Himahella

Suomi 100 Juhlat kaupungissa -kokkauskurssilla

 

© Altia

Toukokuisena tiistai-iltana joukko ruoka- ja viinialan toimittajia kokoontui kutsuttuna kokkaamaan Suomi 100 Wine Gallery -viinien inspiroimaa menua Helsingin Kulinaariseen Instituuttiin keittiömestari Arto Rastaan johdolla. Yläkuvassa on Helsingin Taidemuseossa (HAM) nähtävillä oleva Tove Janssonin fresko Juhlat kaupungissa, joka oli inspiroinut keväisen kokkausillan menun. (Kuva: Viinimaa).

© Tiina Rantanen

Viime syksynä lanseerattuja Wine Gallery Suomi 100 -viinien etikettejä kuvittavat Tove Janssonin vuonna 1947 maalaamat freskot Juhlat maalla sekä Juhlat kaupungissa. Freskojen teemat inspiroivat keittiömestari Arto Rastasta suunnittelemaan kaksi erilaista menukokonaisuutta, jotka kunnioittavat sekä 1900-luvun alkupuolen että tämän päivän suomalaista ruokakulttuuria ja -trendejä. Toimeksiantoon sisältyi se, että menun ruokien tulee sointua Suomi 100 Wine Gallery -viineihin.

”Wine Gallery Suomi Finland 100–viinit sopivat hyvin sekä perinteisten suomalaisten ruokalajien että modernimpaa keittiötä edustavien ruokien kumppaniksi”, viineistä vastaava tuotepäällikkö Laura Kuusela avaa viiniparittamisen salaisuuksia.

”Samppanja on itseoikeutettu juoma maljapuheen aikana, mutta kannattaa kokeilla sitä myös läpi aterian vaikkapa äyriäisten, vaalean kalan, siipikarjan tai jopa juustolautasen kera. Raikkaan hapokas valkoviini on kuin tehty suomalaisen kalapöydän kaveriksi, mutta on myös erinomainen seurusteluviini. Punaviini toimii mainiosti esimerkiksi kotoisen poronkäristyksen kaverina kuten myös muiden liharuokien ja toki juuston kanssa.”

© Tiina Rantanen

Rastas on ollut kollegansa Kim Palhusin kanssa suunnittelemassa Suomi 100 -juhlamenuta, jota tarjotaan juhlavuonna ympäri maailmaa suurlähetystöissämme. Ylläoleva kuva on tilaisuudesta, jossa menu esiteltiin suurlähetystökokkien valmistamana suurlähettiläille ja medialle elokuussa 2016.

Lue lisää: Suomi 100 sai nimikkomenun

Juhlat maalla -menu katsoo ruokakulttuuriamme taaksepäin 1910-luvulle ja Juhlat kaupungissa -menu nostaa esille tämän päivän ruokatrendejä.

© Altia

Juhlat maalla- voileivät kolmella eri täytteellä  Kuva: Viinimaa

Voileipiä vuosisadan alusta

Kun saavumme Uudenmaankadulla sijaitsevaan Helsingin Kulinaariseen Instituuttiin, meitä odotetaan siellä samppanjan ja voileipien kanssa. Voileivät ovat osa Juhlat maalla -menukokonaisuutta.

”Voileipäkulttuuri eli kulta-aikaansa 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Voileivät olivat aikansa juhlaruokaa”, Arto kertoo erilaisin päällystein tarjoilluista ruisleipäsistä. ”Kotimainen kala oli tuolloin suosittua erilaisten kastikkeiden kanssa tarjoiltuna, ja kala on ehdottomasti myös tämän päivän trendi.”

Videolla on kuvakooste Suomi 100 -kokkausillasta.

Juhlat kaupungissa -syntyivät naisvoimin

Kokkauskursseille oli saapunut 10 naista. Tarkoitus oli suoritua ruoanlaitosta ryhmätöinä, joten jakaannuimme pareihin lähinnä omien mieltymystemme mukaan.

© Tiina Rantanen

Ensimmäinen ryhmä sai tehtäväkseen valmistaa kuminanäkkileipää, jota sitten maistelimme rakuunasmetanan ja Koskenkorva 100 -snapsin kanssa. Juhlavuoden myynnissä oleva kuminalla maustettu viina olisi mitä mainioin kyytipoika tänä juhlavuonna myös ravuille, kunhan sesonki koittaa. Onhan se kuin suomalainen akvaviitti.

Ohje : Juhlat kaupungissa – kolme suupalaa alkuun

© Tiina Rantanen

Kaupunkijuhlien varsinainen alkuruoka on suolattua kuhaa, tilli-piimävinaigrettea ja pikkelöityä kurkkua. Arto on pikasuolannut kuhan jo valmiiksi, joten työryhmän tehtäväksi jää kalan pinnan töhöttäminen, mummonkurkkujen ja piimävinaigretten valmistus.

© Tiina Rantanen

Pöydässä ihastelimme, miten yksinkertaisesti saa aikaan kaunista ja hyvää. Suomalaista ruokaa, jota kehtaisi tarjota kenelle tahansa ulkolaiselle vieraalle. Lisäksi juomana ollut Wine Gallery Suomi Finland 100 Bordeaux Blanc oli todella onnistunut paritus ruoan makumaailman kanssa. Tämän kanssa oli jumpattu.

Poro viihtyy Suomi 100 -punaviinin seurassa

© Altia

Kuva: Viinimaa

Pääruokaryhmä valmisti illalliselle paahdettua poronfileetä, suolakuoressa kypsennettyjä juureksia ja tummaa fenkolinsiemenkastiketta.

”Suomalainen riista sekä poro ovat kuuluneet aina suomalaisen ruokakulttuurin peruspylväisiin”, Lapista kotoisin oleva keittiömestari sanoo.

© Tiina Rantanen

 OhjePaahdettua poronfileetä, juureksia ja tummaa fenkolikastiketta

Lisäksi juurekset, jos mitkä, yhdistävät itsenäisyytemme alkuajan ja modernin suomalaisen keittiön mitä trendikkäimmällä ja helpolla tavallla.  Lisänä annoksessa oli nyt niin trendikkäitä lehtikaalisipsejä.

Ja kyllä roseena tarjotun poron ulkofileen kanssa ruokanautinnon kruunasi ryhdikkään tanniininen punaviini Wine Gallery Suomi Finland 100Bordeaux Rouge 2014.

Jälkiruoassa maistuu terva ja jaloviina

Itse kuuluin jälkiruokaryhmään, sillä Rastas oli ohjeita antaessaan näyttänyt jaloviinapulloa ja askillista tervaleijonia ja sanonut jälkiruoka on vielä avoin,  tehkää näistä mitä tahdotte. Mies ei ollut ihan tosissaan, oli hänellä molekyylikeittiön oivalluksia hyödyntävä resepti-idea, mutta ryhmämme nousi kapinaan.
”Mehän otamme haasteen vastaan ja kehitämme oman juttumme. Mutta kotikeittiön konstein”, ilmoitamme kun mesu tuo eteemme lääkeruiskuja ja letkunpätkää.
 Juhlat maalla -illallisen jälkiruoaksi syntyi tervaleijona-jaloviinasiirapilla maustettu jäätelö, joka tarjottiin vanilja-jaloviinamarinoitujen mansikoiden kanssa.  Terva-jaloviinajäätelö, voisiko mikään olla sen suomalaisempaa? Ei tämän ryhmän mielestä.
Arto oli tehnyt jäätelömassan valmiiksi ja kylmensimme sen murskatulla ja siivilöidyllä hiilihappojäällä.  Siinä vaiheessa napsasin tuon ”Milla Magia kokkaa” -kuvan kollegastani ja ryhmätoverisani Marita Joutjärvestä. Kotona voisi hyvin sulattaa puoli desilitraa tervaleijonia desilitraan jaloviinaa ja maustaa puolisulanut vaniljajäätelö näin saadulla siirapilla.  Mansikoita varten keitettiin sokeriliemi ( 1 dl vettä, 1/2 d sokeria, 1/2 vaniljatanko), joka kaadettiin hieman jäähtyneenä tuoreiden mansikoiden päälle.
Koska aikaa oli rajoitetusti jäätelömme muistutti kokkikurssilla pehmistä, mutta kotona jäädytetystä massasta saa varmasti muotoiltua jäätelökauhalla palloja.  Roiskimme vielä loput tervasiirapista annosten koristeeksi.
Suomalaiseen tapaan illallinen päättyi kahviin ja kotimaiseen konjakkiin eli jaloviinaan.
Tämä vuosi on Suomi 100 juhlavuosi, jonka ruokateema on Syödään yhdessä. Tehkäämme sitä niin maalla kuin kaupungissa mahdollisimman usein!

Kokkausterveisin: Blonditiina

 


    Olen Tiina Rantanen,  monissa liemissä keitetty ruoka- ja viinitoimittaja, 7 kirjaa kirjoittanut tietokirjailija, kotitalousopettaja, purkkiblondi sekä ylpeä äiti. Olen aina ollut ruokaihminen henkeen ja vereen. Ruokafilosofiani on urani alusta asti ollut: ”Herkkuja helposti”, eikä blogini kotikeittiöön suunnitellut ruokaohjeet tee siitä poikkeusta. Ruoan lisäksi rakastan matkustamista ja maailman katsomista kamerani linssin läpi. Toimittajana otan postauksissani kantaa myös ruokamaailman kuumiin puheenaiheisiin.

Yhteydenotot: tiinajrantanen@gmail.com  

Kommentoi

Kommentoi juttua: Suomi 100 Juhlat kaupungissa -kokkauskurssilla

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *