Suomalainen joulupöytä: Herkkua on siinä monenlaista

Ruokatrendejä tulee ja menee, mutta joulu lienee silti perinteisin ruokajuhlamme. Itsenäisyyspäivänä aloin jo miettiä, mitä ruokalajeja pienen perheeni joulupöydässä on tänä vuonna.

joulukinkku

Vaikka trendiruoat tuntuvat vaihtuvan tiuhaan tahtiin, joulupöydässä ne vakiinnuttavat paikkansa todella hitaasti. Joulupöydän antimet ovat vuosien saatossa muuttuneet, mutta muutokset ovat useimmiten vain pientä tuunausta: lanttulaatikon sijaan pöytään saatetaan nostaa bataattilaatikko, riisipuuro voidaan keittää kookosmaitoon, kalapöytään katetaan inkiväärisilakoita tai glögisilliä, ja kinkku saatetaan korvata pitkään muhineella, piparkakkumausteisella nyhtöpossulla.

Taloustutkimuksen Suomi Syö -tutkimus pyysi viimeksi vuonna 2014 vastaajia kommentoimaan väitettä ”korvaan usein juhlapyhien perinteisiä juhlaruokia uusilla vaihtoehdoilla.” Vain viisi prosenttia vastaajista oli asiasta täysin samaa mieltä, ja melko samaa mieltä oli noin viidennes. Enemmistö ei ollut kiinnostunut korvaamaan perinteisiä ruokia uusilla. Luvut ovat pysyneet lähes samoina vuodesta 2006.

Joulupöydän makusinfonia syntyi sotien jälkeen

Suomessa ei ollut vielä 1800-luvun puolella mitään koko kansaa yhdistävää jouluruokaa, vaikka jouluna syötiin paremmin ja runsaammin kuin arkena. Joulupäivän ruokia oli monenlaisia, mutta yleistä koko maassa oli lihan tarjoilu kuivattuna, savustettuna tai paistettuna. Lihana on ollut joko nautaa, lammasta tai sikaa.

”Suomalainen joulu nousee edelleen kellarikulttuurista, jossa syötiin sitä, mitä sattui olemaan säilössä. Savustamalla ja suolaamalla säilöttyjä tuotteita suositaan yhä, esimerkiksi kaloja ja kinkkua. Tuoreita tuotteita oli ennen todella vähän, ja esimerkiksi salaateilla on kestänyt kauan päästä joulupöytään”, kansantieteen dosentti Maarit Knuutila sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa.

Joulun maljat

Vuonna 2015 kiivasta keskustelua on herättänyt maahanmuuttajien ruokakulttuurin erilaisuus verrattuna meikäläisiin ruokatottumuksiin. Odotan vain  sitä, koska media maistattaa pakolaisilla jouluherkkujamme ja repii kommenteista isoja otsikoita.  Kokemuksesta tiedän, että perinteisesti katettu joulupöytämme ei välttämättä herätä suurta ihastusta muualta kotoisin olevien makupaletilla. Asiaa ei tarvitse mennä kysymään vastaanottokeskuksista, sillä Suomessa vierailleet eurooppalaiset tai amerikkalaiset frendini ovat kyllä kertoneet mielipiteensä asiasta Berlusconilta omaksutulla tyylillä.

Ruokakulttuurista ei väännetä maassamme ensikertaa. Kissa nostettiin pöydälle jo talvisodan jälkeen, kun karjalainen siirtoväki asutettiin maanhankintalain perusteella ympäri Suomea. Vaikka nyt puhutaankin vain eri puolilla Suomineitoa asuneista ihmisistä, ruokatottumukset ja ruokakulttuurien erot olivat törmäyskurssilla. Varsinkin juuri jouluaterialla.  Homma ratkaistiin siten, että joulupöydässä oli tarjolla niin läntiset kuin itäiset pitoherkut. Jouluruoka kun oli ja on yhä edelleen hyvin tunnepitoinen juttu. Se on lohturuokaa mitä suurimmassa määrin. Niinpä jouluateriasta kehkeytyi monia ruokalajeja sisältävä noutopöytä,  jossa oli tarjolla rosolli kastikkeineen, silliä, kinkku, karjalanpaisti, lihapullat, perunat, porkkana-, lanttu- ja maksalaatikko sekä lipeäkala.  Todellinen makujen kakofonia näin ruokaihmisen silmillä katsottuna.

Kinkku kuuluu suomalaiseen joulupöytään

Suomen Gallupin marraskuussa tekemän kyselyn  mukaan kahdeksaan kotitalouteen kymmenestä ostetaan tänäkin vuonna joulukinkku. Mutta nykysuomalaiset suosivat pienempiä ja luuttomia kinkkuja. Myös ulkofileestä tai possun kyljestä tehtyjen kinkkurullien suosio kasvaa koko ajan. Jos kinkkua ei hankita, runsas kolmannes korvaa sen useimmiten kalkkunalla, riistalla, muulla lihalla, kalalla tai kasviksilla.

sushia

Aika aikaansa kutakin

Omat joulutraditioni ovat vaihdelleet vuosien varrella ja elämäntilanteitteni muuttuessa. 2000-luvun alussa sushi löysi tiensä perheemme joulupöytään. Rullailimme makeja ja päällystimme nigirejä koko perheen voimin aattoillan alkupalaksi. Yhdistyihän tuossa japanilaisessa herkkupalassa niin graavi kala kuin riisipuuro maukkaalla tavalla. Samanaikaisesti kinkku oli must. Perheeni miehet loivat omat aatonaattoyön kinkunpaistotraditionsa, joihin liittyvistä sijaistoiminnoista en äitinä välttämättä halunnut edes tietää. Se oli isän ja pojan yhteinen juttu.

Erottuani en ole paistanut kinkkua yhtenäkään jouluna.  Kinkun on joulupäivänä korvannut tavallisesti kalkkunan- tai ankanrinta.  Kun vietin jouluja edesmenneen äitini kanssa, perinteinen kalapöytä oli yhteisellä päätöksellä aattomme jouluateria. Sen enempää jouluruokarepertuaarista emme olisi jaksaneetkaan.

Créme brûlée

Entä sitten joulu 2015?  Olen saanut pienen premiumkinkun lahjaksi, joten possu tekee paluun joulupöytääni. Todennäköisesti se saa seurakseen paahdettuja uunijuureksia. Ja poikani on toivonut alkuruoaksi blinejä erilaisten mätien kanssa. Ja jos olen oikein kiltti äiti, jälkiruoka on poikani lemppari: créme brûlee tuoreiden marjojen kera. Minkä makuinen tuo klassikko tänä vuonna on, en ole vielä päättänyt. Viime vuonna ostin sen Lidlistä.

Herkullista suunnitteluaikaa toivottaa,

Himahellan Tiina

Kommentit

Kommentoi juttua: Suomalainen joulupöytä: Herkkua on siinä monenlaista

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Instagram

  • Gasellit oli  tänään livenä  EVS-showssa! #gasellit #jänskättää #evslive #mitämämalagas
  • Pienen perheen jouluun sopivat tapakset. #hkjoulu #joulutapas
  • De.Buris debut at Valpolicella! #tasteoftime @de.buris #winetraveller #visititaly
  • Lazy sunday at Lake Garda!  #bellaitalia🇮🇹 #visitgardalake #foodtraveller #winetraveller #visititaly🇮🇹
  • One night at Verona! #visititaly🇮🇹 #foodtraveller#winetraveller #bellaitalia🇮🇹 #visitverona
  • Swans of Lake Garda! #visitgardalake #visititaly🇮🇹 #wineraveler #foodtraveller
  • One Romeo and two Julias! #visitverona #romeoandjuliet

blonditiina

X