Maista luomu eli ruokamatka Mikkeliin
Lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna Mikkelissä vietettiin kolmipäiväistä Maista luomu -tapahtumaa. Tapahtuma oli hyvä syy tehdä parin päivän reissu Etelä-Savon ruoka-aittaan.
Ensimmäisen kerran järjestetty luomuruokatapahtuma toi Mikkeliin suuren joukon ruoantuottajia ja ravintoloita Etelä-Savosta ja koko Suomesta. Jokavuotiseksi suunnitellusta Maista luomu -tapahtumasta löytyi mielenkiintoista ohjelmaa niin ruokafriikeille, alan yrittäjille kuin asiantuntijoillekin.
Tapahtuma alkoi perjantaina Mikkelin yliopistokeskuksessa Ihmisen parhaaksi -seminaarilla. Luennoitsijoina oli arvovaltainen kattaus suomalaisia asiantuntijoita eri yliopistoistamme. Seminaari valotti mm. tieteen perusteluja luomuruoalle. Seminaari oli loppuunmyyty, mutta sitä saattoi seurata suorana netistä. Perjantain kohokohtia oli myös Tertin Kartanossa järjestetty luomugaalaillallinen, jonka notkuvien pöytien suunnittelusta vastasi myös seminaarissa luennoinut keittiömestari Pekka Terävä.
Luomutila Muhonen Kerimäeltä tarjosi Maista luomu- tapahtumassa aamuneljästä hautunutta ruispuuroa soppatykistä.
Lauantaina Kirkkopuistossa oli tapahtumatori, jossa oli myytävänä sadonkorjuutuotteita ja valmiita ruoka-annoksia katuruoasta aina pitkään haudutettuun ruispuuroon. Kaikki oli luonnollisesti luomua. Kirkkopuiston ja toisen tapahtumapaikan eli Tertin Kartanon välillä kulki ilmainen hop on, hop off -bussi. Tertissä tarjottiin luomuruoan lisäksi tietoiskuja ja työnäytöksiä luomun ympäriltä. Ohjelmaa oli lapsia riemastuttaneesta kanasirkuksesta tryffelinmetsästykseen, jossa 10-vuotias lagotto romagnolo -rotuinen Aulis-koira esitteli taitojaan.
Aulis-koira esiintyi Tertin Kartanon tryffelinmetsästysshowssa. Tertissä viljelellään myös tryffeliä.
Mutta on Mikkeli mielenkiintoinen lähiruokakohde ilman ruokatapahtumaakin. Kerätäänpä tähän postaukseen lista kohteista, joiden kohdalla kannattaa painaa jarrua kun Mikkelin seuduilla liikkuu.
”Mistä on makumatka Saimaalle tehty ?
Mansikoista, mustikoista, hanhenmaksapalleroista. Muikusta, mädistä, munkkirinkilöistä. Tryffeleistä, nokkosista, kantarellin poikasista. Naudasta, naateista, punajuuren pampuloista. Niistä on aito Saimaan makumatka tehty.”, markkinoi Visitmikkeli.fi sivusto Etelä-Savoa ruokamatkakohteena.
Ja toden totta, tuossa tutussa, mutta tuunatussa lastenlorussa on pähkinänkuoressa kaikki se, mitä ruokamatkailija seudulta voi löytää. Tässä kuusi kohdetta, jota voin lämpimästi suositella vierailtuani niillä tällä reissulla.
1. Luomu-blondeja Hirvensalmella
Pikkubussimme kaartoi Hirvensalmella sijaitsevan Siiriäisen luomutilan pihaan. Meitä tuli tervehtimään Anna Siiriäinen, nainen, joka vastaa siitä, että talon blondit, Charolais-rotuiset emolehmät, siitossonnit ja tämänvuotiset vasikat ovat onnellisia eläimiä. Tilan pellot ja karja ovat olleet luomuvalvonnan piirissä jo yli kymmenen vuotta.
Anna Siiriäinen pyörittää Siiroisen luomutilaa, jossa on 30 päinen nautakarja.
Luomunaudat pääsevät ulkoilemaan ympäri vuoden vapaasti. Kesällä naudat laiduntavat tilan peltoja sekä perinnebiotooppien hoitoon kuuluvia metsälaitumia ja talvella käyskentelevät eläinryhmittäin omissa talvitarhoissaan.
Tila myy luomunaudan lihaa suoramyyntinä kuluttajille ja ravintoloille varausten perusteella ennakkoon ilmoitettavina ajankohtina.
”Ota yhteyttä, mikäli olet kiinnostunut luomulihasta tai olet innostunut tulemaan tutustumaan meidän luomutilaan ja eläimiin!”, Anna huikkasi vielä lähtiäiseksi.
Vierailusta jäi todella hyvä mieli. Tilalla oli rauhallinen tunnelma ja eläimet oikeasti näyttivät onnellisilta. Osa nauduoista nautti syysilmoista, osa pötkötteli pihaton oljilla. Siitossonni Jaakko melkein kuorsasi vierailumme ajan eikä korvaansa lotkauttanut toimittajaryhmän kälätykselle.
Sirpa Villanen esittelee Ollinmäen hittituotetta, Ruhtinatar-kuohuviiniä
2. Viinitilavierailu Anttolassa
”Kitkat, katkat, pitkät matkat, sinä ja minä ja Hentun Liisa, Puntun Paavo ja Juortanan Jussi, Kapakka-Lassi ja Myllärin Matti, ympäri tuvan minua etsittiin, ei minua löyttykänä -mie vaan pankolla makasin”, Kantelettaren runo muuttuikin viiniksi, kun katselimme Ollinmäen Viinitilan marja- ja hedelmäviinipullojen etikettejä. Tarjolla oli niin puolukoista ja koivun mahlasta valmistettua Puntun Paavoa kuin punaisista ja mustista viinimarjoista tehtyä Hentun Liisaa.
Ollinmäen Viinitilalla on harjoitettu puutarhaviljelyä jo 1920-luvulta alkaen.
”1990-luvulla lähdimme kehittämään oman puutarhamme marjoihin ja hedelmiin perustuvaa viinintuotantoa ja haimme tukea ammattiosaamiseemme Keski-Euroopasta, jossa on pitkät perinteet marjaviinien valmistuksesta”, tilan emäntä Sirpa Villanen kertoo kaataessaan lasiimme valkoisista viinimarjoista valmistettua Ruhtinas-kuohuviiniä. ”Ollinmäen valikoimaan kuuluvat erilaiset viinit, liköörit ja tisleet, ja tuotevalikoima laajenee jatkuvasti.”
Talon suosituin tuote on kuitenkin Ruhtinatar-kuohuviini, joka tehdään punaisista viinimarjoista. Nimensä kupliva juoma on saanut Anttolan Hovin ruhtinattaren Natalia Demidoffin mukaan.
Tilan vanhasta, linnamaisesa lypsykarjatilasta löytyy viinintuotantolaitos ja 100-paikkainen ravintola. Siellä pidetyssä viinitastingissa maistelimme tilan tuotteita. Ihastuin erityisesti Ollinmäen puolukkalikööriin. Mikäpä sopisi paremmin syys- ja riistasesonkiin. Joulusta puhumattakaan. Mutta se byrokratia iski taas kapuloita ostohaluihini. Likööri pitää käydä ostamassa Mikkelin Alkosta, tilalta sitä kun ei saa mukaan myydä. Huoh. Mielenkiintoisia maistettavia oli myös tilan Sirpakka-siiderit. Illan saunajuomaksi valitsin puolimakean omenasiiderin, joka oli maustettu tervalla.
”Viinintuotannon ja ravintolan lisäksi laajensimme toimintaamme 2000-luvulla mökkimajoitukseen ja rakensimme kolme lomamökkiä Saimaan kauniisiin järvimaisemiin”, Sirpa Villanen kertoo.
Anttolanhovin Art & Design Villat sulautuvat suomalaiseen järvimaisemaan. Kuva: Anttolanhovi
3. Anttolanhovissa asut kuin superstara
Minulle yksi Etelä-Savon ylellisemmistä kohteista on Anttolanhovin Art & Design Villat, joissa olen yöpynyt kerran aikaisemminkin. Täällä, jos missä, on mahdottoman hyvä feng sui.
Rantahuvilat on arkkitehti Emma Johanssonin käsialaa. Huviloiden suunnittelun lähtökohtana on ollut ekologinen ajattelu. Huvilat ovat ekopuutaloja, joissa on käytetty luonnonmukaisia materiaaleja. Käsiteltyjä materiaaleja on pyritty käyttämään mahdollisimman vähän, jotta huviloiden ympäristökuormittavuus olisi mahdollisimman pieni. Seinämateriaalina on suomalaista koivua, lattiat ovat luonnonkiveä ja pihalaatat kotimaista kiveä. Sisustustekstiileissä on suosittu pellavaa, puuvillaa ja villaa.
Kun yöpuulle mennessä katselin syksyistä tähtitaivasta makuuhuoneeni kattoikkunasta, en voinut kuin huokaista. Tämä, jos mikä, on todellista luksusta.
Villaan mahtuu majoittumaan kuusi henkeä, ja siellä on mahdollisuus nauttia omasta yksityisyydestä ja rauhasta. Valtavista ikkunoista avautuu koko ajan elävä taulu, joka on kaunis kaikkina vuodenaikoina. Sitä voi ihailla takkatulen loisteessa vaikka saunan jälkeen. Ja jos haluat elää kuin filmitähti tai muu superstara, huvilaan on mahdollista saada niin valmiit ateriat, kokki kuin kosmetologi tai hieroja.
”Kaikki tarjoamamme ruoat valmistetaan puhtaista paikallisista raaka-aineista”, kertoi hotellinjohtaja Eija Martikainen kun maistelimme Anttolanhovin keittiössä valmistettuja pikkupaloja, joissa oli käytetty mm. Hauhalan Hanifarmin hanhenmaksaa. Hauhalan Hanhifarmilla syntyy eettisesti, ilman pakkoruokintaa tuotettua maksaa. Vaaleaa hanhenmaksan tuotannossa Hanhifarmi hyödyntää lintujen luontaista maksan rasvoittumista, jota tehostetaan oikeanlaisella ruokinnalla.
Anttolanhovin omenamartiini saa koristeensa syksyisestä luonnosta.
Jokaisella huvilalla on oma nimikkotaiteilijansa, joka on tuonut taidettaan osaksi huvilan yksilöllistä maailmaa ja käyttöesineistöä. Huvilat ovat siis todella uniikkeja muotoineen ja värimaailmoineen, joten voit valita huvilan vaikkapa suosikkitaiteilijasi perusteella. Art & Design Villojen taiteilijat ovat Kari Cavén, Kaarina Kaikkonen, Marika Mäkelä, Teemu Saukkonen, Hanna Vahvaselkä, Rauha Mäkilä, Antti Keitilä, Johanna Ilvessalo, Pekka Jylhä, Jussi Tiainen, Nina Roos ja Sinikka Tuomainen.
4. Tertin Kartano on Etelä-Savon gastronominen helmi
Etelä-Savo kuuluu luomutuotannon kärkimaakuntiin Suomessa. Vähemmän tunnettua on, että ruokakulttuurin kukoistuksen takana ovat Mikkelin seudun kartanoravintolat, jotka ovat houkutelleet keittiöönsä nuoria, lahjakkaita keittiömestareita. He osaavat vaatia ja valita hyviä raaka-aineita ja loihtia Kyyveden kuhasta tai naapurifarmin luomulampaasta jotakin uutta ja kiinnostavaa.
Terttin luomugaalaillallisen suunnittelusta vastasi keittiömestari Pekka Terävä ja juhlapuheen piti mikkeliläinen kansanedustaja Satu Taavitsainen.
Järvenrannalla idyllisessä peltomaisemassa sijaitseva, 1500-luvulla rakennettuTertin Kartano on yksi Mikkelin suosituimmista käyntikohteista erityisesti kesäkuukausina. Tertin Kartanoa pyöritetään niin tyylillä kuin rautaisella ammattitaidolla. Tertti on kokonaisvaltainen elämys, jonka kehtaa ylpeydellä esitellä kenelle tahansa kansaivälisellekin vieraalle. Erilaiset kokoukset ja tapahtumat ruokatarjoiluineen ovat olleet kartanoa isännöivän Pylkkäsen perheen leipäpuu vuodesta 1978 lähtien, jolloin kartanon päärakennuksen saliin katettiin ensimmäisen kerran eteläsavolainen pitopöytä. Ja loppu on legendaa. Jos notkuva pitopöytä ei juuri sillä kertaa houkuttele, pihapiirin Meijerikahvilasta saa sitten kevyempiä salaatteja sekä herkullisia kakkuja ja kahvileipiä.
Kartanoa ympäröi neljän hehtaarin kokoinen puutarha, jonne kesäkautena voi poiketa vaikka piknikille puiden varjoon. Tai lähteä romanttiselle souturetkelle lähijärvelle. Piknik-korin voi tilata mukaan kartanosta. Tertissä järjestetään myös päivittäin opastettu kierros puutarhaviljelyksille.
Muutama vuosi sitten vierailin Tertissä joulun aikaan. Tunnelmallinen kartano tarjosi silloin todellista joulun taikaa. Siitä pääsee nauttimaan tänäkin jouluna, sillä kuuluisa joulupöytä on katettu 2-22. joulukuuta 2016.
”Tertin Kartanon joulunaika on tunnelmaa täynnä. Tarjoamme silloin vieraillemme joulupakettia, joka sisältää majoituksen kahden hengen huoneessa tervetulojuomana glögin, ruokailun kartanon kuuluisasta joulupöydästä ja hyvänolon aamiaisen. Hintaa kaikella tällä taikuudella on 99 euroa henkeä kohden, kun yöpyminen tapahtuu kahden hengen huoneessa”, Tertin kartanon Shop Deli Cafen johtaja Heli Pöyry kertoi.
Ilkka Arvola avasi toimittajaryhmälle ruokafilosofiaansa. Lounaalla maistelimme savustettuja muikkuja, Konneveden paistettuja ahvenia sekä syysomenapaistosta.
5. Bistro Vilee tarjoaa gurmettasoista lähiruokaa
Rento ja lämminhenkinen Bistro Vilee sijaitsee ihan Mikkelin keskustassa, vuonna 1893 rakennetussa vanhassa WPK:n talossa yhdessä Mikkelin teatterin kanssa.
”Bistro Vileen lähiruokalounas tarjoaa parasta Savoa sopuhintaan”, arvioi Kauppalehti Bistro Vileen reilu vuosi sitten.
Ja kun olimme nauttineet 25 euroa maksavan Saimaa menun, ei voinut olla kuin täsmälleen samaa mieltä. Juuri tällaista ruokaa toivoisin tarjottavan, kun esitellään suomalaista ruokakulttuuria. Vastapyydetty, huolellisesti valmistettu järvikala sesongin lisäkkeiden kanssa oli mitä herkullisin esimerkki lähiruoasta. Niin savumuikut kuin Konneveden ahvenfileet olivat viedä kielen. Makeaksi lopuksi tarjottu syysomenapaistos kruunasi eteläsavolaisen makumatkan. Mitään ei kikkailtu, mutta kaikki oli todella maukasta ja visuaalisesti kaunista.
”Teen selkeää ruokaa, joka maistuu niin paikallisille, kesäasukkaille kuin bisnesvieraille. Oleellista on, että kunnioitetaan käsityötä, eikä pienissä yksityiskohdissakaan lepsuilla. Meillä tehdään kaikki alusta alkaen itse”, Ilkka Arvola kertoi.
Viime huhtikuussa avattiin Mikkeliin Otavan koulutilalle Otava Food Factory, lähiruokaa valmistava ruokatehdas, jonka yhteydessä on myös tehtaanmyymälä. Otava Food Factory Oy:n taustalla ja osakkaina ovat Vilee-yrittäjät Ilkka ja Vilma Arvola, Mainostoimisto Groteskin yrittäjä Jyrki Suvimaa sekä paikallisia lähiruoka- ja luomutuottajia: Puhakkalan tila, Pienikankaan tila, Kuvalan tila, Vertin tila, Vauhkosen tila ja Kotikorven puutarha.
Otava Food Factoryn lähiruokaa – mm. makkaroita, pastramia, ribsejä, kastikkeita, marinoituja- ja savustetuttuja kaloja, sienituotteita, juustoja ja Vileen leipomon leipiä on saatavilla paitsi Otavan tehtaanmyymälässä myös Kahvila & Leipomo Vileessä Mikkelin keskustassa.
6. Kenkävero on viehättävä pappila
Kenkävero on sekin must-käyntikohde Mikkelin reissulla. Nimen alkuperästä on useita hauskoja tarinoita. Erään tarinan mukaan savolaisilla oli tapana panna silloisessa Kenkäveron saaressa kengät jalkaansa kirkkoon mennessään ja riisua ne taas kirkosta palatessaan. Kerrotaan myös, että nimi olisi peräisin Nuijasodan ajoilta, jolloin savolaiset nuijamiehet huijattiin antautumaan Kenkäveronniemen pappilan pihalla. Nimen on arveltu liittyvän myös lukkarin palkkaan. Papin oli nimittäin annettava lukkarille vuosittain pari kenkiä ja villasukat palkaksi tuomiokapitulin kirjeitten kuljettamisesta.
Pappilaravintolaan on katettu 3.9.-20.11.2016 29 euron syksyinen lähiruokabuffa.
Saimaan rannalla sijaitsevassa ja pieteetillä restauroidussa Kenkäveron pappilamiljöössä voi tutustua käsi- ja taideteollisuusnäyttelyihin, tehdä ostoksia monipuolisesta Taito-myymälästä sekä nauttia lounaasta tai illallisesta pappilaravintolassa. Kesällä pappilan puutarhassa voi ihastella peräti yli viittäsataa kasvilajia. Puutarha on aina auki ja sinne on vapaa pääsy. Opastuksia ryhmille voi tilata Kenkäveron myyntipalvelusta. Puutarhan antimia pääsee maistamaan Kenkäveron lounaspöydästä. Lounaspöydän vihersalaatit ja yrtit poimitaan kesällä puutarhasta aamulla tuoreena pöytään.
Kenkäveron Taito-myymälästä lähtee mukaan myös paikallisia herkkuja.
”Sydämelliset kiitokseni ystävällisyydestänne välittäen se myös Pikku-Marjatalle. Viehättävissä koreissaan olivat marjanne herkullisia katsella ja pöytäseurani kanssa niitä nauttiessamme erinomaisen maukkaita”. Näin sotamarsalkka Mannerheim kirjoitti kiitokset pikkutytön poimimista Kenkäveron vadelmista 12.8.1942.
Etelä-Savo on siis todellinen ruokamatkailun aarreaitta. Kannattaa poiketa herkuttelemaan ihan ajan kanssa!
Terveisin Blonditiina
Olen Tiina Rantanen, monissa liemissä keitetty ruoka- ja viinitoimittaja, 7 kirjaa kirjoittanut tietokirjailija, kotitalousopettaja, purkkiblondi sekä ylpeä äiti. Olen aina ollut ruokaihminen henkeen ja vereen. Ruokafilosofiani on urani alusta asti ollut: ”Herkkuja helposti”, eikä blogini kotikeittiöön suunnitellut ruokaohjeet tee siitä poikkeusta. Ruoan lisäksi rakastan matkustamista ja maailman katsomista kamerani linssin läpi. Toimittajana otan postauksissani kantaa myös ruokamaailman kuumiin puheenaiheisiin.
Yhteydenotot: tiinajrantanen@gmail.com
Kommentoi
Kommentoi juttua: Maista luomu eli ruokamatka Mikkeliin