Pikkuleipien klassikot: Paraisten piparit, Hanna-tädin kakut ja kaneliässät

© Tiina Rantanen

Paraisten piparit, Hanna-tädin kakut ja kaneliässät ovat pikkuleipien klassikoita. Ne kaikki tuovat mieleen lapsuuden makumuistoja. Niinpä ne sopivat myös lahjana annettaviksi vaikkapa heille, joiden kanssa yhteiset makumuistot on jaettu. Tai sitten seuraavalle sukupolvelle, jolle tuon perinteen haluaisi siirtää. 

Paraisten piparkakkujen alkuperäinen resepti on yhä salaisuus

Yksi suosikki suomalaisten kahvipöydissä ovat edelleenkin Paraisten piparkakut, joiden reseptin on kehittänyt rouva Lyydia Ekroos Paraisilta vuonna 1920. Reseptejä liikkuu kansan keskuudessa kymmenkunta, ja keittokirjoihinkin Paraisten piparkakut ovat ilmestyneet, mutta aito, alkuperäinen ohje pysyy salassa. Alla oleva ohje on SOK:n kotitalousosaston vuonna 1979 julkaisemasta 107 leivinohjetta -kirjasta.

Paraisten piparkakut

noin 70 kpl

250 g voita

200 g( 2 1/4 dl) sokeria

100 g (3/4 dl) siirappia

1 muna

2 rl kanelia

1 tl inkivääriä

1 1/2 tl neilikkaa

2 tl pomeranssinkuorta

1 1/2 tl soodaa

400 g ( 6 dl) vehnäjauhoja

Kuorrutus

1 kananmunan valkuainen

noin 2 dl tomusokeria

1-2 tl sitruunan mehua

 

  1. Kiehauta siirappi ja mausteet, anna jäähtyä.
  2. Vaahdota voi ja sokeri. Lisää voivaahtoon siirappiseos ja muna voimakkaasti vatkaten sekä viimeiseksi vehnäjauhot, joihin sooda on sekoitettu.
  3. Anna taikinan levätä viileässä seuraavaan päivään.
  4. Ota taikinasta pala kerrallaan, pehmennä sitä käsissä pyörittäen ja kauli 3-4 mm pakusiseksi levyksi. Käytä leivinpöydällä vehnäjauhoja, jotta taikina ei tartu siihen kiinni.
  5. Ota taikinalevystä muotilla pipareita ja pane ne leivinpaperin päälle uunipellille. Paista pipareita 200-asteisessa uunissa 5-8 minuuttia.
  6. Tee kuorrutus sekoittamalla ainekset tasaiseksi massaksi. Koristele piparkakut pursottamalla kuorutusta piparkakkujen päälle.

Hanna-tädin kakut voi jouluna maustaa kardemummalla tai raastetulla sitruunankuorella. © Tiina Rantanen

Hanna-tädin kakut ovat makumuisto mummolasta

Koko Suomen tuntemien Hanna-tädin kakkujen kotipaikka löytyy Suomen länsirannikolta Raahesta. Kruununvoudin rouva Hanna Rehnbäckin (suom. Reinilä) reseptillä leivotut pikkuleivät löytyivät vuonna 1908 ilmestyneen Kotiruoka-keittokirjan ensimmäiseestä painoksesta. Sukuun kuuluva kotitalousopettaja ja Helsingin kasvatusopillisen talouskoulun pitkäaikainen johtajatar Edit Reinilä-Hellman (1877-1935) oli mukana toimittamassa legendaarista keittokirjaa ja niinpä suvussa herkullisiksi todettujen kakkusten ohje päätyi ohjeeksi kansien väliin.

Hanna-tädin kakkujen salaisuus on se, että ne maistuvat sitä paremmalta mitä happamampaa eli vanhempaa kermaa käytät! Jos sinulla ei ole hapanta kermaa, käytä ranskankermaa tai maustamatonta jogurttia. Ja silloin kohotusaineena käytetään soodaa.

Hanna-tädin kakkuja voi myös tuunata vaikkapa kardemummalla, sitruunankuorella tai laventelilla. Taikinan voi hyvin puolittaa ja lisätä makua antavat mausteet leivontavaiheessa. Näin saat aikaiseksi erimakuisia pikkuleipiä.

Yleensä Hanna-tädin kakut pyöritellään vain palloiksi, jolloin taikina hieman repeilee uunissa.

Hanna-tädin kakut

40–50 kpl

3 dl sokeria

1 1/2 dl hpanta kermaa tai ranskankermaa

1 1/2 dl pehmeää, voimakassuolaista voita ( tai kevyesti ruskistettua voisulaa jäähtyneenä)

1 tl soodaa

5 dl vehnäjauhoja

3 dl perunajauhoja

( 2 tl kardemummaa tai 1 rkl raastettua (luomu)sitruunankuorta)

  1. Sekoita sokeri, ranskankerma ja voisula. Sekoita huolellisesti keskenään sooda, vehnäjauhot ja perunajauhot. Lisää ne edelliseen seokseen ja sekoita taikina tasaiseksi. Laita taikina jääkaappiin lepäämään puoleksi tunniksi.
  2. Jaa taikina kahteen osaan ja leivo taikinasta pötköjä. Jaa kumpikin pötkö 20-25 osaan ja pyöritä taikinapalat palloiksi.
  3. Tankojen leivonnan yhteydessä voi taikinaan leipoa mahdollisia haluamiaan lisämausteita, esimerkiksi kardemummaa.
  4. Paista pikkuleipiä 200-asteisen uunin keskitasolla noin 10 minuuttia.

Kaneliässät olivat osa jääkäriliikkeen syntyä. © Tiina Rantanen

Kaneliässät olivat koodipipareita

Kaneliässät ovat tulleet suomalaisiin kahvipöytiin Ruotsista. Niitä tiedetään tehdyn Turun hovissa jo Ruotsin vallan aikaan. Ässä levisi suosituksi pikkuleiväksi pappiloihin eri puolelle Suomea jo kauan ennen itsenäisyyden aikaa.

Jääkäriliike sai alkunsa vuosina 1915-16, kun nuoria miehiä lähti sotilaskoulutukseen Ruotsin kautta Saksaan. Jääkäreiden värväys tehtiin salassa venäläisiltä sotilailta ja viranomaisilta. Tarina kertoo, että kun puhuttiin isänmaan asioista, pöytään nostettiin tarjoiluksi kaneliässiä. Ässiä tarjoiltiin vain silloin, kun paikan päällä oli henkilöitä, joiden aikana salaisista isänmaan asioista saatettiin keskustella luottamuksellisesti. Kaneliässät olivat siis koodileivonnaisia.

Kaneliässät

noin 40 kpl

200 g voita tai margariinia

2 dl sokeria

2 kananmunaa

2 tl kanelia

2 tl leivinjauhetta

5 dl vehnäjauhoa

Pinnalle:

kanelia ja sokeria

  1. Vaahdota huoneenlämpöinen rasva ja sokeri. Lisää munat yksitellen voimakkaasti vatkaten.
  2. Lisää taikinaan vehnäjauho-leivinjauhoseos ja kaneli. Sekoita taikina tasaiseksi. Anna taikinan levätä hetki kylmässä.
  3. Leivo taikinasta ohutta, pikkusormenpaksuista tankoa, leikkaa noin 8 cm pätkiä. Kieritä tangot kaneli-sokeriseoksessa ja muotoile ässiksi pellille. Voit myös levittää kaneli-sokeriseosta suoraan leivinalustalle ja pyöritellä tangot siinä.
  4. Paista 200 asteessa noin 10 minuuttia. Anna pikkuleipien levähtää hetki ennen siirtämistä.

Klassikkoterveisin

Blonditiina

 

Kommentit (2)

Kaneliässiä teen joka joulu.Niistä tykkää kaikki.

Kanelihan on jouluun kuuluva mauste! Makeaa joulua!

Kommentoi juttua: Pikkuleipien klassikot: Paraisten piparit, Hanna-tädin kakut ja kaneliässät

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X