Himahella

Onko köyhällä varaa syödä hyvin?

Lähi-itä
© Tiina Rananen

283 euroa on summa, jonka pitäisi Suomessa virallisesti riittää yhden henkilön monipuoliseen ruokaan kuukaudessa. Summa perustuu Kuluttajatutkimuskeskuksen laatimaan kohtuullisen minimin budjettiin. Budjettia voidaan hyödyntää etuisuuksien, kuten toimeentulotuen riittävyyttä laskettaessa. Toimeentulotuella turvataan Suomessa ihmisarvoisen elämän kannalta pienin välttämätön toimeentulo.

Summa ei kuulosta isolta ja elokuun alussa mediassa on käyty vilkasta keskustelua siitä, onko köyhällä varaa syödä terveellisesti ja hyvin.

Mielipidekirjoituksissa on painotettu sitä, että työttömien ja syrjäytyneiden on lähes mahdotonta noudattaa ravintosuosituksia laadukkaan ruoan kalleuden takia (HS Mielipide 1.8.2016) – toisaalta vasta-argumenttina on käytetty sitä, että kasvikset, kuten juurekset, ovat edullista ja monipuolista ruokaa ja että terveellinen elämäntyyli on kunkin omalla vastuulla (HS Mielipide 2.8.2016).

Tietenkin elintarvikkeiden hinnalla on vaikutusta kulutustottumuksiin. On aivan totisinta totta, että rasva-, suola-, ja sokeripitoiset elintarvikkeet ovat usein terveellisempiä tuotteita edullisimpia. Asiantuntijat muistuttavat, että heikossa taloudellisessa tilanteessa pelkällä terveystiedolla valistamisella ei pitkälle pötkitä.

”On jo pitkään tiedetty, että pelkkä tieto ei saa aikaan muutosta. Liikunta ja esimerkiksi kasvisten syöminen pitäisi saada luontevaksi osaksi arjen rakenteita”, suomalaisten köyhyyttä paljon tutkinut sosiaali- ja terveyspolitiikan professori Juho Saari Tampereen yliopistosta sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa.

Blondi testasi etnokaupat

Syyrialainen Ravintolapäivä
© Tiina Rantanen

Kävin ennen toukokuista ravintolapäivää ensimmäisen kerran ostoksilla Helsingin Pikku Lähi-idässä eli kauppakeskus Puhoksessa Puotinharjussa, ihan  Itäkeskuksen metroaseman kupeessa. Katsellessani kauppojen tarjontaa ja hintalappuja, haukoin henkeäni. Minun ei ole koskaan oikeasti tarvinnut laskea euroja ruokaa laittaessani, mutta olen hyvin hintatietoinen ja mielestäni ”on vain tyhmää maksaa liikaa” -kuten erään kodinkoneliikkeen slogan kuuluu.

Syyrialainen ravintolapäivä – Ruoka yhdistää ihmiset

Ensinnäkin näissä kaupoissa on tarjolla elintarvikkeita, joita omissa lähimarketeissani ei edes myydä ja toiseksi kilohinnat ovat huomattavasti edullisempia. Esimerkiksi kuvan kokonainen, tuore broileri maksoi Kontulan Bazaar Marketissa 2,95 euroa/kilo. Vasikan jauhelihan kilohinta oli Alanayassa Puhoksessa alle kahdeksan euroa. Lampaanviulua myytiin osso bucon tapaan leikattuna 10.95 euroa/kilo. Luullista lihaa ja sisäelimiäkin oli joka lähtöön ja valmismarinadeja ei näkynyt. Viiriäisiä löytyi pakastealtaasta hintaan kuusi euroa neljä lintua. Hevi-tiskiltä nappasin ison korianterinipun mukaani 90 sentillä ja kilon fetaa kylmähyllystä alle kuuden euron. Aika eksklusiivisilta aineksilta nuo kuulostavat ja niistä on mahdollista taikoa vaikka minkälaisia gourmet-aterioita.

Syyrialainen Ravintolapäivä
© Tiina Rantanen

Lihatiskin tarjonta on halal-lihaa, jonka eettisyydestä voidaan taittaa peistä. Wikipedian mukaan halal-liha on teurastettu islamin mukaan oikeaoppisesti leikkaamalla eläimen kurkku nopeasti terävällä veitsellä, lausumalla samanaikaisesti ”Allahu akbar” (Jumala on suurin) ja valuttamalla eläimen veri ulos. Tiedostan eettisyysnäkökohdat, mutta toisaalta myös hanhenmaksa on suuri herkkuni. Järkeilen asian eettisyyteni kanssa siten, että kyseinen eläin on jo kuollut söin sen tai en.

Kun lähdin marketista neljän ruokakassillisen kanssa, laskuni oli 50 euroa.

Lähi-itä-salaatti
© Tiina Rantanen

Lähi-itä on ruokatrendi

Olen tämän vuoden ollut erittäin täpinöissäni Lähi-idän keittiöistä. En suvakkiuteni vuoksi, vaan ammatillisesti ihan siksi, että Lähi-idän keittiöt ovat kovassa nosteessa myös maailmalla. Olen tutustunut erilaisiin ruokalajeihin ja maustesekoituksiin lisätäkseni tieto-taitoani. Ja olen syönyt todella hyvin. Ja edullisesti.

Perjantaisilla ruokaostoksilla kävimme ystäväni kanssa lounaalla Kontulan kolme kuukautta auki olleessa syyrialaisessa Nuur -ravintolassa, joka oli nostettu edellisenä iltana positiiviseksi esimerkiksi Ylen pääuutislähetyksessä ja nettisivuilla. Kontulan ostari kun on rauhoittunut maahanmuuttajien yritysten myötä. Kaljakuppilat ovat muuttuneet ruokaravintoloiksi.

Testilounaalla niin ruoka kuin palvelu oli erinomaista ja se tehtiin ihan selvällä suomen kielellä. Viereisissä pöydissä istuikin lounaalla ihan kaltaisiani blondeja ja sinisilmäisiä ruokailijoita, joten ravintola on päässyt kantasuomalaistenkin suosioon. Enkä ihmettele.

Vienamilaiset venepakolaiset ovat kotoutumisen menestystarina

Vietnamilaisia pakolaisia tuli Vantaalle 1970-luvun lopussa, mikä oli Suomelle toinen kosketus suurempaan maahanmuuttoon, vaikka määrät olivat pieniä, noin sata kerrallaan. Ensimmäinen pakolaisaalto tuli Chilestä.Nyt vietnamilaiset juuret omaavia on maassamme viitisentuhatta. Nuorimmat ovat kolmatta polvea.

”Sain suurimman osan kiinni, ja he olivat hyvin kiinni elämässä. Valtaosa oli töissä tai opiskelemassa ja puolet parisuhteessa. Psyykkisillä mittareilla mitattuna he ovat selvinneet hyvin.” sanoo helsinkiläinen Liisa Kosonen, joka väitteli tohtoriksi tutkimalla Vietnamista pakolaisina tulleiden lasten ja nuorten sopeutumista. (HS 25.10.2015)

Kososen puhuu maahanmuuton menestystarinasta. Moni on työllistynyt perheyrityksessä ravintola-alalla, mutta on myös insinöörejä ja lääkäreitä.

”Vietnamilaiset ovat pärjänneet kaikkialla, minne ovat menneet. Siinä ovat auttaneet uskonto ja kotikasvatus.”

Ja meidän ruokaihmisten on kiittäminen heitä siitä, että kiinalaiset ravintolat levisivät Suomeen 1980-luvun puolivälissä.

Näinä aikoina kuin vastakkainasettelu ja vihapuheet ovat arkipäivää, yhteistyössä ja rauhaisessa rinnakkaiselossa olisi suurin voimavara. Maahanmuuttajat kotoutuvat ja työllistävät itsensä mm. perustamalla kauppoja ja ravintoloita, joista kantasuomalaisetkin voivat hankkia hyvää ja terveellistä ruokaa kohtuullisin hinnoin. Mielestäni kaikki voittavat.

Terveisin

Blonditiina

Lähi-itä_tölkkikana
© Tiina Rantanen

Ps. Tein lauantailounaakseni Shawarma-oluttölkkikanaa ja arabialaista fatoush-salaattia. Lisäksi pyöräytin korianterilla maustetun hummuksen. Tämä kaikki nautittiin libanonilaisen leivän kanssa. Neljälle riittävälle aterialle tuli hintaa sellaiset 2,50 e/ruokailija. Ja kaikki ravintosuosituksetkin olivat tässä ihan kohdallaan. Ja ei niistä elintarvikkeista etnoa tarvitse väkisin vääntää. Siitä ostamastani lampaan osso bucosta keitin ihan suomalaisen tillilihan ja söin uusien perunoiden kanssa. Herkkua oli sekin.

Meze- Lähi-idän pikkuherkkuja

Beer Can Chicken eli tölkkikana grillissä

Fatoush-salaatti

Vihreä hummus

Oluttölkkikana Shawarma

1 kokonainen, maustamaton broileri

Marinadi

2-3 valkosipulinkynttä

1/2 dl silputtua tuoretta korianteria

1 tl jauhettua jeeraa

1 tl kardemummaa

1 tl cayennenpippuria

2 tl savustettua paprikajauhetta

2 tl suolaa

1/2 tl mustapippuria

2 rkl sitruunamehua

1/2 dl oliiviöljyä

Kypsennys:

0,5 l olutta (alkoholitonkin käy)

  1. Hienonna valkosipulinkynnet ja silppua korianteri. Sekoita marinadin ainekset keskenään.
  2. Hiero broilerin pinta marinadiseoksella. Irrota myös rintalastan nahkaa ja hiero maustetta myös nahan alle. Anna maustua mielellään seuraavaan päivään.
  3. Kaada lasiin oluesta noin puolet ja nauti. Pistele sitten oluttölkin kanteen ja yläreunaan (nestepinnan yläpuolelle) reikiä.Laita oluttölkki tasaiselle alustalle tai ja paina maustettu broileri tölkin päälle. Tölkki uppoaa linnun vatsaonteloon ja kana ikään kuin istuu tölkin päällä.
  4. Grillaa broileria miedolla lämmöllä epäsuorasti joko kannellisessa grillissä tai folion alla. Grillaus vie aikaa noin tunnin, riippuen broilerin koosta. Kokeile kypsyyttä veitsen kärjellä koivesta. Jos neste on kirkasta, kana on kypsä.
  5. Annan broilerin vetäytyä peitettynä 10 minuuttia ennen leikkaamista.

    Olen Tiina Rantanen,  monissa liemissä keitetty ruoka- ja viinitoimittaja, 7 kirjaa kirjoittanut tietokirjailija, kotitalousopettaja, purkkiblondi sekä ylpeä äiti. Olen aina ollut ruokaihminen henkeen ja vereen. Ruokafilosofiani on urani alusta asti ollut: ”Herkkuja helposti”, eikä blogini kotikeittiöön suunnitellut ruokaohjeet tee siitä poikkeusta. Ruoan lisäksi rakastan matkustamista ja maailman katsomista kamerani linssin läpi. Toimittajana otan postauksissani kantaa myös ruokamaailman kuumiin puheenaiheisiin.

Yhteydenotot: tiinajrantanen@gmail.com  

Kommentoi

Kommentoi juttua: Onko köyhällä varaa syödä hyvin?

Maiju69

Tässä nyt ei juttu mitenkään vastaa otsikkoa. Köyhiä on ympäri maata, ei vain Helsingissä. Ja tuollaisia etnisiä kauppoja ei kovin usein tule vastaan.

Vastaa käyttäjälle Maiju69Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *