Himahella

Tartto maistuu kaikkina vuodenaikoina

Yhteistyössä: Estonian lifestyle, Visit Estonia

National Geographicin keltainen ikkuna edustaa Tarttoa yhtenä Etelä-Viron 21 tutustumisen arvoiseesta paikasta. © Tiina Rantanen

Tartto sijaitsee noin kahden ja puolen tunnin ajomatkan päässä Viron pääkaupungista Tallinnasta. Se on Viron kulttuurin ja sivistyksen kehto ja yksi Baltian vanhimpia kaupunkeja. Tartto on myös valittu vuoden 2024 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi!

Pandemia halvaannutti Viron matkailun samoin kuin se teki matkailulle kaikkialla maailmassa. Mediassa kirjoitettiin jo ennen koronaa suomalaisten vähentyneestä matkailuinnosta etelänaapuriimme. Rajojen avauduttua matkustusinto on lisääntynyt, mutta vielä ollaan kaukana parin vuoden takaisesta matkustajaliikenteestä.

Koronapassi on Virossa laajalti käytössä. © Tiina Rantanen

Vaikka rokotusten eteneminen ja koronapassit avaavatkin vähitellen maailmaa, ilmasto-olosuhteet eivät muutu vaikka pandemia hiipuisikin. Matkailun näkökulmasta katsottuna talvikuukaudet ovat hiljaista aikaa niin ravintoloissa kuin hotelleissa Suomenlahden kummallakin puolen. Se näkyy myös palveluiden hinnoissa. Jos terassikelit eivät ole matkustuksen pääprioriteetti, sesongin ulkopuolella on mahdollista reissata hyvinkin kohtuullisella budjetilla. Matkustamisen mukavuutta lisää  se, että talvikuukausina voi yöpyä viiden tähden hotelleissa ja syödä ravintoloiden erikoisviikoilla 30-50 %  korkeasesonkia edullisemmin. Esimerkiksi spa-hemmotteluloma, joka sisältää vain hedonistisia, sisätiloissa tapahtuvia nautintoja aamusta iltaan, kannattaa tehdä talvella vaikkapa Pärnuun.

Lue myös: Pärnu kutsuu ympäri vuoden

Toistaiseksi Viroon matkustavista  suomalaisturisteista noin 70 prosenttia pysyy Tallinnassa. Vaikka Tallinna tarjoaakin mielestäni aina uutta nähtävää kokeneellekin vironkävijälle, etelänaapuristamme löytyy muitakin kiinnostavia matkakohteita. Näitä ovat mm. yliopistokaupunki Tartto Etelä-Virossa sekä Viron kesäpääkaupunkina tunnettu Pärnu maan lounaisosassa. Bussimatka mukavalla express-bussilla näiden kaupunkien välillä maksaa noin 15 euroa.

Raatihuoneen tori on Tarton keskeisin paikka, joka on varsinkin kesäisin täynnä elämää. © Tiina Rantanen

Tartto – eloisa yliopistokaupunki

Etäisyys Tallinnasta Tarttoon on maanteitse 186  kilometriä ja sinne voi ajaa kahta eri reittiä.  Matka-aika ilman pysähdyksiä on vähän alle 2 1/2 tuntia. Tie on niin suoraa baanaa, että rattia ei juuri tarvitse käännellä. Ajaminen on todella helppoa ja tiet hyviä.

Emajoen varrella sijaitseva Tartto on tunnettu yliopistokaupunki ja se tunnetaan suomalaistenkin keskuudessa maan vanhimmasta ja suurimmasta yliopistosta. Se on Viron toiseksi suurin kaupunki lähes 100 000 asukkaallaan. Asukkaista 15 000 on opiskelijoita, minkä voi havaita katukuvastakin.

Tarton katukuvassa näkee myös paikallisia hipstereitä. © Tiina Rantanen

Tartto on hyvin tiivis, kävellen hallittavissa oleva kaupunki, sillä suurin osa nähtävyyksistä, ravintoloista ja yöelämästä keskittyy kahden kadun varrelle, kadut ovat Ülikooli ja Rüütli. Kaupungin sydän on idyllinen Raatihuoneen tori kahviloineen.

Missä majoittua Tartossa?

Olen käynyt Tartossa viisi kertaa ja yöpynyt reissuillani kaupungissa vähintään yhden yön. Olen kokeillut erilaisia majoitusmuotoja, niin hyvätasoisia hotelleja kuin edullista airbnb-tyyppistä majoitusta. Suosittelen kokeilemaan molempia tarpeista ja budjetista riippuen!

Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi Viron parhaaksi hotelliksi Tripadvisorissa juuri rankattu Lydia, laajalla kylpyläosastolla varustettu V Spa Hotel ja aivan yliopiston päärakennuksen tuntumasta löytyvä Antonius. Budjettimatkailijan kannattaa testata Hektor Design Hostel Aparaaditehtaan vieressä.

Estoning Stay Appartments tarjoaa kodinomaista majoittumista aivan Tartton keskustassa. © Tiina Rantanen

Tartton uusimpiin majoitusvaihtoehtoihin kuuluu Estonishing Stay Appartments -vierasasunnot, jollaisessa nukuin yhden yön lokakuisella bloggarimatkalla. Kyseessä on hotelli- ja airbnb-asumisen hybridi. Hyvin varustellun pienoiskeittiön sisältävä huoneisto on tilava ja tyylikkäästi sisustettu. Kuin koti. Vaikka talossa ei ole vastaanottoa, majoittuminen on helppoa ja sujuvaa. Varauksen yhteydessä saat ovikoodit, joilla pääset sisään niin rakennukseen kuin huoneistoosi. Yöpymisen hinta on noin 65-125 e/vrk sesongista riippuen. Huoneistoja on eri kokoisia ja asunnot ovat hyvä vaihtoehto myös lapsiperheille. Sijaintikin on erinomainen aivan yliopiston vieressä. Tällä hetkellä Estonishing Staylla on yhteensä 65 asuntoa Tallinnassa ja Tartossa.

”Koronasta huolimatta toimintamme on kahden viime vuoden aikana kasvanut 400 prosenttia!” iloitsee Evelyn Org, yksi omistajista.

Hotel Lydia on neljän tähden hotelli aivan Raatihuoneen takana. © Tiina Rantanen

Omakohtaista kokemusta minulla on myös Ülikool-kadulla sijaitsevasta Lydiasta. Aivan Raatihuoneen torin kulman takana sijaitseva Lydia Hotel avattiin kesäkuussa 2016. Hotellissa on kaksi puolta, vanha sekä modernia arkkitehtuuria edustava uudisrakennus. Hotellissa on 70 viihtyisää huonetta sekä vain hotellivieraille tarkoitettu kylpyläosto ja kuntosali. Uimapuku siis kannattaa pakata mukaan. Erityishehkutukset ansaitsee hotellin aamiainen, jota voisi lähinnä luonnehtia laadukkaaksi brunssiksi. Lisäksi hotellin sijainti on varmasti Tarton keskeisimpiä. Täältä on lyhyt kävelymatka kaikkialle.

Lisäksi hotellin Hõlm-ravintola on rankattu yhdeksi Tarton parhaista. Nautin siellä erinomaisen illallisen juuri ennen pandemian puhkeamista helmikuussa 2019. Tätä kirjoittaessani lokakuun 2021 lopussa yö neljän tähden Lydiassa maksoi Booking.comissa 155-165 euroa viikonpäivästä riippuen.

Tartossa voi bongailla katutaidetta. © Tiina Rantanen

Mitä tehdä Tartossa?

Kaupungissa on yli 20 museota täynnä historiaa ja kulttuuria, joten tekemistä löytyy myös säiden viiletessä.

Tarton kirkkaimpana helmenä pidetään luonnollisesti Viron kansallismuseota, Muuseumi tee 2. Tähän näkemykseen on pakko yhtyä. Virolaiset ovat taikureita mielenkiintoisten, interaktiivisten näyttelyiden kokoamisessa. Jos käyt Tarttossa yhdessä museossa, käy täällä, mutta varaa sille riittävästi aikaa.

Vuonna 2016 museo sai uuden kodin, joka sijaitsee vain kahden kilometrin päässä keskustasta. Uuden päärakennuksen lisäksi museokokonaisuuteen kuuluu vanha Raadin kartanoalue, järvi, dendro- ja teemapuistoalue sekä osittain säilynyt sotalentokentän kiitorata.

6000 m2 kokoisesta näyttelytilasta löytyy virolaisten ja suomalais-ugrilaisten kansojen kulttuurihistorian pysyvät näyttelyt, taidegalleriat sekä päivittäin järjestettäviä musiikki-, teatteri- ja elokuvatapahtumia.

Raatihuoneen torin Suutelevat ylioppilaat -patsas on suosittu kohtaamispaikka.

Raatihuoneentori ei jää matkailijalta huomaamatta. Sekä raatihuoneentori että raatihuone ovat mielenkiintoisia nähtävyyksiä juuri arkkitehtuurinsa puolesta. Klassistiseen tyyliin rakennetulla puolisuunnikkaan muotoisella kaupungin keskiaukiolla sijaitsi 1700-luvulla kaupungin tärkein tori – der Grosse Markt eli Suurtori. Sen näyttävin rakennus on varhaisklassistinen Tarton raatihuone, jonka edustaa komistaa suosituksi tapaamispaikaksi muodostunut suihkulähde suutelevine opiskelijoineen.

Raatihuoneen tornin kellot pitävät muutaman minuutin konsertin joka päivä kellot klo 9, 12, 15, 18 ja 21. 18 kelloa on valmistettu Saksassa Karlsruhen kellotehtaalla ja 16 kelloa valettiin kellopelin 15-vuotispäiväksi Hollannin kuninkaallisessa valimossa.

Viron taidemuseon talo on vino kuin Pisan torni. © Tiina Rantanen

Raatihuoneentorilta löytyy Vino talo, joka on aukion pohjoispuolen omituisin ja huomiota herättävin rakennus. Taloa kutsutaan myös Tarton Pisan torniksi, sillä rakennus on toiseen suuntaan kallellaan. Rakennuksessa sijaitsee myös Tarton taidemuseo.

Joenpuoleisessa päässä sijaitseva National Geographicin keltainen ikkuna  ( kuva aloituksessa) edustaa Tarttoa yhtenä Etelä-Viron 21 tutustumisen arvoisesta paikasta.

Tartossa järjestetään vuoden ympäri erilaisia tapahtumia niin historiasta, musiikista, kirjallisuudesta, teatterista, elokuvataiteesta, tieteestä ja liikunnasta kiinnostuneille. Kaupungin historiaa, kulttuuriperintöä ja perinteitä kunnioittavat mm. Hansapäivät, Tarton kaupungin päivä ja Joulukaupunki.

Lokakuun 27-30. päivä 2021 pimeässä Tartossa on arkkitehtonisen valaistuksen ja valotaiteen festivaali TAVA, jossa 25 joenvarteen pystytettyä valoinstalaatiota houkuttelee yleisöä viileinä iltoina nauttimaan sisä- ja ulkoilmataiteesta. Ohjelmassa on kansainvälisiä työpajoja, ulkoinstallaatioita, konferenssi, valomessut ja sisänäyttelyitä.

Werner Cafen  leivosvalikoimaa. © Tiina Rantanen

Ruokamatkailijan Tartto

 Tartto on Etelä-Viron makujen keskus, jossa on runsaasti viihtyisiä kahviloita sekä persoonallisia ravintoloita, joiden ruokalistoilla on sekä aidon virolaisia että kansainvälisten keittiöiden herkkuja. Tartossa on myös erilaisia ruokamatkailijoita kiinnostavia tapahtumia. Helmikuussa herkuttelijat suuntaavat Maitsev Tartu – eli Herkullinen Tartto -tapahtumaan, jossa kaupungin ravintolat esittelevät erikoisruokiaan, kesäinen Tarton ruoka- ja viinifestivaali kokoaa paljon erilaisia herkkuja ja kauden puutarha-antimia Etelä-Viron parhailta pienviljelijöiltä.  Kaupungissa sekä sen lähiympäristössä järjestetään myös suosittuja pop up -kahvilapäiviä.

Tarton halli on yli 80-vuotias. © Tiina Rantanen

Tarton kauppahalli sijaitsee Emajoen rannalla. Tarton kauppahallin edessä seisoo pronssinen Siga-patsas, jonka isä on kuvanveistäjä Mati Karmin. 1938 valmistunut ja 80-vuotispäivänsä kunniaksi kunnostettu halli kuuluu epäilemättä kaupungin symboleihin niin historiansa, ulkomuotonsa, kuin myös kaupankäynnin puolesta ja sieltä voi ostaa monenlaisten lihatuotteiden, vihannesten ja hedelmien lisäksi esimerkiksi luomumehuja ja käsityöolutta. Monipuolinen valikoima alueen maanviljelijöiden tuotteita löytyy myös kauppahallin lähellä sijaitsevalta torilta sekä Etelä-Viron suurimman kauppakeskuksen Lõunakeskuksen maalaistorilta.

Virolaiset raaka-aineet maistuivat Hõlmin Winter Flavours of Estonia -menussa, 39 e. © Tiina Rantanen

Harvemmin syön reissuillani hotelliravintoloissa, mutta Tartto tekee siinä poikkeuksen. Myös White Guide Nordic on sitä mieltä. Kaupungin parhaiksi rankatut ravintolat kun sijaitsevat oppaan mukaan hotellien yhteydessä. TOP 3 listalle ovat päässeet Lõunakeskuksen Sophia-hotellin toisessa kerroksessa sijaitseva Fii, Lydian Hõlm ja V kylpylä-ja konferenssihotelliin kuuluva Joyce. Olen syönyt niissä kaikissa ja olen White Guiden kanssa samaa mieltä.

Tartossa on runsaasti erilaisia viehättäviä kahviloita, joista ehkä tunnetuin on Werner Cafe -Lounge, osoitteessa Ülikooli 11. Rakennuksen alakerrassa on kahvila erilaisia makeita ja suolaisia herkkuja notkuvine tiskeineen, kun taas yläkerrasta löytyy ravintola-alue. Kahvilassa on tarjolla huikea valikoima leivonnaisia ja muita leipomotuotteita, jotka tehdään kahvilan omassa leipomossa joka päivä. Valikoimasta löytyy myös gluteenittomia vaihtoehtoja.

Aparaaditehtaalla on Muhu Pagarid -leipomo. © Tiina Rantanen

Noin kilometrin päässä Kaubamajasta ja muista ostoskeskuksista sijaitseva Aparaaditehas on Tallinnan Telliskiven tyyppinen keskus. Entisinä aikoina siellä valmistettiin jäähdytyslaitteita, toimimattomia sateenvarjoja ja vetoketjuja sekä salaisia osia sotateollisuuden tarpeisiin. Nykyisin luovuuskeskuksessa on taiteilijoiden työhuoneita, muotoilijoiden työpajoja, useita paikallisia ja eksoottisia makuja tarjoavia kahviloita ja hyviä ravintoloita. Aparaaditehasin hipsterikortteli tarjoaa monipuolista viihdettä kaikenikäisille vieraille. Katuruokaa tarjoava Kolm Tilli-ravintola on kokeiltu ennen koronaa ja hyväksi havaittu. Aparaaditehtaalla on myös kuuluisaa Muhun tummaa leipää myyvä leipomo.

Olutmuseo avataan jälleen alkuvuodesta 2022. © Tiina Rantanen

Tartto on Viron olutteollisuuden syntymäpaikka ja olutkaupunki jo lähes 1000 vuotta. Vuonna 2003 A. Le Coq -oluttehtaan alueelle avattiin olutmuseo, joka antaa perusteellisen kuvan Viron oluthistoriasta, -kulttuurista ja sen synnystä. Tällä hetkellä museo on remontissa, mutta se avataan uudestaan alkuvuodesta 2022.

Vuonna 1898 valmistuneessa mallastornissa on esillä lähes 2000 näyttelyesinettä kuten alkuperäinen pullo Imperial Extra Double Stoutia vuodelta 1869. Kaikki museovierailut päättyvät museon pubissa, jossa vieraat voivat maistella A. Le Coqin juomia.

Tartto-terveisin

Blonditiina

 


    Olen Tiina Rantanen,  monissa liemissä keitetty ruoka- ja viinitoimittaja, 7 kirjaa kirjoittanut tietokirjailija, kotitalousopettaja, purkkiblondi sekä ylpeä äiti. Olen aina ollut ruokaihminen henkeen ja vereen. Ruokafilosofiani on urani alusta asti ollut: ”Herkkuja helposti”, eikä blogini kotikeittiöön suunnitellut ruokaohjeet tee siitä poikkeusta. Ruoan lisäksi rakastan matkustamista ja maailman katsomista kamerani linssin läpi. Toimittajana otan postauksissani kantaa myös ruokamaailman kuumiin puheenaiheisiin.

Yhteydenotot: tiinajrantanen@gmail.com  

Kommentoi

Kommentoi juttua: Tartto maistuu kaikkina vuodenaikoina

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *