Sienet ovat heviä tavaraa - Valtakunnallinen sieniviikko 18-24.4.2016
Viikolla 16 vietetään valtakunnallista sieniviikkoa, vaikka keväiset korvasienetkin antavat vielä odottaa itseään. Sieniviikko onkin omistettu viljellyille sienille, joita voi poimia kauppojen HeVi-osastolta ympäri vuoden.
Olen monesti sanonut, että olen asfalttiruusu, jolle sienimetsä on vähän pelottavakin paikka. Vaikka periaatteessa tunnistankin kauppasienilajikkeet, olen sienien kanssa aina vähän varpaillani, koska en voi väittää olevani mikään sieniguru. Siksi viljellyt sienet ovat takuuvarma vaihtoehto siihen, että sieniateria ei johda Meilahden Hilttonin teho-osastolle.
Sieniä on syöty aina
Luonnonsieniä on käytetty ruoaksi ihmiskunnan alkuajoista lähtien. Ruokasienten viljelyn arvioidaan alkaneen Kiinassa 600-luvulla.
Kotimaiset viljelyherkkusienet ovat olleet suomalaisten saatavilla 1940-luvun lopulta lähtien. Suomessa viljelty siitakesieni ja osterivinokas tulivat markkinoille 1980-luvulla ja ruskea herkkusieni 1990-luvun alussa. Kauppojen valikoimiin kuuluvat nykyisin paitsi valkoiset ja ruskeat herkkusienet myös isot herkkusienet eli portobellot sekä siitakesienet ja osterivinokkaat. Valkoinen herkkusieni on kaikille tuttu juttu, mutta erikoissienet ovat vielä monelta maistamatta.
Sienet ovat vielä ravitsmuksellisestikin suositeltavaa safkaa. Niissä on paljon kuitua, kohtuullisesti proteiinia ja valkuaisaineita sekä lisäksi D-vitamiinia ja B-ryhmän vitamiineja. Eikä energiamääräkään huimaa edes kalorikauhuista: sata grammaa sieniä sisältää 30 kilokaloria.
Herkkusieni kasvaa pimeässä
Herkkusieni on maailman eniten viljelty sienilaji. Sitä kasvaa villinä Etelä-Euroopan metsissä, ja sitä alettiin viljellä Ranskassa 1700-luvulla.
Herkkusienien kasvualusta koostuu oljista ja turpeesta. Sienirihmasto ympätään vehnänjyvään ja siirretään kasvualustalle pimeisiin kasvatushuoneisiin. Noin kolmen viikon kuluttua alustasta puskevat näkyviin ensimmäiset lakit. Samasta alustasta saadaan kolme satoa ja sienet kerätään käsin.
Herkkusieni sopii hyvin nopeaan ruoanlaittoon. Herkkusieniä voi nimittäin popsia sekä raakana että kypsennettynä. Sen käsittelyssäkään ei nokka kauaa tuhise. Ennen ruoaksi valmistamista herkkusienistä voi pyyhkäistä ylimääräiset mullat kevyesti harjaamalla pullasudilla tai pyyhkäisemällä talouspaperilla. Vanhetessaan herkkusienen heltat aukeavat ja niiden väri tummuu, mutta sienet ovat tällöin maukkaimmillaan. Vähän samantapainen juttu siis kuin banaanin kanssa!
Ruskea herkkusieni on ”sisartaan” valkoista herkkusientä maukkaampi ja aromikkaampi. Ruskeissa herkkusienissä on suurempi kuiva-ainepitoisuus, joten ne menettävät vähemmän painostaan ruoanlaitossa.
Molemmat värivaihtoehdot sopivat salaatteihin, marinoitavaksi pikkupalaksi, paistettavaksi, haudutettavaksi ja keitettäväksi.
Portobello on lihaisa kaunotar
Portobello on isoksi kasvanut herkkusieni, jonka halkaisija voi olla yli kymmenenkin senttiä. Pitemmän kasvuaikansa takia se on maultaan voimakkaampi ja aromikkaampi kuin tavallinen herkkusieni. Jotkut jopa väittävät, että sen maku vie voiton jopa monesta metsäsienestä!
Portobellon liha on kiinteää ja kuivaa. Eli se tarkoittaa sitä, että nestetä ei juuri pannulle irtoa. Portobello syödäänkin kypsennettynä. Se sopii hyvin kastikkeisiin, muhennoksiin, keittoihin ja piiraisiin. Pääruoaksi tai lisäkkeeksi portobello sopii täytettynä ja gratinoituna.
Siitake on itämaisen keittiön ihmesieni
Siitake on superfoodia. Sen väitetään mm parantavan immunipuolustusta ja laskevan kolesterolia. Siitakkeet sisältävät myös paljon kuitua ja B6-vitamiinia. Japanissa siitakkeet ovat erittäin arvostettua ruokaa juuri lääkinnällisten vaikutusten vuoski. Siitaketta on viljelty ”Nousevan auringon maassa” lähes 2000 vuoden ajan.
Siitake on kiinteä, paksumaltoinen, maultaan hieman herkkutattia muistuttava sieni. Kuten herkkusieniäkin, siitakkeita on myös saatavissa jumbo-koossa. Siitake muuten säilyy jopa 2-3 viikkoa syöntikelpoisena kylmässä.
Parhaimmillaan sieni on kypsennettynä eli kastikkeissa, padoissa, vokkiruoissa, keitoissa sekä piirakoiden täytteenä. Hyviä lisäkkeenä ihan vaan paistettuinakin.
Osterivinokas on pataruokien umamilisä
Osterivinokas on yleisin vinokaslaji. Osterivinokkaan maku on mieto ja pehmeä. Se on parhaimmillaan erilaisissa liharuoissa korostamassa ruoan omaa makua.
Osterivinokas sopii erinomaisesti varsinkin pataruokiin, joihin se antaa kunnon umamilisän. Osterivinokas on arvostettu sieni erityisesti kiinalaisessa ja japanilaisessa keittiössä.
Osterivinokkaan pinnalle erittyy poimimisen jälkeen valkoista itiöpölyä, jota voisi helposti luulla homeeksi. Itiöpöly kuuluu kuitenkin asiaan, eikä vaikuta sienen makuun mitenkään. Osterivinokas säilyy viileässä parisen viikkoa.
’
Sienet tykkäävät yrteistä ja haposta
Viljellyt sienet viihtyvät yrttien kanssa. Sienten kaveriksi sopivat mm. persilja, kirveli, rakuuna, rosmariini, timjami, meirami ja oregano. Ja sienet saavat sopivaa boostia pienestä happolisästä. Sopivasti hapokkuutta sieniruoalle antavat sitruunamehu, viini tai viinietikka.
Viljellyt sienet maistuvat välimerellisinä pikkupurtavina, antipastina ja tapaksina.
Sienet säilyvät parhaiten jääkaapissa +2 – +6 asteen lämpötilassa. Lämpimässä ja vetoisessa paikassa sienet kuivuvat. Sienet kannattaa säilyttää pakkausrasiassaan, sillä se suojaa niitä ilmavirtauksilta ja kolhuilta.
Hyviä sienihetkiä toivottaa
Blonditiina
Olen Tiina Rantanen, monissa liemissä keitetty ruoka- ja viinitoimittaja, 7 kirjaa kirjoittanut tietokirjailija, kotitalousopettaja, purkkiblondi sekä ylpeä äiti. Olen aina ollut ruokaihminen henkeen ja vereen. Ruokafilosofiani on urani alusta asti ollut: ”Herkkuja helposti”, eikä blogini kotikeittiöön suunnitellut ruokaohjeet tee siitä poikkeusta. Ruoan lisäksi rakastan matkustamista ja maailman katsomista kamerani linssin läpi. Toimittajana otan postauksissani kantaa myös ruokamaailman kuumiin puheenaiheisiin.
Yhteydenotot: tiinajrantanen@gmail.com
Kommentoi
Kommentoi juttua: Sienet ovat heviä tavaraa - Valtakunnallinen sieniviikko 18-24.4.2016