Kulissien takana: Illallistarinoita-kirja syntyi rakkaudesta ruokaan, taiteeseen ja tarinoihin
Illallistarinoita-kirja, jonka julkkareita juhlittiin nyt huhtikuun loppupuolella, on sanallinen ja kuvallinen makumatka maailman ympäri, jonka minä ja ystäväni, kuvataiteilija, kirjailija Krista Launonen yhdessä teimme. Sen syntytarina johtaa juurensa 13 vuoden taakse.
Illallistarinoita vuodelta 2004 ja 2017.
Minua ja Kristaa yhdistää neljä asiaa: rakkaus hyvään ruokaan, matkustamiseen, kulttuuriin ja ennen kaikkea tarinoihin. Toimittajina molemmat meistä ovat aina kirjoittaneet työkseen. Ystävyys, yhteistyö ja avunanto -sopimus solmittiin aikoinaan naistenlehden toimituksessa. Gloriassa olimme toimituksen aamuvirkut ja joimme yleensä kahvimukilliset keskenämme rupatellen.
Kesällä 2004 Krista oli viettänyt lomansa Italian Toscanassa maalaten. Kristahan on Lontoossa koulutuksensa saanut kuvataiteiden maisteri, ja vuoden aikana oli syntynyt näyttelyllisen verran tauluja, joiden inspiraationa oli ruoka. Kristalla oli visio, että näyttelykatalogi olisi pieni keittokirja ja pyysi minua, viereisessä huoneessa istuvaa ruokatoimittajaa, kehittämään siihen muutaman, hänen maalaustensa henkisen ruokaohjeen. Innostuin välittömästi ja päädyinkin vege-menuun, sillä katalogin piti olla kuvataiteilijansa näköinen. Jo teinistä kasvissyöjänä olleella Kristalla on aivan oma tyylinsä maalata, häntä ei voi kopioida. Niinpä ruokaohjeissakin piti olla samaa elämäniloa ja särmää, mitä Kristassakin on runsain mitoin.
Lue Helsingin Sanomien arvostelu Illallistarinoita 2004 -näyttelystä täältä. Silloisessa G.W Sundsman-ravintolassa oli myös näyttelyn aikana tarjolla taitelilijan nimikkomenu.
Aluksi katalogissa tarjottiin chilinmakuista tomaattikeittoa. Taulussa seitsemän ihmistä on kerääntynyt saman pöydän ääreen nauttimaan chilillä terästettyä soppaa. Kristan parin lauseen mittainen illallistarina taulusta kuului näin:
”Chilin hankkiminen Grassinasta oli työn ja tuskan takana. Mutta se maksoi vaivan, ukki tuli jälkiruoan jälkeen taputtamaan olalle ja kehui vuolaasti.”
Krista ihastui tomaattikeittooni niin, että hän on tarjonnut sitä monissa omissa juhlissaan. Tosin hän on tuplannut chilin määrän, sillä ruokatoimittaja kulki maustamisessaan ohjeessa kultaista keskitietä.
Ohje: Chlinmakuinen tomaattikeitto
Sitten eli pääruokana oli munakoisorullat tomaattikastikkeessa. Tarina meni näin:
”Resepti oli kulkenut ystävättäreltä ystävättärelle. Kun se vihdoin päätyi minulle, otin riskin ja lisäsin siihen hiukan tuoretta korianteria.”
Kyseinen ohjeeni oli muuten kesällä 2004 Glorian ruoan ja viinin -kansikuvaruoka. Ohje oli siis moneen kertaan testattu ja hyväksi havaittu.
Ohje: Munakoisorullat tomaattikastikkeessa
Makeaa päälle oli Kakkuvahtien houkutus. Noihin aikoihin Krista poti kovaa koirakuumetta, joten hauvat seikkailivat myös maalauksissa. Ohjeeksi valitsin mehevän, Galliano-liköörillä maustetun kahvikakun, joka tarjottiin mansikoiden ja kermavaahdon kanssa. Kakku on muuten parhaimmillaan vasta seuraavana päivänä, joten se on mitä parhain etukäteen tehtävä vierastarjottava. Kristan tarina liittyi kuitenkin koiriin:
”Firenzen esikaupunkialueella jokaista taloa vartoi kolme koiraa. Ne käyvät vahtimassa myös naapurissa, jos palkaksi saisi vaikka jotain hyvää.”
Ohje: Kakkuvahtien houkutus
Illallistarinat vuonna 2017
Vuosien aikana puhuimme monta kertaa Illallistarinoita-kirjasta, molemmilla oli halu toteuttaa se, mutta yksi resurssi aiheutti ongelmia. Nimittäin aika. Maalaukset eivät synny hetkessä ja kirjan tekeminenkin on oma, vaativa prosessinsa. Muut työt veivät naisia, mutta aiheeseen palattiin säännöllisesti.
Vihdoinkin 2015-2016 tähdet tuntuivat olevan kaikella tavalla oikeassa asennossa tälle projektille. Krista maalasi ja kirja alkoi saada muotoaan. Teimme Italiasta demon kustantajia varten: kolmen ruokalajin menukokonaisuus ohjeineen ja pieni novellimainen tuokiokuva ruokaelämyksestä Toscanassa. Asustaahan tuo Kristalta lahjaksi saatu taulu, Nainen ja Chianti 2004, yhä edelleen ruokailutilani seinällä. Sain valita mieleiseni työn itselleni Illallistarinoita-näyttelyn jälkeen. Valinta ei ollut vaikea: onhan aihepiiri ja Italia aina olleet minulle läheisiä.
Kun esittelin Illallistarinat-aihetta pädiltäni Cozy Publishingissa Ulla-Maija Lähteenmäelle, hän ei kauaa asiaa arponut. Cozy kustantaisi kirjamme. Ainoa asia, mihin kustantaja tekoprosessissa puuttui, oli kirjan maat. Niiden täytyisi olla helposti lähestyttäviä ja lukijoille tuttuja. Niinpä kirjassa on nyt seuraavat 10 maata kolmen ruokalajin menuineen ja ruokatarinoineen: Suomi, Unkari, Kreikka, Italia, Ranska, Marokko, Meksiko, Japani, Yhdysvallat ja Thaimaa. Jaoimme maat tasapuolisesti, viisi kummallekin. Vain Italiasta ja Japanista väänsimme lempeästi peistä. Krista sai Italian ja minä vaihtarina Japanin, jossa olin kokenut maanjäristyksen, joka vaikutti kirjassa olevaan ruokatarinaani. Avun toimittaja Liisa Talvitie kutsui kirja-arvostelussaan tarinoitamme kauniisti pienoisnovelleiksi.
Kuvasimme kirjan ruokineen kesällä 2016 minun terassillani. Päivät olivat pitkiä, mutta antoisia. Kertaakaan emme hermostuneet toisiimme prosessin aikana, mikä kertoo paljon myös kurinalaisista työtavoistamme. Toimittajat ovat tottuneet deadlineihin.
Huhtikuisena lauantaina 2017 saimme kirjan viimein käsiimme painolämpimänä. Yhteinen ”rakkauslapsemme” oli nähnyt päivänvalon ja tekijöidenkin olo oli kuin synnytyksen jäljiltä: väsynyt, mutta onnellinen. Kätilöinä ulkoasun osalta toimivat Cozyn tiimissä Eveliina Linnama ja Viola Minerva Virtamo. Kiitos heidän, lapsemme on todella kaunis muidenkin kuin vanhempiensa mielestä.
Sinänsä hauska yhteensattuma on myös se, että Suomen tietokirjailijat ry. hyväksyi minut jäsenekseen samana päivänä kuin Illallistarinoita tuli painosta. Olihan kyseessä kuudes julkaistu kirjani. Voin nyt virallisesti käyttää ruokatoimittaja-ammattinimikkeen ohella myös tietokirjailija-titteliä.
Kuten vanhempien kuuluukin, olemme todella ylpeitä aikaansaannoksestamme. Toivomme, että lukijat inspiroituvat kirjan myötä paitsi kokkaamaan, myös nauttimaan niin taiteesta kuin elämästäkin. Niin me molemmat ainakin teemme.
Illallistarinoita-terveisin
Blonditiina
Ps.Ps. Illallistarinoita-kirjaa on saatavissa mm. Akateemisesta kirjakaupasta, Adlibriksestä, Prisma verkkokaupasta sekä Punavuoren Mokosta. Se on ajaton ja visuaalinen lahjakirja, joka sopii vaikka sohvapöydällä pidettäväksi selailuteokseksi.
Olen Tiina Rantanen, monissa liemissä keitetty ruoka- ja viinitoimittaja, 7 kirjaa kirjoittanut tietokirjailija, kotitalousopettaja, purkkiblondi sekä ylpeä äiti. Olen aina ollut ruokaihminen henkeen ja vereen. Ruokafilosofiani on urani alusta asti ollut: ”Herkkuja helposti”, eikä blogini kotikeittiöön suunnitellut ruokaohjeet tee siitä poikkeusta. Ruoan lisäksi rakastan matkustamista ja maailman katsomista kamerani linssin läpi. Toimittajana otan postauksissani kantaa myös ruokamaailman kuumiin puheenaiheisiin.
Yhteydenotot: tiinajrantanen@gmail.com
Kommentoi
Kommentoi juttua: Kulissien takana: Illallistarinoita-kirja syntyi rakkaudesta ruokaan, taiteeseen ja tarinoihin