Rönnvikin viinitila - viinimatkalla Pälkäneellä

Rönnvikin viinitila sijaitsee Laitikkalassa 1,5 tunnin ajomatkan päässä Helsingistä. © Tiina Rantanen

Rönnvikin tila Pälkäneen Laitikkalan kylässä tunnetaan viinitilana. Kesällä 2020 vietetään juhlavuotta, sillä marja- ja hedelmäpohjaisia tilaviinejä on Suomessa saanut tehdä 25 vuotta. Niinpä kannattaa painaa jarrua Laitikkalassa Rönnvikin kohdalla ja tehdä kesäinen viinitilavierailu Hämeen vehmaisiin maisemiin.

Tällä hetkellä Suomessa toimii noin 25 tilaviiniyrittäjää eri puolilla maatamme. Nämä viinitilat valmistavat alkoholituotteita kotimaisista marjoista ja hedelmistä. Tilaviiniyrittämisen mahdollisti alkoholilain muutos vuonna 1995, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin ja viinin valmistamisesta maatiloilla tuli laillista. Niinpä Rönnvikissä juhlittiin 25-vuotista tilaviinitaivalta 10. kesäkuuta 2020.

Piipahdin ennen juhannusta Rönnvikin viinitilalla jututtamassa Eila Rönniä, joka on viinitilan luoja ja sielu. Yrityksen imago henkilöityy vahvasti häneen, vaikka nykyinen isäntä Kalle Rönni on luotsannut sukutilaa vuodesta 2008 lähtien.

Äiti ja poika: Kalle ja Eila Rönni. © Tiina Rantanen

”Oikeastihan olen jo eläkkeellä. Mutta en voi kuvitella sellaista aamua, että miettisin, mitä tänään tekisin,” Eila Rönni sanoo naurahtaen.

Hän perusti viinitilan Pälkäneen Makukylään vuonna 1995. Sitä ennen Rönnvik oli ollut suhteellisen tavallinen maatila, jolla kasvatettiin broilereita, viljeltiin avomaan vihanneksia ja viinimarjoja. 100 000:n viinimarjapensaan sadosta alettiin tehdä viiniä ja tilasta tuli turistinähtävyys.

”Olimme etujoukoissa ja saimme siksi paljon julkisuutta. Sitä kautta meidät tunnetaan edelleen laajalti”, Eila Rönni kertoo.

Rönnvikin viinitilan valikoimissa on 15 marja- tai hedelmäviiniä.

Tunnettuutta on tuonut myös tilan viinien toistuva menestyminen viinikilpailuissa. Rönnvikin Viinitila on voittanut ylivoimaisesti eniten palkintoja suomalaisten tilaviinien sarjassa. Rönnvikin Viinitilan valikoimiin kuuluu parikymmentä erilaista viiniä tai väkevämpää juomaa.

Tilan viinit juontavat juurensa paikallisuudesta. Niinpä viinien nimet ja etiketit kertovat aina jotakin Pälkäneestä ja lähitienoosta.

Pyörittelen viinimyymälässä Ilmoilan Impi -vadelmaviiniä, jota voisi kutsua Eila Rönnin nimikkoviiniksi. Laitikkalan kylän naapurissa, Kanta-Hämeen puolella, sijaitsee Ilmoilan kylä, josta Eila on kotoisin. Eilan kuva on myös viinin etiketissä. Ilmoilan Impi on myös voittanut Suomen Tilaviinikilpailun.

” Mansikkaviini Kyllön Kutsu on kolmas Rönnvikin alkuperäisistä tuotteista. Viini on saanut nimensä Laitikkalan kylän läpi virtaavasta Kyllönjoesta, jonka rannoilla viinin raaka-aineena olevat mansikat kasvavat”, Eila Rönni kertoo.

Rönnvik on aina ollut Suomen suurimpia tilaviinien valmistajia 15 000–20 000 litran vuosituotannolla. Koko viinintuotanto myydään omasta myymälästä.

Rönnvikillä on mielenkiintoinen historia

Tilan perusti 1800-luvun puolivälissä kihlakunnan kirjuri, kamreeri Schrey, joka aikoinaan rakennutti tilan kauniin päärakennuksen. Rönnvik on lanseerannut kamreerin kunniaksi Kamrer VSOP -omenatisleen. Calvadokseksihan viisi vuotta kypsytettyä tislettä ei saa kutsua, vaikka juoma sitä muistuttaakin.

Schreyn jälkeen tila siirtyi vuonna 1869 Vihtori Aleksanteri Kustaanpojalle, joka otti sukunimekseen Rönnvik. Nimi suomennettiin 1900-luvun alkupuolella Rönniksi. Tilan vaiheisiin pääsee tarkemmin tutustumaan Rönnvikin tilalle kesäkuussa avatussa ulkoilmanäyttelyssä.

Tila työllistää Rönnin koko perhettä. Tällä hetkellä pelloilla kasvaa viljaa ja herukkaa. Broilerinkasvatus tilalla alkoi vuonna 1989.

Tilalla on mahdollisuus ostaa neljän viinin viinitasting ja maistaa viinejä ennen ostopäätöstä. © Tiina Rantanen

Piipahda viinillä tai kahvilla

Viinitila on myös matkailuyritys, sillä Hämeen viljavien peltojen keskellä poikkeaa normaalivuosina noin 10 000 vierasta.

Tilalla palvelee tallikahvila Pikku-Valakka, josta saa tilan omien tuotteiden lisäksi muita lähialueen herkkuja. Pikku-Valakassa on mahdollista myös ostaa kaksi erilaista neljän viinin tastingia, jolloin pääsee parhaiten tutustumaan viinitilan tuotteisiin. Tilausravintola puolestaan palvelee isompia ryhmiä ja Rönnvik onkin suosittu pysähdyspaikka juuri ryhmämatkoilla.

Kesän 2020 uutuus on näyttelyt paikallisesta taiteesta sekä tilaviinin historiasta. Jo mainitussa ulkoilmannäyttelyssä ollaan Kamreerin jalanjäljillä ja tutustutaan tilaviinien valmistukseen ja historiaan Suomessa. Tallinvintillä esitellään Hattulan taiteilijaseuran taidetta. Tallinvintille on kerätty myös noin 30 pontikkapannun näyttely.

Viinipuodista makutuliaiset kotiin

”Tilan entiseen sikalaan rakennetusta viinipuodistamme voit ostaa kaikkia Rönnvikin viinejä, joita valikoimassa on 15 erilaista. Vuoden 2017 Suomen Tilaviinikilpailussa Tilaviiniksi kruunattiin viherherukkaviini Rönnvik, ” Eila Rönni kertoo esittellessään myymälää.

Puodista on mahdollista ostaa myös lähi-alueiden tuottajien antimia ja käsityöläisten taidonnäytteitä. Myymälä on auki tilan aukioloaikoina läpi kesän.

”Tilallamme sijaitsee myös Berit Sohlberg-Kukon leipomo, ja myymälämme hyllyiltä löytyvät Beritin saaristolaisleivät ja Kyllön Korput ovatkin vieneet lukuisten vierailijoidemme sydämet mennessään”, Eila Rönni vinkkaa.

Minun sydämeni vei makea Rönnvik viherherukkaviini, joka tastingissa paritettiin Heikkilän juustolan luomumaidosta valmistetun Rudolf-juuston kanssa. Niinpä niin juusto kuin viini lähtivät makutuliaisina kotiini Helsinkiin.

Vuoden tilaviini 2017, viherherukoista valmistettu makea Rönnvik ja Heikkilän Juustolan Rudolf on herkullinen makupari. © Tiina Rantanen

RÖNNVIKIN SANGRIA

24 cl Kostian kutsu mustaherukkaviiniä (jälkiruokaviiniä)

0,5 l pullo keltaista jaffaa

1,5 dl tuoreita tai pakastettuja marjoja

jäitä

Kaada kannuun viini, lisää jäät ja marjat sekä kaada päälle jaffa, sekoita ja nauti kauniin päivän piristykseksi.