Pärnu kutsuu ympäri vuoden
Yhteistyössä Visit Pärnu, Hedon Spa & Hotel
Viron kesä- ja kylpyläpääkaupunki Pärnu houkuttelee lomailijoita hiekkarannoillaan, ravintolatarjonnallaan, kylpylöillään ja rennolla tunnelmallaan keskikesällä jo miltei ruuhkaksi asti. Koska kaikki meistä eivät nauti ylettömästä turistihulinasta, sesonkien ulkopuolella lomaileminen on erinomainen vaihtoehto rauhoittumiselle. Syksyinen Pärnu on kaikilla tavoin viehättävä matkakohde. Hotellihuoneenkin saa korkeasesonkiin verrattuna jopa puolella hinnalla. Pärnuun pääsee Tallinnasta parissa tunnissa joko bussilla tai omalla autolla. Pärnussa kaikki on kävelymatkan päässä, joten autoa ei välttämättä tarvita.
Pärnun neljä vuodenaikaa
Pärnu on 52 000 pysyvällä asukkaallaan Viron neljänneksi suurin kaupunki, joka tunnetaan myös kylpyläkaupunkina. Ensimmäinen kylpylä perustettiin Pärnuun jo vuonna 1837 mutta varsinainen lomakaupunki se on ollut vasta 1900-luvun alkupuolelta lähtien.
Pärnu on Viron kesäpääkaupunki, mutta koulujen alkamisen jälkeen viehättävä pikkukaupunki hiljenee ja meno rauhoittuu. Syksyinen ja talvinen Pärnu houkuttelee nimenomaan rauhallisuudellaan, pieni onkin täällä suurta. Omien reissujeni perusteella pidän parhaana vierailuaikana elo-syyskuuta, mikäli haluaa vielä nauttia rantaelämästä vaikka aamukävelyjen muodossa. Syyskuun alkupuolella merivesi oli yhä 22-asteista ja inkkarikesän jälkilämpö hemmotteli tällä reissulla matkailijoita pilvienkin takaa.
Rantaelämän lisäksi aikaa voi viettää rentoutuen kaupungin monissa kylpylöissä, ostoksilla tai kävelemällä pitkin kaupunkia kauniita rakennuksia ihastellen. Kylpylähoidoista nauttiessa ilmoilla ei ole merkitystä ja ulkoillessakin sää on vain pukeutumiskysymys. Puistokaupunki on kaunis kaikkina vuodenaikoina.
Pärnu on todellinen helmi arkkitehtuurin ja historian ystävälle. Kaupunki on perustettu 1251 ja se oli keskiajalla yksi vilkkaimmista hansakaupungeista. Kaupunkikuvassa yhdistyvät ainutlaatuiset funkkisakkitehtuurin helmet, romanttiset puuhuvilat, modernit lasi- ja teräsrakenteet ja aavistus venäläisvaikutteita.
Kaupunkilaisten vaurastuminen näkyy katukuvassa, ja lisääntyneen vaurauden ansiosta kaupungin kaupat, ravintolat ja baarit palvelevat asiakkaitaan entistä paremmin ympäri vuoden.
Lue myös
Pärnu lautasella – piipahdus Pärnun ravintolaviikolla
Hemmottelulomalle kylpylään
Kylpylätoiminnalla on Virossa pitkät perinteet. Länsi-Viron ensimmäiset kylpylät avattiin 1800-luvun alkupuolella ja varsinainen buumi koettiin 1800- ja 1900 -lukujen vaihteessa. Pärnu, Haapsalu ja myöhemmin myös Saarenmaa kansainvälistyivät kylpylävieraiden tulon myötä. Tänä päivänä Länsi-Viron alueella on yli 20 kylpylää tai kylpyläpalveluita tarjoavaa hotellia.
Aikoinaan Pärnu kuhisi seurapiirielämää – rantapromenadeilla asteli huoliteltuja herrasmiehiä ja daameja päivänvarjoineen tai heidät saattoi bongata nauttimassa teetä pitsihuviloiden kuisteilla. Tällaisia kuvia voi katsella mm. Hedon Spa & Hotellin kylpylään johtavalla käytävällä.
Pärnun Mutakylpylän uusklassistinen rakennus (kuva aloituksessa) on yksi kylpyläkaupungin tärkeimmistä symboleista. Rakennuksen suunnittelivat Olev Siinmaa ja baltiansaksalaiset Erich von Wolffeldt ja Aleksander Nürnberg ja se valmistui vuosina 1926–1927 ensimmäisessä maailmansodassa palaneen kylpylälaitoksen tilalle. Pärnun mutakylpylän toiminnan, kuten koko Pärnun kylpylätoiminnankin, voidaan laskea alkaneen jo vuonna 1838, jolloin merenrannalla sijaitsevissa uimaloissa tarjottiin kesäisin lämpimiä merikylpyjä ja talvisin saunapalveluita.
Neuvostoaikana mutakylpylä jatkoi toimintaansa työväen terveyden hyväksi, mutta Viron itsenäistyessä sen toiminta lakkautettiin. Vuodesta 2014 on historiallisessa mutakylpylä on ollut osa neljän tähden tasokasta Hedonin SPA & Hotelia. Oman kokemukseni mukaan kylpyläloma Hedonissa on todellista luksusta niin hoitojen kuin ruoakaelämysten suhteen. Hotellissahan toimii White Guidenkin mukaan yksi kaupungin parhaista fine dining -ravintoloista, Raimond.
Maista paikallisia herkkuja
Virolainen ruokakulttuuri muistuttaa paljon suomalaista. Meitä yhdistää mm. se, että ruisleipä, kala, maito ja metsämarjat näyttelevät tärkeää osaa ruokavaliossamme. Lisäksi ilmastomme on sama, meillä on selkeät neljä eri vuodenaikaa. Lähiruoka ja arvostus omaa ruokakulttuuria kohtaan ovat Virossakin trendejä seuraavien kokkien ohjenuorina.
Virolaiseen keittiöön ovat vaikuttaneet vahvasti vuosisatoja vanha ns. maakasan keittiö, saksalaisvaikutteiset kartanokeittiöt sekä tietysti Viron 40-vuotinen historia osana Neuvostoliittoa.
”Sata vuotta sitten käytettiin tuoreita hedelmiä ja mausteita, jotka neuvostoaika totaalisesti kadotti. Appelsiini ja ananas löytyy 1900-luvun alun resepteistä. Neuvostoaikaan liittyy se tosiasia, että virolainen keittiö muuttui. Venäläisvaikutteiset keitot ja majoneesi tulivat osaksi jokapäiväistä arkiruokaa. Omakotitalojen ja kesämökkien kasvihuoneet ja niistä saadun sadon säilöminen auttoivat virolaisia selviämään aikoina, jolloin raaka-aineiden saanti kaupoista oli rajoitettua. Sienestäminen ja marjastaminen ovat nykyisinkin yleistä kansanhuvia”, Baltic Guiden eläkkeelle jäänyt päätoimittaja Markku Savikko kertoi reissulla, jolla tutustuimme virolaiseen elintarviketeollisuuteen.
Lue myös
Kylässä virolaisessa keittiössä – Mikä olisi Viron kansallisruoka?
Tämä näkyy myös Pärnun ravintolatarjonnassa ruokalautasilla. Niin kahvila-ravintolat Hea Maa kuin Mahedik panostavat vahvasti virolaiseen lähiruokaan.
Kahvila-ravintola Hea Maa (Hyvä Maa) sijaitsee Pärnun keskikaupungissa, v. 1911 riikalaisen arkkitehdin Wilhelm Bockslaffin suunnitelmassa jugendtyylisessä talossa. Ravintolan keittiö tarjoaa tuoreista, puhtaista ja terveellisistä virolaisista raaka-aineista valmistettua ruokaa persoonallisin reseptein. Koko ravintola on omistajien mukaan syntynyt rakkaudesta virolaiseen ruokaan.
Kahvila Mahedik on Pärnun ensimmäinen luomukahvila. Ruokalistalla on vain tuoretta ruokaa, joka on pääsääntöisesti valmistettu Virossa viljellyistä raaka-aineista, mm. täysjyväleipiä, leivonnaisia ja kakkuja.
”Haluamme tarjota kausiluonteista, paikallista ja monipuolista ruokaa ja todistaa, että terveellinen ruoka voi ja sen pitääkin olla herkullista. Mikä aamulla on pellolla, se on lounaalla pöydällä”, kertoo ravintolan omistaja Evi Kuusik
Vieraile Jaanihanson siideripanimolla
Piipahdus Jaanihanson siideripanimossa on mainio täsmäisku joka Pärnuun mennessä tai sieltä palatessa vaikka tuliaisia silmällä pitäen. Tilalla on valmistettu siideriä perinteisellä samppanjamenetelmällä virolaisista omenista vuodesta 2015.
Nykyisille omistajille, Alvar ja Veronika Roosimaalle, venäläisenä kolhoosinakin toiminut maatilatontti siirtyi vuonna 2000, mutta Jaanihanson siideritilan historian voi jäljittää 1700-luvulle asti.
Siideritila sijaitsee noin 38 km Pärnusta pohjoiseen, eivätkä kasvuolosuhteet juurikaan poikkea tunnetuista Bretagnen tai Lounais-Englannin perinteisistä siiderin tuotantoalueista.
Tilalla on noin 6000 omenapuuta yhteensä 25 hehtaarin alueella. Jaanihanson siiderit valmistetaan luonnonmukaisilla menetelmillä – siiderit käyvät villihiivojen avulla, eikä niitä keitetä, suodateta tai hiilihapoteta. Luonnolliseen, pitkään käymisprosessiin puututaan mahdollisimman vähän, jolloin siidereihin syntyy kompleksisempia makuaineita. Siideri kypsyy ja kirkastuu pulloissa samalla perinteisellä menetelmällä kuin samppanja.
Vierailijoilla on tilalla mahdollista maistaa viittä erilaista siideriä ja osallistua panimokierrokseen.
Pärnussa tapahtuu syksyllä 2019
Syyskuu on virolaisen ruoan teemakuu (Eesti toidu kuu), mikä näkyy lukuisina ruoka-aiheisina tapahtumina eri puolilla maata. Pärnun taimimarkkinat ja kahvilaviikko ovat hyvä syy suunnata kohti etelää.
Pärnun taimimarkkinat 13.9.2019 – 14.9.2019
Pärnu hehkuu syysväreissä Pärnun taimimarkkinoilla 13.-14.9. Pärnun taimimarkkinat järjestetään kaksi kertaa vuodessa – keväällä ja syksyllä. Markkina-alue sijaitsee Pärnun keskustassa Vallikraavin (vallihaudan) varrella. Yli sadan myyjän markkinoilla on tuottajia Virosta, Latviasta ja Liettuasta. Myytävänä on siemeniä, taimia, syksyn satoa, puutarhatyökaluja ja -huonekaluja. Jos puutarhaharrastajalta lähtee mopo käsistä ostoksia tehtäessä, Sadamakadun portin luona on ilmainen taimiensäilytyspaikka, johon voi viedä ostoksiaan säilytettäväksi.Alueella liikkuu myös taimitaksi, joka auttaa viemään ostokset autolle.
Pärnun kahvilaviikko 05.10.2019 – 13.10.2019
Pärnun kahvilakulttuuri tulee tutuksi jo viidettä kertaa järjestettävän Pärnun kahvilaviikon aikana 5.–13. lokakuuta. Tapahtumassa on mukana 20 pärnulaista kahvilaa. Jokaisella kahvilalla ja ravintolalla on erikoistarjous, johon sisältyvät alkuruoka, jälkiruoka ja kahvi tai tee. Hinta on joko 7 tai 9 euroa. Lisätietoa kahviloista ja niiden tarjouksista saa osoitteesta: www.kohvikutenadal.ee. Tapahtuma on erittäin suosittu, joten pöytävaraus suositeltava! 5. ja 12. lokakuuta on ohjelmassa pop up -kahviloiden päivät, jolloin kaupunkilaiset voivat perustaa oman kahvilan yhden päivän ajaksi.
Pärnuterveisin
Blonditiina
Olen Tiina Rantanen, monissa liemissä keitetty ruoka- ja viinitoimittaja, 7 kirjaa kirjoittanut tietokirjailija, kotitalousopettaja, purkkiblondi sekä ylpeä äiti. Olen aina ollut ruokaihminen henkeen ja vereen. Ruokafilosofiani on urani alusta asti ollut: ”Herkkuja helposti”, eikä blogini kotikeittiöön suunnitellut ruokaohjeet tee siitä poikkeusta. Ruoan lisäksi rakastan matkustamista ja maailman katsomista kamerani linssin läpi. Toimittajana otan postauksissani kantaa myös ruokamaailman kuumiin puheenaiheisiin.
Yhteydenotot: tiinajrantanen@gmail.com
Kommentoi
Kommentoi juttua: Pärnu kutsuu ympäri vuoden