Kurtturuusuhillo – kokeile vielä kun voit!

Kurtturuusun lehdistä syntyy ihana hillo. © Tiina Rantanen

Kurtturuusu on alun perin Japanista kotoisin oleva ruusukasveihin kuuluva ruusulaji, joka on meilläkin tullut tutuksi piha-aitoina ja moottoriteiden piennarkasvina. Nyt tämä tuoksuva ruusulajike halutaan hätää maastamme.

Kurtturuusu (Rosa rugosa) ja sen valkokukkainen muoto (Rosa rugosa f. alba) on luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi valtioneuvoston asetuksella. Kasvin taimia ei saa enää myydä, ja kesäkuun 2022 jälkeen pensaita ei saa enää kasvattaa edes yksityispihoissa.

Kurtturuusu on peräisin Koillis-Aasiasta, jossa se kasvaa luonnonvaraisena merenrannoilla. Euroopassa kurtturuusu on yleistynyt koristeistutusten myötä 1800-luvulta lähtien. Rosa Rugosa -ryhmään eli tarhakurtturuusuihin kuuluu useita kurtturuusun muunnoksia ja risteymiä. Kurtturuusua risteytettiin kauniimpana pidettyjen ruusujen kanssa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa.

Kiinassa ja Japanissa lajia on viljelty hajuveden raaka-aineeksi, käytetty teen hajustamiseen ja erilaisiin lääkintätarkoituksiin. Ruusun kukan terälehti sisältää suuria määriä terveellisiä flavonoideihin lukeutuvia antocyaaneja.

Blondin ruusunterälehtihillo kurtturuususta

Taloyhtiömme kadunvarressa kasvaa kurtturuusua koko tontin matkalta. Koska asun hyvin vähäliikenteisellä kadulla ja tiedän takuuvarmasti, että emme suihkuttele ruusujamme millään myrkyillä, aloin katsella ruusuaitaamme pari kesää sitten sillä silmällä. Niinpä eräänä kesäaamuna lähdinkin keräämään ruusunlehtiä. Se oli muuten aika kivaa hommaa, tuoksu oli huumaava, kerääminen helppoa ja nopeaa. Mitä nyt muutama ampiainen tuli puskissa vastaan. Mutta me väistimme toisiamme kunnioittavasti.

Ihan ilman ohjetta en uskaltanut hillonkeittoon ryhtyä. Keittokirjastostani olevasta Vivi-Ann Sjögrenin kirjassa Vivi-Annin keittiössä -kirjasta löytyi hyvältä kuulostava ruusunterälehtihillon ohje. Mutta kuten Blondin ohjekopiointisääntöihin kuuluu, ohje piti tuunata omanoloiseksi vaniljalla ja limettimehulla. Valmis hillo todellakin tuoksuu ja maistuu ruusulta!

Ruusunterälehtihillo maistuu juustojen ja riistaruokien lisäkkeenä. © Tiina Rantanen

 

Kurtturuusuhillo 

1 l tuoksuvia ruusun terälehtiä ( Rosa Rugosa)

1/2 sitruunan raastettu kuori

1 limetin raastettu kuori

1/2 vaniljatanko

5 dl hillosokeria

1 limetin mehu

sitruunamehua maun mukaan

  1. Käytettyjen ruusunterälehtien pitää luonnollisesti olla myrkyttämättömiä.
  2. Keitä terälehtiä, halkaistua vaniljatankoa ja sitruunan- ja limetinkuorta 5-10 minuuttia vedessä. Tulos on harmaa ja maku kitkerä. Mutta kun kaadat sekaan hillosokerin, muuttuu seos kauniin väriseksi ja ruusunmakuiseksi.
  3. Sekoita ja keitä vielä 5-10 minuuttia. Mausta vastapuristetulla limetti- ja sitruunamehulla. Hämmennä muutaman kerran hillon jäähtyessä niin että terälehdet jakaantuvat tasaisesti.
  4. Kaada hillo pieniin, kuumennettuihin purkkeihin. Sulje kansi ja säilytä jääkaapissa.

Olen tarjonnut hilloa juuston ja suklaajälkiruokien, riistan ja ankan lisäkkeenä. Juhannuksena savustin ankan rintafileitä uusien perunoiden ja herkkusienien kanssa. Tämän savuisen juhannusaattoaterian aateloi unohtumattomasti tuo kotitekoinen hilloni! Teelusikallisella kurtturuusuhilloa voi maustaa myös kuohuviinilasillisen puutarhajuhlissa!

Savustettu ankanrinta ja ruusunterälehtihillo

Nyt on siis viimeiset hetket nauttia tätä ihanaa ruusunterälehtihilloa, kunnes nuo kurtturuusupensaat hävitetään puutarhoistamme!

Ruusuisin terveisin

Blonditiina

Kommentit

Kommentoi juttua: Kurtturuusuhillo – kokeile vielä kun voit!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X