Kun ruoasta tuli ongelma

Ruokakirjoittelua ja -postauksia seuratessani olen havahtunut huomaamaan, että minulla on ongelma suhteessani ruokaan. Ihan tietämättäni.

Himahella ruoka

Tähän tulokseen olen tullut lueskellessani lehtien ruokakirjoittelua ja seuratessani somessa kavereideni ruokapostauksia. Vähähiilarisen karppauksen jälkeen muotiin vielä hankalampi juttu eli gluteeniton safka. Sen lisäksi hypetetään vaikkapa Kiinassa kasvatettuja gojimarjoja superfoodina, protskulisiä peruselintarvikkeissa sekä tietty raakaruokaa. Eihän näissä pysy edes perässä. Ruokavaliot eli dieetit, eikä nyt puhuta laihduttamisesta, vaihtelevat yhtä nopeasti kuin vaatemuoti.

Itse olen aina pyrkinyt noudattamaan luterilaista sekaruokavaliota eli syön kaikkea mitä eteeni kannetaan ja pitkälti myös nurisematta. Työni vuoksi en ole halunnut kehittää itselleni mitään erityisruokavaliota, joka rajoittaisi syömistäni tai juomistani. Ja tämähän on ruoasta kiinnostuneelle ihmiselle todella epämuodikasta, lähes halvaannuttavaa.

Hyvinvointi on päivän mantra. Ja niin sen pitää ollakin. Hyvinvoiva ihminen myös nauttii elämästään. Vai nauttiiko? Aikaansa seuraavat edelläkävijät tiedostavat hyvin, mitä mantransa nimissä suuhunsa pistävät eivätkä kätke kynttiläänsä vakan alle. Monet välttävät punaista lihaa, kasvatettua kalaa, tehoviljeltyjä kasviksia tai valmisruokien E-koodeja. Läheltä tulevan ruuan pitäisi olla luomua ja lautasella olevan lihan onnellisena kuollutta. Omista, itse aiheutetuista rajoitteista pidetään sellaista meteliä, että oma trendiruokavalio ei jää kenellekään epäselväksi. Ravintolassakin annos ruoditaan läpi molekyyli molekyyliltä ennen kuin tilaus voidaan päättää. Tähän kuluu runsaasti ainakin mentaalienergiaa.

Keliakia on sairaus, ei muotioikku

Gluteenittoman dieetin leviäminen on jopa vähän pelottavaa. Suomessa lasketaan olevan yli 28 000 diagnosoitua keliaakikkoa. Keliakia on elinikäinen sairaus, mutta ehdotonta gluteenitonta ruokavaliota noudattamalla keliaakikko pysyy työ- ja toimintakykyisenä.

Keliaakikolle vehnän, rukiin ja ohran sisältämä gluteeni on vahingollista, sillä pienenkin gluteenimäärän syöminen aiheuttaa ohutsuoleen suolinukkavaurion. Jos vaikkapa ravintolat tai joukkoruokailu alkaa suhtautua gluteenittomaan ruokavalioon kepeästi ja asiakkaiden muodikkaana oikutteluna, se saattaa vaarantaa monen oikeasti sairaan ihmisen terveyden. Keliakiassa ei ole kyse ruokaintoleranssista (gluteenin sietämättömyydestä vrt. laktoosi-intoleranssi) tai ruoka-allergiasta, joka voidaan sivuttaa ottamalla pilleri.

Ruoasta pitää puhua

Kannatan lämpimästi ruuasta käytävää keskustelua, mutta olen vain ihmetellyt sitä, miksi ihmiset tekevät niin luonnollisesta asiasta kuin syömisestä aivan tolkuttoman vaikeaa ja monimutkaista. Nämä taitavat olla niitä paljon puhuttuja ensimmäisen maailman ongelmia.

Rakastan hyvää ruokaa, mutta ruokanirvanaan pääseminen ei vaadi jumalattomia psyykkisiä tai fyysisiä ponnistuksia. Minulle riittää, että ruoka tuottaa iloa kaikille aisteille: se näyttää, tuoksuu ja maistuu hyvältä. Epätrendikkääseen ruokavaliooni sopivaa ruokaa syntyy lähimarketista hankituista perusraaka-aineista, jotka kokkaan itse ruoaksi. Silloin tiedän ruokani olevan ravitsemuksellisesti suht koht suositeltavaa ja lisäaineetonta. Lisäksi se myös maistuu hyvältä. Jos ei maistu, on syytä katsoa peiliin. Herkullista, terveellistä kotiruokaa on osattu valmistaa aina. Miksi ihmeessä tehdä maalaisjärkeen käyvistä asioista ehdoin tahdoin hankalia?

Ruokamaailman menoa välillä ihmetellen,
Himahellan Tiina

Kommentit (4)

Asiasta kirjoitit Tiina, sillä harvoin ravintoloissa ruokailevana olen ihmetellyt, kun kaikkien ruokien lopussa on merkintä laksootittomasta ja gluteenittomasta. Laktoosi- intoleranttina olen huomannut, että ei se ole totuus.Ei se laktoosi minulta henkeä vie, mutta pallea paisuu ja suomeksi sanottuna pieru raikuu. Ei se niin minua haittaisi, mutta kanssaihmisiä kyllä haittaa se tuoksuttelu. Siispä tyydyn laittamaan ruokani itse ja käytän laksootittomia tuotteita. Minulle on tehty kokeet jo 1980, joten lääkärien on turha naureskella luulopierutautisille. Keliaakikoita en mielelläni ruoki, kun en tiedä asiasta omakohtaisesti ja pelkään näin saattavani heidät hengenvaaraan.

Korjaan:laktoosittomia

Niin, on se varmasti monelle vaikeaakin, mutta nähdäkseni näillä ihmisillä on monesti ylipäätään ollut AINA ongelmallinen suhtautuminen ruokaan. Monet, ketkä noudattavat jotain ruokavaliota (esim. kasvisruokavalio on paljon vanhempi juttu kuin nämä nykyiset uudemmat, joita tulee ja menee), ei se kyllä heille ole vaikeaa. Ärsyttävintä on juuri se, että ulkopuoliset tekevät siitä vaikeaa.

Ja miksikö sitten itsellä on jokin ruokavalio. No siksi, että jotkut ruoka-aineet oikeasti aiheuttavat raihnaista oloa ja kun niitä jättää pois, seuraukset huomaa selkeästi. Ja minusta parasta on, että tällaisistakin puhutaan, koska joskus nuoruudessani tosiaan syötiin mitä syötiin. Mutta sittenpähän kärsinkin selittämättömistä jutuista eikä silloin kukaan yhdistänyt ruokaa juuri muuta kuin selkeät allergiat ja laktoosi-intoleranssin – nämä selittämättömät olivat mm. järkyttävä väsymys jo nuorena (olen aina nukkunut riittävästi), nyt varhaiskeski-iässä mm. nivelkivuista jne. lista on ikävän pitkä – niin enkä toki kärsi enää kun noudatan jonkun mielestä ns.muotidieettiä. Ikäänkuin kaikki ruoka sopisi kaikkien keholle. Kai sitä nyt söisi kaikkia maailman suolaisia ja makeita ruokia/herkkuja, mutta jos palkaksi saa satavuotiaan olotilan ja allergista nuhaa ympärivuoden, niin ihan pakko sanoa ei kiitos. Ja tämä oli lyhyt versio, en lähde erittelemään mitä kaikkea vaivaa tulee mistäkin (se aiheuttajien lista on onneksi hyvin lyhyt). Totean vain, että olen sentään ollut onnekas ja uteliaalla näkökatsannolla asioihin onnistunut tämän selvittämään. Ei tarvitse juosta lääkärissä omituisten kipujen ja vaivojen takia kun niistä pääsi ruokavaliota rukkaamalla.

On hienoa, että ruoasta puhutaan. Mitä syöt, sitä olet. Mutta mikäli itse noudattaa jotakin erikoisruokavaliota ilman varsinaista lääkärin diagnoosia, silloin siitä ei mielestäni tarvitse tehdä julkisesti esim. ravintolassa suurta numeroa. Listalta voi vallita sellaisia ruokia, jotka omaan ruokafilosofiaan sopii ilman suuria muutosoperaatioita vaikkapa annoksissa. Allergiat ovat asia erikseen, ne voivat vaikka tappaa.

Kommentoi juttua: Kun ruoasta tuli ongelma

Vastaa käyttäjälle Himahellan Tiina Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Instagram

  • #tbm #graffiti #buenosaires #visitargentina🇦🇷
  • Tapasimme tänään lounaalla Franz J. Loackerin, jonka perheyrityksen biodynaamisen Valdifalco Morellino di Scansano 2016 -punaviinin Viini-lehti palkitsi helmikuussa Vuoden punainen luomuviini 2018 -arvolla. Viini on ehdolla myös Vuoden viiniksi, mutta tuleeko jättipotti kotiin selviää vasta illalla Viini Wine Awards -gaalaillallisella. Alkon perusvalikoimasta 16,48 e hintaan löytyvä viini sopii loistavasti paitsi pukinkonttiin myös joulupöytään! Ehkä kannattaisi käydä Alkossa asap? #viinilehti #viiniwineawards2018 #vuodenluomupunaviini
  • Juustoinen, täytetty uuniperuna...syysruokaa parhaimmillaan! #swisscheese #appenzeller #himahella #comingsoon‼️
  • Glögiaika! #seasonal #glögi #kehitystyökäynnissä
  • Asado at Argentina! Photo: @kaivos_jp  #tbm #donapaulawines #winetravel #foodtravel
  • Sometimes I feel born to be a paparazzi! #puertavallarta #visitpuertovallarta #vallartaadventures
  • Amos Rex and Massless! #hartwall #taiteellistuukoruoka #whataexperience

blonditiina

X