille ja lusikoin päälle yrtti-sipuliseosta. Annos on aika reilu, joten gremolataa jäi toiseksikin kertaa jääkaappiin. Se sopisi mainiosti vaikka broileripihvien mausteeksi.
Ruoasta tulikin sellainen herkku, että leijuin onnesta syödessäni. Pitäisikö sanoa ,että voimaannuin värikkäästä vegestä. Tätä lisäkettä teen takuuvarmasti myös pääsiäisenä uhrilampaani kaveriksi.
Värikäs ruoka on ilo silmälle ja lisäksi se tekee vielä keholle hyvää. Win-win -tilanne, väittäisin!
Vegesafkaterveisin
Blonditiina
Olen Tiina Rantanen, monissa liemissä keitetty ruoka- ja viinitoimittaja, 7 kirjaa kirjoittanut tietokirjailija, kotitalousopettaja, purkkiblondi sekä ylpeä äiti. Olen aina ollut ruokaihminen henkeen ja vereen. Ruokafilosofiani on urani alusta asti ollut: ”Herkkuja helposti”, eikä blogini kotikeittiöön suunnitellut ruokaohjeet tee siitä poikkeusta. Ruoan lisäksi rakastan matkustamista ja maailman katsomista kamerani linssin läpi. Toimittajana otan postauksissani kantaa myös ruokamaailman kuumiin puheenaiheisiin.
Yhteydenotot: tiinajrantanen@gmail.com
Kommentoi
Kommentoi juttua: Kasvikset ovat värikästä voimaruokaa