Suomalainen sienikirja on turvallinen sieniopas. Myös verkkosta löytyy apua tunnistukseen.
Sienestyskausi on kuumimmillaan, jos on uskominen kavereiden Facebookissa-julkaisemia sienikuvia. Tatti- ja kantarellikuvat ovat taas vallanneet sosiaalisen median!
Lauantaina 2. syyskuuta 2017 Helsingin Sanomissa oli artikkeli, jossa kerrottiin, että Myrkytystietokeskus on saanut tänä vuonna jo yli 300 puhelua sienistä, joita oli jo syöty, mutta ei tunnistettu.
Haastattelin kesällä Helsinki Wildfoodsissa työskentelevää biologi ja ympäristökasvattaja Anna Nymania (kuvassa), joka painotti vahvasti lajitunnistuksen tärkeyttä niin sienten kuin villiyrttienkin osalta. Villiyrttivillitys on tehnyt sen, että ihmiset työntävät suuhunsa kasveja ja haukkaavat sieniä välttämättä tietämättä mitä ne ovat. Seuraukset voivat olla vakavat. Suomen vaarallisin sieni on valkokärpässieni, joka on tappavan myrkyllinen. Esimerkiksi myrkkysienten syömisessä vakavin seuraus on maksan tai munuaisten tuhoutuminen. Pahmimmassa tapauksessa tarvitaan elinsiirto.
Myönnän suoraan, että en ole mikään sieniasiantuntija. Kauppasienet hallitsen, mutta nekin ostan nimenmukaisesti kaupasta tai torilta. Sienimetsässä olen vähän eksyksissä. Koska tieto-taitoni sieniasioissa ei todellakaan ole pro-tasolla, sieniopas olisi metsässä aivan pakollinen apuväline. Tätä päivää on myös käyttää taskussa olevaa älypuhelinta sienten tunnistamisessa. Mm. LuontoPortti.fi -sivusto auttaa sienestäjää, jos vain verkko metsässä toimii.
Lue myös: Tattimania iski someen
Sienikirjan tulee olla suomalainen
Luin Ylen sivuilta mielenkiintoista juttua sienikirjoista. Vuosien varrella tieto sienistä ja niiden myrkyllisyydestä on muuttunut paljon, joten Ylen haastattelemat sieniasiantuntijat suosittelevatkin valitsemaan sienimetsään mukaan 2000-luvulla julkaistun tai uudistetun teoksen.
”Kannattaa tukeutua uusimpiin oppaisiin, koska vuosien varrella tieto sienten myrkyllisyydestä on muuttunut”, sanoo Luonnontuoteyhdistys Arktisten Aromien toiminnanjohtaja Simo Moisio ja lisää, että myös vanhemmista kirjoista löytyy kyllä käyttökelpoisia opuksia, mutta harrastajalle arviointi on vaikeaa.
Moision mielestä kirjan on oltava ehdottomasti suomalaisen sienikirjailijan laatima, mutta monia sienikirjoja julkaissut biologi Jarkko Korhonen kelpuuttaa mukaan myös muut pohjoismaiset kirjat. Eri mantereella sama sienilaji voi olla erinäköinen, siksi asiantuntijat eivät suosittele käännöskirjoja.
Tavallisen ruokasienestäjän kannattaa kiinnittää huomiota oppaan kuvitukseen. Pohjoismaisissa sienikirjoissa sienet on kuvattu yleensä kasvupaikalla, joka helpottaa sienen tunnistusta.
” Metsässä käytetettäväksi oppaaksi kannattaa valita sellainen kirja, jossa on sopivasti lajeja eli ehkä 100 kappaletta. Kotikirjastossa voi sitten olla perusteellisempi, tiiliskiven kokoinen järkäle ”, Korhonen neuvoo.
Sieniherkkuja Blondikeittiöstä
Vaikka sienisaaliini onkin peräisin toritiskiltä tai kavereilta lahjaksi saatua, pidän sienistä kovasti. Tällä viikolla herkuttelin grillatusta lampaanmaksasta ihan perinteisen kantarellimuhennoksen kanssa. Kantarellit olivat lahja sienestävältä frendiltä. Monesti käytän muhennoksessa mausteena hieman currytahnaa, jonka maku komppaa mielestäni loistavasti sienten kanssa. Tahnan lisään keitokseeni siinä vaiheessa kun kuullotan sipulia ja sieniä.
Lampaanmaksaa olin ostanut Kontulan Bazaar Marketista 5 euron kilohintaan. Lampaanmaksa on mielestäni suussasulavaa, mutta perusmarketissa sitä on harvoin tarjolla. Mutta mikä tahansa maksa on herkkua grillattuna. Maksaa grillatessa pitää vain olla tarkkana ajan kanssa, sillä maksaviipale kypsyy parissa minuutissa. Kengänpohjasta ei tykkää kukaan!
Lisäkkeeksi grillasin samoilla tulilla Rosamundasta lohkottuja perunoita, jotka olin pyöräyttänyt öljyssä, johon olin sekoittanut marokkolaista Ras el Hanout- mausteseosta. Sekin purkki oli etnokaupasta hankittu, mutta Santa Marian valikoimiinkin kyseinen mausteseos tuli viime syksynä. Grilliperunat kypsyvät noin 15-20 minuutissa. Aikamoisen gourmetlounaan taioin hyvinkin edulliseen hintaan.
Vai maistuisiko risotto? Täältä löydät Kantarelli-salviarisotto -ohjeen.
Punaviini-tattirisotto on makumuisto Piemonten reissulta.
Suppiksista syntyy fetan kanssa mitä mainioin piirakka kreikkalaisella twistillä. Ohjeen löydät täältä:
Blonditiina testasi: Sienipiirakka kreikkalaisella twistillä
Käytän sieniä mielelläni myös tehdessäni italialaista uunimunakasta eli frittataa. Ohjeen siihenkin voit vilkaista täältä.
Sienistä saa monipuolista ja herkullista safkaa. Ja jos sienet metsästää itse, ne ovat vielä ilmaista ruokaa. Satokausi jatkuu vielä monta kuukautta, sillä syksyä kohti mennään!
Sienestysterveisin
Blonditiina
Olen Tiina Rantanen, monissa liemissä keitetty ruoka- ja viinitoimittaja, 7 kirjaa kirjoittanut tietokirjailija, kotitalousopettaja, purkkiblondi sekä ylpeä äiti. Olen aina ollut ruokaihminen henkeen ja vereen. Ruokafilosofiani on urani alusta asti ollut: ”Herkkuja helposti”, eikä blogini kotikeittiöön suunnitellut ruokaohjeet tee siitä poikkeusta. Ruoan lisäksi rakastan matkustamista ja maailman katsomista kamerani linssin läpi. Toimittajana otan postauksissani kantaa myös ruokamaailman kuumiin puheenaiheisiin.
Yhteydenotot: tiinajrantanen@gmail.com
Kommentoi
Kommentoi juttua: Suomalainen sienikirja on turvallinen sieniopas. Myös verkkosta löytyy apua tunnistukseen.