Sesongissa - Sitrukset ovat aurinkohedelmiä
Me suomalaiset syömme vuosittain hieman yli 50 kiloa hedelmiä. Tuosta määrästä noin 13 kiloa on sitrushedelmiä, joihin kuuluvat appelsiinit, greipit, sitruunat ja limetit sekä pikkusitrukset, kuten klementiinit ja satsumat. Aurinkohedelmien satokausi piristää hehkullaan meidän talvista pimeyttämme.
Vaikka sitruksia on saatavilla ympäri vuoden, niitä kannattaa hankkia erityisesti talvella, kun hedelmät ovat mehukkaimmillaan. Sitruskausi alkaa varsinaisesti loka-marraskuussa, jolloin mandariinit ja klementiinit saapuvat kauppoihin. Mandariineja saattaa mennä meikäläisellä kilokin ihan sellaisenaan, mutta kokatessa ne sopivat hyvin juomiin, jälkiruokiin ja leivontaan.
Jaffat tulloo
Tunnetuin sitrusmerkki on Jaffa. Israelista peräisin olevat shamouti- eli jaffa-appelsiinit hallitsevat koko kevään appelsiinitarjontaa. ”Jaffat tulloo! Ja helmat paukkuu! ” – mainos on ollut jo vuosia yksi varmimmista kevään merkeistä. Jaffa on paksukuorinen, mutta sen kanssa kannattaa jaksaa nähdä vaivaa: kuoren suojissa oleva hedelmä on maukas ja mehukas.
Ensimmäiset appelsiinit lienevät tulleet Suomeen jo 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa venäläisten aatelisten mukana. Laajemmin appelsiineja alettiin tuoda maahan vasta 1950-luvun alussa. Uusi vaihde suomalaisten appelsiinien syömisessä sai alkunsa 1965, kun Pekka Korpisen johtamalle Noster Oy:lle tarjottiin israelilaisten Jaffa-appelsiinien edustusta. Pekka Korpinen perusti sittemmin Finnsitro Oy:n, joka teki jaffat kaikille suomalaisille tutuiksi. Jaffat ovat helmi-maaliskuun hedelmiä, tällä hetkellä maukkaimmat appelsiinit tulevat Espanjasta ja Egyptistä.
Appelsiini on hyvää sellaisenaan ja mehuksi puristettuna, mutta hyvää myös juomissa, jälkiruoissa ja leivonnassa. Aromaattista kuorta käytetään mausteena. Yksi tunnetuimmista appelsiinijälkkäreistä lienee Crêpes Suzette.
Ohje: Lämmin broileri-appelsiinisalaatti
Talvella greippaillaan
Greippi tunnetaan terveellisenä hedelmänä, joka sisältää paljon C-vitamiinia. Se kuuluu myös monen laihduttajan ruokavalioon. Hedelmä on syntynyt luonnollisesti risteytyneistä pomelosta ja makeasta appelsiinista, mutta geeniperimältään se on lähempänä pomeloa.
Vaikka greippiä on yleisesti nautittu nimenomaan aamiaisella, on hedelmä todellisuudessa niin monipuolinen, että sitä kannattaisi syödä muinakin vuorokaudenaikoina.
Kaikki greippiä maistaneet tietävät, että sen maku on niin hapan, että vain harva voi syödä hedelmän irvistelemättä. Kakarana söin greippini miltei sokerilla kuorrutettuna. Luin, että sokeri kannattaisi vaihtaa ripaukseen suolaa, joka tasapainottaa tehokkaasti maun hapokasta kitkeryyttä. Ja toden totta, muutama Maldon-suolakide kesytti greipin hapot kuin taikasauvalla heilauttaen.
Greippi sopii kirpeäksi lisäksi salaatteihin ja jälkiruokiin. Greipin kuoresta saatava öljy maustaa tonic-veden.
Tiesitkö tämän greipistä?
Jos olet verenpaine- tai kolesterolilääkityksellä, lue lääkepakkauksesi ohjeista se pienikin präntti ennenkuin hullaannut tästä sesonkisitruksesta. Greippi ja greippimehu tuhoavat elimistöstä CYP3A4-entsyymiä, joka pilkkoo tiettyjä lääkeaineita. Tällöin lääkeaine ei pääse hajoamaan elimistössä kunnolla ja sen vaikutukset voimistuvat. Altistus lääkeaineelle voi nousta jopa 16-kertaiseksi. Verenpainelääkkeiden kohdalla yleisin haittavaikutus on se, että verenpaine pääsee laskemaan vaarallisen alas. Kolesterolilääkkeiden osalta altistus voi tarkoittaa suurempaa riskiä lihashaittoihin.
Ja greippi oli verenpunainen
Verigreipin hedelmäliha on punertavaa, johon sen nimikin viittaa. Verigreipit ovat mehukkaita ja makeampia kuin vaaleat greipit. New Yorkissa oli pari vuotta sitten muotia tarjota brunssilla karamellisoituja verigreippejä. Ne ovat helppoja tehdä: ripasuta pari ruokalusikallista ruoko- tai fariinisokeria halkaistun hedelmän päälle ja greippi hetkeksi kuumien grillivastusten alle ruskistumaan. Voit ripotella päälle pähkinärouhetta tai vaikkapa vahvaa minttua. Tämä herkku maistuu myös kevyenä jälkiruokana.
Ohje: Karamellisoitu verigreippi
Sweetie, darling!
Sweetie on pomelon ja greipin risteytys. Se muistuttaa ulkonäöltään greippiä, mutta sen kuori on aluksi väriltään vaaleanvihreä. Vähitellen kuori kuitenkin muuttuu vaaleankeltaiseksi. Hedelmä on maultaan raikas ja aromaattinen, eikä se ole karvas kuten greippi.
Makeat ja mehukkaat verigreipit ja sweetiet sopivat jälkiruokiin ja salaatteihin.
Pom, pom pomelo, ai kun sä oot ihana!
Pomelo on kotoisin Kaakkois-Aasiasta. Viljellyt sitrushedelmät ovat tiettävästi syntyneet kolmesta kantalajista: pomelosta, sukaattisitruunasta ja mandariinista. Hunajapomelo on appelsiinia muistuttava, iso keltainen hedelmä, jossa on paksut kuoret. Sitä tavataan villinä Malesiassa. Maku muistuttaa greippiä, mutta ei ole läheskään niin kirpeä. Se voi kasvaa jopa pari kiloiseksi. Maultaan ei niin kovin mehukas hedelmä on vähähappoinen. Nauti pomelo sellaisenaan, salaateissa tai jälkiruoissa.
Ohje: Salvia-voipasta
Ohje: Pasta limone
Muutamia sitrusvinkkejä
*Sitrusten valinnassa on omat niksinsä: jos haluaa paljon limettimehua, kannattaa valita napakka, myrkynvihreä hedelmä. Sen sijaan maukkainta greippiä haluavan kannattaa etsiä tiskistä painava, hiukan jo pehmennyt yksilö.
*Appelsiini, sweetie ja kumkvatti säilyvät parhaiten +4-6 asteessa, muut sitrushedelmät noin +10 asteessa. Eli vaikka sitrusten säilytyspaikka on jääkaapin vihanneslokero, mutta niiden maku ja mehukkuus on parhaimmillaan huoneenlämpöisenä. Jos siis haluat puristaa sitruunasta tai limetistä mehut, ota ne hyvissä ajoin huoneenlämpöön.
*Sitruunasta ja limetistä saa paremmin mehua, kun niitä pyörittelee kädellä pöytää vasten ennen puristamista.
* Myös lämmittäminen saa mehun irtoamaan sitruksesta, eli jos käytät sitruunaa grillatun lihan maustamiseen, heitä myös puolitettu hedelmä hetkeksi grilliin.
* Jos käytät ruokiin tai leivonnaisiin sitrushedelmän kuorta, pese hedelmä ennen käyttöä. Valitse raastettavaksi mieluiten luomuhedelmä. Raastaminen onnistuu parhaiten hienoteräisellä raastimella, sillä kuoren alla oleva valkoinen osa on kitkerää, eikä sitä ole tarkoitus saada raasteeseen mukaan. Laita leivinpaperi raastimen ja hedelmän väliin, niin saat kaavittua kuoriraasteen helposti talteen eikä se jää pyörimään raastimen terään.
Ohje: Liekitetyt appelsiiniletut
Aurinkoisia ja pirteitä talvipäivä toivottaa,
Blonditiina
Olen Tiina Rantanen, monissa liemissä keitetty ruoka- ja viinitoimittaja, 7 kirjaa kirjoittanut tietokirjailija, kotitalousopettaja, purkkiblondi sekä ylpeä äiti. Olen aina ollut ruokaihminen henkeen ja vereen. Ruokafilosofiani on urani alusta asti ollut: ”Herkkuja helposti”, eikä blogini kotikeittiöön suunnitellut ruokaohjeet tee siitä poikkeusta. Ruoan lisäksi rakastan matkustamista ja maailman katsomista kamerani linssin läpi. Toimittajana otan postauksissani kantaa myös ruokamaailman kuumiin puheenaiheisiin.
Yhteydenotot: tiinajrantanen@gmail.com
Kommentoi
Kommentoi juttua: Sesongissa - Sitrukset ovat aurinkohedelmiä