Suomalainen reissaa nyt lähelle
Näin otsikoi Helsingin Sanomat Matka-osion juttunsa lauantaina 12. syyskuuta 2015. Matkatoimistojen mukaan muihin pohjoismaalaisiin verrattuna suomalaiset suosivat kotimaata ja itäistä Eurooppaa. Vaikka Suomi kiristää elintasovyötänsä, matkakuume kärventää jokaista meistä aina ajoittain.
Matkustaminen on osa elämäntapaani. Olen utelias tutustumaan niin koti-Suomeen kuin eri maihin, niiden ihmisiin ja kulttuuriin ihan kaikilla tasoilla. Mutta näillä kilometreillä vietän mielelläni yöni kunnollisessa sängyssä ja käyn päivittäin lämpimässä suihkussa! Siinä suhteessa ajat nuoruusvuosiini ovat muuttuneet.
Hesarin jutun mukaan suomalaiset suosivat nyt itäistä Eurooppaa, esimerkiksi Krakovaa ja Gdanskia. Kaupunkikohteista suosiota ovat nostaneet Budapest, Praha ja Riika. Minttu Mikkosen kirjoittama artikkeli myös summasi matkatoimistojen suulla, että suomalaiset käyttävät matkasuunnitelmia tehdessään vähemmän euroja kuin vaikkapa ruotsalaiset.
Itäisten maiden kutsu
Viime vuosina itäinen Keski-Eurooppa on tullut minullekin tutuksi. Ja syynä ei ole pelkästään edullisempi hintataso. Toki sekin on miellyttävää, että näissä kohteissa voi viettää ”luksuslomaa” keskiverron hinnalla.
Viimeksi Lontoossa vieraillessani ostin junalipun lentokentältä keskustaan. Lipun hinta sai minut puuskahtamaan, että pyysin vain menolippua, en kuukausikorttia. Kohtelias britti piti pokkansa ja sanoi rauhallisesti : ”Madam, I’m sorry. This is the price of oneway ticket.” Sen sijaan viime marraskuussa ajelimme sateisessa Riikassa paljon taksilla ja matka kaupungin sisällä maksoi sellaiset viisi euroa per ajelu.
Kun itäinen Eurooppa kuului vielä silloisen Neuvostoliiton vaikutuspiiriin, en ollut tippaakaan kiinnostunut itämatkailusta. Se ei perustunut aatteeseen, vaan siihen, että olen mukavuudenhaluinen. Haluan reissuillani majoittua mukavasti, syödä maistuvaa ruokaa, nauttia kelvollisia viinejä ja saada hyvää palvelua. Ja juuri näillä sektoreilla itäinen Eurooppa on kirinyt länsimaiselle tasolle. Sen lisäksi heillä on tarjota oma historiansa ja ennen näkemättömät nähtävyydet, jotka kiinnostavat ainakin tällaista keski-ikäistä tätiä. Kun kaupungin parhaaksi rankatussa ravintolassa illallinen vielä maksaa saman verran kuin meidän bistroksi määritellyssä ravintolassa, niin ruokafriikin vatsa kuin kukkaro kiittää.
Esimerkiksi tuo Etelä-Helsinki eli Tallinna tarjoaa joka kerta jotakin uutta koettavaa. Muusta Virosta sitten puhumattakaan. Latvian Riika on tunnin lentomatkan päässä. Autollakin sinne pääsee Via Balticaa pitkin. Berliinin lennot maksavat joskus kymppejä satasten asemesta. Tonavan varrella oleva Budapest lumosi minut täysin kesäisellä kauneudellaan. Ja Euroopan komeimmilla miehillään! Ja joka paikasta löytää nykyisin edullisia majoittumisvaihtoehtoja. Nettiajan hakukoneet ovat siinä mielessä luksusta.
Nyt syys-lokakuussa olen paljon liikekannalla, mikä varmaan tulee näkymään Himahellan tulevissa postauksissa. Tutustumiskohteina listalla on Ahvenanmaa, Kreikka, Viro ja Kroatia. Lähiaikojen retket niin Etelä-Pohjanmaalle, Länsi-Uudellemaalle kuin ihan Tampereelle ovat taas osoittaneet, että ei tarvitse lähteä edes ulkomaille, jotta kokee uusia elämyksiä. Ne pitää vain löytää!
Matkakuumeessa,
Himahellan Tiina
Olen Tiina Rantanen, monissa liemissä keitetty ruoka- ja viinitoimittaja, 7 kirjaa kirjoittanut tietokirjailija, kotitalousopettaja, purkkiblondi sekä ylpeä äiti. Olen aina ollut ruokaihminen henkeen ja vereen. Ruokafilosofiani on urani alusta asti ollut: ”Herkkuja helposti”, eikä blogini kotikeittiöön suunnitellut ruokaohjeet tee siitä poikkeusta. Ruoan lisäksi rakastan matkustamista ja maailman katsomista kamerani linssin läpi. Toimittajana otan postauksissani kantaa myös ruokamaailman kuumiin puheenaiheisiin.
Yhteydenotot: tiinajrantanen@gmail.com
Kommentoi
Kommentoi juttua: Suomalainen reissaa nyt lähelle