Klassikkoruoka: Imelletty perunalaatikko eli hämäläinen tuuvinki

Imelletty perunalaatikko eli hämäläinen tuuvinki kuuluu joulun pitopöytään.

Imelletty perunalaatikko eli tuuvinki on perinteinen hämäläinen viikonloppuruoka, jota muualla päin Suomea syödään tavallisesti vain jouluruokana.

Peruna nauttii Hämeessä arvostusta, sillä maaperä sopii hyvin sen viljelyyn. Lopen hiekkaisilla mailla kasvatettu peruna tunnetaankin ympäri Suomen.

Tuuvinki on hämäläisen pitopöydän ja joulupöydän olennainen osa. Laatikon nimitys tulee ruotsin kielen sanasta stuvning, joka tarkoittaa muhennosta. Herkun onnistuneen valmistamisen salaisuus on hämäläinen luonne, sitkeys ja huolellisuus. Aitoon tuuvinkiin ei lisätä siirappia eikä muita makeutusaineita.

Imelletty perunalaatikko valmistetaan kuten nimikin kertoo, imellyttämällä eli seisottamalla perunasosetta noin 50 asteen lämpötilassa, jolloin perunan tärkkelys pilkkoutuu entsyymien vaikutuksesta lyhyemmiksi hiilihydraattiketjuiksi, sokereiksi. Näin syntyy tyypillinen makea maku.

Käytä tuuvinkiin jauhoista perunalajiketta! © Tiina Rantanen

Näin onnistut varmasti:

  1. Valitse jauhoinen perunalajike! Kauppojen valmispusseissa jauhoiset perunat on merkitty punaisella värikoodilla. Punamerkittyjenkin perunoiden tärkkelyspitoisuus vaihtelee sekä lajin että viljelymaan maaperän mukaan. Esimerkiksi puikula, pito ja velox ovat jauhoisia lajikkeita.
  2. Keitä perunat kuorineen. Kuorineen keitettynä peruna säilyttää paremmin tärkkelyspitoisuutensa. Jäähtyneet kuoret laitetaan muhimaan maitoon. Näin niistä saadaan uutettua perunalaatikkoon lisämakua.
  3. Kuori ja soseuta perunat kuumina. Perunat soseutetaan varovasti kuumina. Näin niiden vielä joustavat soluseinät säilyvät ehjinä. Jos survoksesta tulee liian kuivaa, siihen kannattaa lisätä hieman keitinvettä. Käytä kuoriessa kertakäyttökäsineitä, jos haluat pitää perunaa kädessäsi tai peruna on liian hajoava pidettäväksi haarukassa.
  4. Lisää vehnäjauhoja ilmeltymisen edistämiseksi . Perunan solukossakin on amylaasia, mutta keitettäessä entsyymi tuhoutuu. Siksi laatikkoon lisätään amylaasia sisältävää vehnäjauhoa. Osa jauhoista ripotellaan seoksen pinnalle, jotta imeltymisen etenemistä voidaan tarkkailla. Jauhot kannattaa lisätä kädenlämpöiseen perunasurvokseen. Yleisin virhe onkin lisätä jauhot liian kuumaan perunamassaan.
  5. Oikea lämpötila. Valmistuksen mielenkiintoisin vaihe on imellytys eli tärkkelyksen pilkkominen entsyymien avulla. Survoksen täytyy pysyä oikeanlämpöisenä, jotta peruna imeltyy. Noin 55–75 astetta on hyvä lämpötila. Perunalaatikko ei imelly yli 75 asteessa. Käytä apunasi digitaalista lämpömittaria! Anna laatikon imeltyä kolmesta neljään tuntiin. Imeltynyt seos muuttuu vellimäiseksi ja kiiltäväksi. Seosta kannattaa välillä myös maistella.
  6. Lisää siivilöity maito ja suola imeltymisen jälkeen. (Lisää tarvittaessa siirappia, jos pidät makeammasta laatikosta tai imeltyminen ei kaikesta huolimatta onnistunut.)
  7. Täytä vuoka vain puolilleen, sillä perunalaatikko kuohuu uunissa.
  8. Kypsennä imellettyä perunalaatikkoa 150-asteisessa uunissa 2-3 tuntia. Kiertoilmauunissa kypsennettäessä paistolämpötila on noin 25 astetta alhaisempi kuin tavallisessa uunissa. Paistoaika on suunnilleen sama.
  9. Älä pakasta imellettyä perunalaatikkoa. Imelletty perunalaatikko on parhaimmillaan, jos tarjoat sen vastapaistettuna.  Jos kuitenkin haluat valmistaa laatikot etukäteen,  pakasta  perunalaatikko ennen paistamista.

Imelletty perunalaatikko eli hämäläinen tuuvinki

10-15 annosta

2 1/2 kg jauhoisia perunoita

3/4 dl vehnäjauhoja

noin 3 dl kuumaa vettä

noin 1/2 l täysmaitoa

noin 2 tl suolaa

voita

  1. Keitä perunat kuorineen. Kuori ja soseuta perunat kuumina. Pane perunankuoret uuttumaan maitoon.
  2. Anna perunasurvoksen jäähtyä hieman kättä lämpöisemmäksi. Ohenna survosta parilla kolmella desillä lämmintä vettä. Perunamassan pitää olla 55-70°C, jotta peruna imeltyy. Ei yli 75°C, jolloin perunalaatikko ei imelly. Käytä digitaalista lämpömittaria tarkkailuun!
  3. Lisää massaan puolet vehnäjauhoista ja sekoita tasaiseksi.
  4. Pane kannella peitetty perunasosekattila noin 60°C:seen uuniin imeltymään.
  5. Sekoita puolen tunnin kuluttua loput jauhot. Jatka imeltämistä vähintään 3-4 tuntia. Imeltyessään sose löystyy ja saa makean maun.
  6. Lisää imeltyneeseen soseeseen siivilöityä maitoa sen verran, että saat löysähkön, puuromaisen seoksen.
  7. Mausta seos makusi mukaan suolalla (ja tarvittaessa siirapilla.)
  8. Kaada seos voideltuun uunivuokaan vain puolilleen, sillä laatikko kuohuu ja kuplii kypsentämisen aikana. Jos haluat, pane pari voinokaretta pinnalle.
  9. Paista laatikkoa 150°C:ssa 2-3 tuntia.

PS.  Lahjavinkki pukinkonttiin!

Himahellan postauksista alkunsa saanut Klassikkoruokia – Reseptit ja tarinat ilmestyi tammikuussa 2018 Otavan kustantamana. Yli 50 klassikkoreseptiä ja tarinaa sisältävää kirjaa myyvät mm. Suomalaiset kirjakaupat ja kirjan hinta on 32,95 euroa.

Kommentit (6)

Onko ongelmia – imeltyykö hämäläinen tuuvinki ???

Perunalaatikon imeltyminen on varsin yksinkertaista kemiaa ja kun toimitaan imeltymisen ehdoilla niin onnistuminen on käytännössä pomminvarmaa. Kun imeltyminen onnistuu, niin siirapilla ja sokerilla makeuttamista ei tarvita. Monissa ruokatoimitusten ja jopa keittokirjojenkin ohjeissa valmistaudutaan imeltymisen epäonnistumiseen lisäämällä ohjeeseen epäonnistuneen imeltämisen korjaamisen siirapilla ja soskerilla.
.
Imeltyminen saattaa epäonnistua jos imellettävä sose on kuivaa ns. tönkkösosetta. Miksi perunasose ei imelly vaikka lämpötila olisi imeltymisalueella 65-70 astetta? Syynä on usein tönkkösose. Tästä syystä tönkkösose tulee notkistaa kuumalla vedellä sevästi puuromaiseksi soseeksi. Usein näkee väitteitä että perunalaatikon imeltyminen epäonnistuu väärän lajikkeen takia, mutta tämä ei pidä alkuunkaan paikkaansa – kaikki lajikkeet imeltyy. Suolaa ja mitään muutakaan ei saa missään tapauksessa lisätä keittoveteen ennen imeltymistä.
.
Lisättiinkö jauhot liian kuumaan soseeseen?
Miksi perunasose ei imelly vaikka sose on notkistettu vedellä ja jauhot lisätty? Syynä on usein se että jauhot on lisätty 78 asteiseen tai kuumempaan soseeseen. 78 asteessa ja kuumemmassa jauhot palaa ja menettää imeltymistehon lopullisesti. Jos näin pääsee käymään, niin silloin lisätään uusi jauhoerä ja imeltyminen yleensä onnistuu. Toisen jauhoerän lisääminen on perinteinen keino varmistaa imeltymisen alkaminen ja yleensä imeltymisen alkaminen varmistettiinkin maistamalla. Jos soseessa ei ollut imeltymisen merkkiä, niin silloin lisättiin toinen jauhoerä ja joskus kolmaskin erä.
Perunasose tulee jäähdyttää huolellisesti 74-76 asteiseksi ja jauhot lisätään ja sekoitetaan jäähdytettyyn soseeseen ja tarvittaessa lisätään tilkka 74-76 asteista vettä. Yleisesti lisätään vehnäjauhoja, mutta muitakin toimivia jauhoja on.
.
Perunasose ei imelly, tai imeltyy hitaasti, jos soseen lämpötila on alle 65 astetta. Kun lämpöpötila on muutaman asteen alle 65 astetta, imeltymisnopeus hidastuu ratkaisevasti ja alle 60 asteisen soseen imeltymisnopeus voi olla kymmenesosa verrattuna 65-70 asteiseen soseeseen.
Kun imelletään 74-76 asteiseksi jäähdytettyä sosetta 65-70 asteisessa sähkölieden uunissa, silloin perunasose imeltyy 2-4 tunnissa.
.
Perinteisesti imelletään näin: Perunoiden määräksi tässä menetelmässä suositellaan vähintään 2kg, niin massa pitää imeltämiseen tarvittavan lämmön riittävän pitkän ajan imeltämislämpötilan alueella 75-62 asteessa. Tönkkö perunasose notkistetaan kuumalla vedellä sakean puuromaiseksi. Sose jäähdytetään huolellisesti 74-76 asteiseksi. Jauhot lisätään huolellisesti 74-76 asteiseksi jäähdytettyyn soseeseen. Sosekattila eristetään useilla keittiöliinakerroksilla ja laitetaan imeltymään lämpimääm paikkaan 2-4 tunniksi. Kun kattila eristetään tehokkaasti niin silloin perunasose imeltyy huoneenlämmössäkin. Tämä menetelmä perustuu siihen että hyvin eristetty perunasose jäähtyy riittävän hitaasti ja perunasose ehtii imeltymään riittävästi.
Imeltymisen alkamisen voi varmistaa maistamalla noin ½-1 tunnin kuluttua imeltämisen aloittamisesta ja tarvittaessa voi lisätä uuden jauhoerän. Kun jauhot lisätään lämpömittarilla varmistettuun74-76 asteiseen soseeseen, niin toista jauhojen lisäystä ei yleensä tarvita. Imeltymisen aikana perunasosetta voi sekoittaa 2-3 kertaa ja samalla maistamalla voi seurata imeltymisen edistymistä.
.
Imeltyneeseen soseeseen lisätään voi lastuina sulamaan ja lisätään suola. Maitoa lisätään niin että saadaan puuromainen velli. Pinnalle voinokareita ja korppujauhoja. Paistetaan aluksi 200 asteisessa uunissa. Kuplimisen alkaessa lämpö alennetaan 140 asteeseen. Paistetaan 2-3 tuntia.
.
.

Voi jospa ees yhden kerran onnistuisi ja tuloksena olisikin muuta kuin liisterimuussilaatikkoa 😂😂😂🙊🙈! Aion taas kokeilla, kiitos selkeästä ohjeesta.

Näin onnistut varmasti:

#Valitse perunalajike maun mukaan. Eri lajikkeilla saa pientä vaihtelua makuun ja suutuntumaan! Kauppojen valmispusseissa jauhoiset perunat on merkitty punaisella värikoodilla. Punamerkittyjenkin perunoiden tärkkelyspitoisuus vaihtelee sekä lajin että viljelymaan maaperän mukaan. Esimerkiksi puikula, pito ja velox ovat jauhoisia lajikkeita. Värikoodit on ”keitonkestävyys tunnus”. Myös kiinteät perunat on yleisesti hyvin soseutuvia.

#Perunat voi keittää kuorineen ja kuoria kuumina. Jäähtyneet kuoret laitetaan muhimaan maitoon. Näin niistä saadaan uutettua perunalaatikkoon lisämakua.

Parhaiten tärkkelys tuulee hyödyksi, kun perunat kuoritaan ja keitetään vähässä vedessä ja soseutetaan suoraan keittoveteen. Varsinkin punaiseksi koodatut lajikkeet on keitettäessä helposti hajoavia ja kypsänä kuorittaessa kuorimistappiot ovat melkoisia.

#Soseuta perunat kuumina. Perunat soseutetaan varovasti kuumina. Näin niiden vielä joustavat soluseinät säilyvät ehjinä. Jos survoksesta tulee liian kuivaa, siihen kannattaa lisätä hieman kuumaa keitinvettä.

#Jäähdytä sose tarkkaa huolellisuutta noudattaen alle 78 asteiseksi. Hyvä lämpötila on noin 71-75 astetta. 78 asteessa tai kuumemmassa jauhot ”palaa” ja sose ei imelly.

#Lisää vehnäjauhot 71-75 asteiseksi jäähdytettyyn soseeseen ja sekoita varoen mutta tehokkaasti. Tehokkaimmin sose imeltyy kun soseen lämpötila on 65-70 astetta.

#Oikea lämpötila. Valmistuksen mielenkiintoisin vaihe on imellytys eli tärkkelyksen pilkkominen entsyymien avulla. Survoksen täytyy pysyä oikeanlämpöisenä, jotta peruna imeltyy. Noin 65-75 astetta on hyvä lämpötila. Perunalaatikko ei imelly yli 75 asteessa ja imeltyminen hidastuu rajusti kun soseen lämpötila on 60 astetta ja alle.
#Käytä apunasi digitaalista lämpömittaria!

#Laita sose imeltymään kattilassa 65-70 asteiseen uuniin ja anna laatikon imeltyä 2-4 tuntia. Sekoita imeltymisen aikana 2-3 kertaa. Seosta kannattaa välillä myös maistella.

#Lisää voi. Lisää siivilöity maito ja tarvittaessa lisää maitoa, niin että saadaan puuromainen velli. Lisää suola .

#Laita sose voideltuun uunivuokaan. Lisää pinnalle muutama voinokare. Pinnalle voi lisätä korppujauhoa.

#Kypsennä imellettyä perunalaatikkoa noin 200 -asteisessa uunissa niin että pinta saa väriä. Kun sose alkaa kuplimaan alenna uunin lämpötila 130-140 asteeseen, niin kupliminen rauhoittuu. Näin menetellen voi kypsentää lähes täysiä vuoallisia.

#Kypsennä Imellettyä perunalaatikkoa 2-3 tuntia.

Imeltyykö perunalaatikko uuninpankolla, hellan reunalla vai jopa keittiön pöydällä.
<
Ei uuninpankko ja hellan nurkkakaan aina riitä. Sopivalla tekniikalla saadaan kyllä huoneenlämmössäkin hyvä imeltymistulos. Käytetään siis 1800 luvun emäntien tekniikkaa. Saadaan hiukan oikaistua kun käytetään lämpömittaria soseen lämmön mittaamiseen jauhojen lisäysvaiheessa. Lisäksi imellettävän massan tulee olla riittävän iso, niin että massan lämpö riittää imeltymiseen. 3 kg perunoita on yleensä riittävän iso massa, mutta 2 kg perunoita rittää, kun tekee imellyttämisen huolella.
<
Ja näin imeltyy:
<
Tämä ohje soveltuu hyvin jokapäiväiväisen arkisen imelletyn perunalaatikon valmistamiseen. Tätä ei makeuteta siirapilla eikä muillakaan sokereilla ja tätä ei mausteta. Maku saadaan aidosti imeltämällä, suolalla, voilla ja eri perunalajikkeilla.
<
Perunat kannattaa kuoria raakoina. Näin varmistetaan se että perunoiden lämpötila ei laske kuorimisen aikana liikaa.
<
1. Kuoritut perunat keitetään kattilassa vähässä vesimäärässä kypsiksi ja soseutetaan vähään keittoveteen. Jos sose on vielä selvästi tönkköä, lisätään kuumaa vettä niin että saadaan sakea puuromainen sose.
<
2. Sose jäähdytetään sekoittaen ja suurta huolellisutta noudattaen 73-76 asteiseksi. Tässä vaiheessa soseen lämpötila varmistetaan lämpömittarilla, niin selvitään yhdellä jauhojen lisäyksellä.
<
3. Jauhot lisätään 73-76 asteiseksi huolellisesti jäähdytettyyn soseeseen varovasti sekoittaen. Tarvittaessa lisätään tilkka 75 asteista vettä. Imeltyminen alkaa heti.
<
4. Sosekattila eristetään useilla kerroksilla keittiöliinoja hyvin ja laitetaan imeltymään lämpimään paikkaan 2-4 tunniksi. Sekoitetaan imeltymisen aikana 2-3 kertaa. Imeltymistä voi seurata maistamalla. josko 3 tuntia riittäisi. Hyvin eristettynä sose imeltyy huoneenlämmössäkin, esimerkiksi keittiön pöydällä.
<
5. Soseeseen lisätään voisula ja suola. Maitoa lisätään niin että saadaan notkean puuromainen sose.
<
6. Sose laitetaan voideltuihin uunivuokiin ja pinnalle lisätään muutama voinokare ja halutessa pinnalle sirotellaan korppujauhoa.
<
7. Paistetaan aluksi 200-210 asteisessa uunissa niin että pinta saa väriä ja sose alkaa kuplimaan. Kun sose alkaa kuplimaan, uunin lämpötila alennetaan 125-140 asteeseen, kupliminen rauhoittuu. Näin voi paistaa lähes täysia vuoallisia.
<
8. Paistoaika on 2-3 tuntia.
<
HUOM ! Paras imelletty perunalaatikko saadaan pitkään varastoidusta perunasta. Keväällä ja vielä kesälläkin talven yli varastoitu peruna on parhaimmillaan imellettyyn perunalaatikkoon. Perinteisesti oli tapana valitä siemenperunoiden valinnan yhteydessä valittiin parhaat perunat kesäajan imellettyyn perunalaatikkoon. Nykyisin perunan myyjillä on tarjolla edellisen vuoden satoa vielä syksylläkin esimerkiksi imellettyä perunalaatikkoa varten.
<
<

Näin 1950 luvulla, eräänä lauantaina leivintuvalla.

Tänään lauantaina viikon kiireisimpänä päivänä laitettiin varhain aamulla leivinuuni tulille ja leivotaan viikonlopun ja seuraavan viikon leivät ja pullat.
Leivinuunin jälkilämpöön kypsymään tehdään yleensä koko joukko laatikkoruokia joskus useita erilaisia ja joskus vähemmän. Tuuvinkia tehdään aina kun leivotaan, ja sitä riittää viikonlopuksi ainakin pari kertaa syödä, ja vielä viikollekin arkiateriaksi. Nyt tehdään ainoastaan joka viikonloppuun kuuluva tuuvinki ja kypsennetään reilu possun niskapaisti.

Nyt tehdään aito viikonlopputuuvinki perinteisellä arkisella reseptillä. Kesäajan tuuvinkiin on valittu parhaita talven yli varastoituja perunoita.

Tuuvinkiainekset:
2 kg jauhoisia perunoita
4 rkl vehnäjauhoja
50 g voita tai rypsiöljyä
8 dl (täys)maitoa
2 tl suolaa

Keitetään perunat kuorineen, kuoritaan kuumina, lisäätään perunoihin hiukan kuumaa keittovettä ja survotaan mahdollisimman kuumina soseeksi. Jäähdytetään sose huolella 72-76 asteiseksi. Jäähdyttämistä ei saa missään tapauksessa unohtaa. Lisätään 72-76 asteiseen soseeseen vehnäjauhot ja tarvittaessa vähän soseen lämpöistä keitinvettä. Eristetään soseastia keittiöliinoilla ja laitetaan lämpimään paikkaan imeltymään. Kun perunoita on 2-3 kg, niin hyvin eristettynä sose imeltyy esimerkiksi keittiön pöydälläkin. Sekoitetaan välillä. Annetaan imeltyä 3-4 tuntia. Maistetaan – olisiko 3 tuntia riittävä aika. Imeltyneeseen soseeseen lisäätään voi tai öljy ja suola. Maitoa lisätään niin että saadaan pannukakkutaikinan kaltainen sose. Sose laitetaan voideltuihin vuokiin ja jätetään kuohumisvaraa. Lisätään pinnalle voinokareita. Paistetaan noin 150 asteessa  noin 3 tuntia.

Nyt on leipomiset leivottu ja tuuvinkivuoat uunissa. Lisukkeena on kypsymässä reilumman kokoinen possun niskapaisti.
Nyt pidetään päivän kiireisimmän osan jälkeen ansaittua lepotaukoa ja odotellaan vesi kielellä tuuvingin ja paistin kypsymistä.

NÄIN HÄMÄLÄINEN TUUVINKI ONNISTUU POMMINVARMASTI
.
Hämäläinen tuuvinki kruunaa kesäisen grilliaterian
.
1. Valitaan oikea perunalajike
Hyvin soseutuva peruna on kaiken a ja o ja imelletyn perunalaatikon ehdoton lähtökohta. Hyvin soseuruvia on kiinteitä ja jauhoisia perunalajikkeita. Käytännössä kaikki lajikkeet imeltyy hyvin. Eri lajikkeilla saadaan myös vaihtelua makuun ja suutuntumaan.
.
2. Mausta perunalaatikko maltilla
Imelletyn perunalaatikon maku saadaan imeltämällä. Perinteiseen vanhanajan imellettyyn perunalaatikkoon ei lisätä siirappia eika sitä mausteta. Monien mielestä maustamatta paras. Jouluiseen imellettyyn perunalaatikkoon voi lisätä kevyesti jouluisia makuja, mutta monien mielestä jouluinenkin imelletty perunalaatikko on maustamatta paras.
.
Siis vanhanajan imelletty perunalaatikko on paras.
.
3. Varmista oikea lämpötila
Keitä kuoritut perunat suolattomassa niukassa vesimäärässä kypsiksi. Arvioi veden määrä niin että koko keittovesimäärä voi jäädä soseeseen. Survo perunat kuumina soseeksi suoraan keittoveteen sakeaksi soseeksi. Vältä tönkkösosetta, koska tönkkösose ei aina edes imelly. Mahdollisimman kuumana soseuttaminen vähentää liisteröitymisriskiä.
.
Jäähdytetään sose suurta huolellisuutta noudattaen – välillä kevyesti sekoittaen 72-76 asteiseksi.
Vehnäjauhot lisätään 72-76 asteiseksi jäähdytettyyn soseeseen kevyesti mutta tehokkaasti sekoittamalla. Lisätään vain tarvittaessa tilkka noin 75 asteista vettä.
Jauhon lisääminen mahdollisimman kuumaan soseeseen vähentää liisteröitymistä ja kokkaroitumista. Jos jauho lisätään alemmassa lämpötilassa, niin silloin liisteröityminen ja kokkaroituminen on todennäköisempää.
Missään tapauksessa jauhoa ei saa lisätä yli 76 asteiseen soseeseen.
.
Nyt seuraa valmistuksen helppo imeltämis vaihe: Vehnäjauhon lisäyksen jälkeen 72-76 asteinen sose laitetaan imeltymään 65-70 asteiseen uuniin 2-4 tunniksi. Imeltymistä voi tarkkailla maistamalla – riittäisikö 2-3 tunnin imeltymisaika. Sekoita imeltymisen aikana 2-4 kertaa.
.
4. Lisää ohuina siivuina voi sulamaan imeltyneeseen soseeseen. Lisää maito niin että saadaan notkeahko sose. Lisää suola.
Imeltynyt survos on löystynyt, tummunut ja makeutunut. Imeltyminen kannattaa todeta maistamalla.
.
Kun imelletään tämän ohjeen mukaan, niin siirappia tai sokeria ei tarvita korjaamaan epäonnistunutta imeltämistä.
.
5. Laita sose voideltuun uunivuokaan. Lisää pinnalle voinokareita ja jos haluaa, niin pinnalle voi sirotella korppujauhoa.
Paistetaan aluksi noin 200 asteisessa uunissa. Kun pinta saa väriä ja sose alkaa kuplimaan, alennetaan uunin lämpötila 130-140 asteeseen, niin kupliminen rauhoittuu ja voidaan paistaa lähes täysiä vuokia.
Paistetaan noin 3 tuntia.
.
.
Kun alennetaan uunin lämpötila 130-140 asteeseen, niin ei jouduta pesemään uunia.
.
Grillisyötävät ovat erinomaisia kesäajan imelletyn perunalaatikon lisukkeita.
.
.

Kommentoi juttua: Klassikkoruoka: Imelletty perunalaatikko eli hämäläinen tuuvinki

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X