Himahella

Taste of Helsinki: Miltä Helsinki maistui 2017

© Tiina Rantanen

Taste of Helsinki valloittaa Kansalaistorin jälleen 15-18. kesäkuuta 2017 nyt jo kuudennen ja viimeisen kerran. Tapahtuma on eräänlainen piknik, jossa on kattaus Suomen parhaiden ravintoloiden ruokaa, viiniä ja sampanjaa – ihan keskellä kaupunkia! Tapahtuman tavoitteena on kerätä 10 000 kävijää kulinarististen nautintojen ääreen.

Esimerkkiä tapahtumaan on otettu Dublinista, Lontoosta, Sydneystä, Edinburghista, Amsterdamista ja Melbournesta, joissa samanlaisia tapahtumia on järjestetty aikaisemmin. Kyseessä on kansainvälinen konsepti ja Taste of -kaupunkeja on jo 20.

© Tiina Rantanen

Barry ja Mira MacNamara toivottivat kutsuvieraat tervetulleiksi. 

Vaikka tänä kesänä Taste of Helsinki on viimeisen kerran Kansalaistorilla, itse tapahtuma etsii uutta kotia.

”Etsimme nyt paikkaa, jossa olisi sekä sisä- että ulkotilaa. Silloin huonosta säästä aiheutuva haitta ei olisi niin suuri” , kertoo tapahtuman toimitusjohtaja Barry MacNamara.

Viime vuonna satoi kuin saavista kaatamalla koko Taste of Helsingin ajan. Kesäkuussa kun Suomessa voi toki helle hemmotella, mutta yhtä hyvin taivaalta voi tulla vaakatasossa vaikka räntää. Onneksi  avajaistorstaina aurinko paistoi kirkkaansiniseltä taivaalta. Barrykin hymyili auringon kanssa kilpaa.

Idea rantautui Suomeen Irlannista

Kerrataanpa vähän historiaa. Taste of Helsingin isähahmo on irlantilaislähtöinen Barry McNamara. Hän pyörittää tapahtumaa vaimonsa, arkkitehti Mira McNamaran kanssa.

”Vuonna 2006 Taste of Dublin -tapahtuma teki minuun suuren vaikutuksen. Aurinko lämmitti kesäkuista Iveagh Gardensin aluetta Dublinin keskustassa. Siellä oli edustava kattaus paikallisia laaturavintoloita, jotka kaikki olivat suunnitelleet omat Taste of Dublin -annoksensa. Paikan kansoitti hyvästä ruoasta kiinnostuneet, iloiset ihmiset. Ruoalla todella oli yhdistävä vaikutus ja toisilleen aikaisemmin tuntemattomat henkilöt taikoivat tapahtuman eloon” , McNamara muistelee.

”Kun muutimme vaimoni kanssa Helsinkiin, hämmästelin, miten kaikki tuntuivat puhuvan ruuasta, nuoria huippukokkeja oli useita, kaupungin ravintolaelämä oli kokenut uuden nousun ja Suomen luonto oli täynnä upeita raaka-aineita. Mietin, miksei Helsingissäkin voisi järjestää ruokafestivaalia samaan tapaan kuin muissa Euroopan kaupungeissa. Mielessäni oli juuri tuo edellä mainittu Taste of Dublin, ja koska konsepti on kansainvälinen, päätimme kokeilla sitä Helsingissä” , McNamara kertoo.

”Jos olisimme tienneet vaimoni kanssa, kuinka suuren riskin otamme, emme olisi takuulla perustaneet tapahtumaa. Vaaransimme niin kotimme, säästömme kuin parisuhteemmekin”, Barry on kertonut antamissaan haastatteluissa.

”Tein lujasti töitä saadakseni oikeat ihmiset saman pöydän ääreen. Iso kiitos kuuluu myös Tomi Björckille, joka tunsi konseptin entuudestaan Australian ajoiltaan. Hän auttoi myymään idean keittiömestareille, sponsoreille ja medialle.”

MacNamaran mielestä Taste of Helsinki on mainio ikkuna esitellä suomalaista osaamista muulle maailmalle.

© Tiina Rantanen

Villiyrttejä näkyi paljon eri ravintoloiden ruoka-annoksissa. Kuvassa Kapteeni Grillisydän ja hänen Taikayrttinsä, 9 markkaa (euroa)

Miltä Helsinki maistui vuonna 2017?

Tänä vuonna tapahtumaan osallistuvia ravintoloita on 14. Tuttuja ravintoloita aiemmilta vuosilta ovat Bistro O Mat, Grön, Pastor ja Toca. Uusina tulokkaina nähdään Helsingin ravintolat Passio, Savoy ja Shelter, turkulainen Ludu, tallinnalainen Noa sekä pop up ravintola TuOHi.

© Tiina Rantanen

Turkua edustavan Ludun Lahna Wallenberg tarjottiin rymättyläisen varhaisperunan, bouillabaissemajoneesin ja herneenversokastikkeen kanssa, 6 markkaa (euroa).

Olen vieraillut Kansalaistorilla joka vuosi, satoi tai paistoi. Viime vuonna sää latisti luonnollisesti tunnelmaa ja verotti kävijämäärää, mutta lautasiltamme löytynyt  ruokakaan ei antanut aihetta suuriin hehkutuksiin.

”Karjalanpaistia vähän eri twisteillä”, kollegani summasi vuoden 2016 tarjontaa, jossa pääosaa näytteli lähes joka ravintolassa ylikypsä liha. Suomeen tapahtuman vuoksi tullut tanskalainen kollegani pyöritteli päätänsä.

Taste of Helsinki, waste of money” , otsikoi eräskin bloggari 2016  postauksensa.

Siksi odotukset tälle vuodelle olivat ristiriitaiset.

© Tiina Rantanen

Tallinnalaisen Noan Kilohaili & Chips taisi olla illan kallein annos, 12 markkaa (euroa). 

Mutta nirppanokkaiset ruokatoimittajat huokaisivat helpotuksesta. Taste of Helsinki 2017 oli petrannut viime vuodesta niin makujen, kuin tarjonnankin suhteen. Siitä isot propsit.

Taste of Helsinki 2017 maistui  villiyrteiltä, erityisesti suolaheinältä ja ketunleivältä, roskakalalta, tartarilta, rukiilta ja valkosuklaalta, jos päämaut summaa.

Annokset maistuivat lähes jokaisessa ravintolassa freessiltä, mutta usein toistuvia raaka-aineita löytyi lautasilta. Koordinointia raaka-aineiden suhteen ei ravintoloiden välillä nähtävästi oltu tehty.

 Kritiikkiä hinnoittelusta on pakko antaa

Tapahtuma on säiden helliessä kulinarismin juhlaa ja kaupungin elävöittämistä, mutta nostan kissan pöydälle muutamasta mieltäni painaneesta asiasta. Enkä ole ajatustani kanssa yksin. Näistä poristiin useiden tapahtumiin osallistuneiden, eri ikäisten ihmisten kesken.

© Tiina Rantanen

Savoy uskoi klassikkoonsa: Savoyn Vorschmack, 7 markkaa (euroa). 

Kun tapahtuma rantautui Helsinkiin, sitä rummutettiin porttiteorialla:

Kun ihmisten on mahdollista maistaa fine dining -ravintoloiden tarjontaa kohtuuhintaisten maisteluannosten kautta, kynnys avata ravintolan ovi madaltuu.

Tähän tavoitteeseen ei nykyhinnoittelulla päästä, sillä maistelukierros tekee ison loven kenen tahansa kukkaroon. Ensimmäisinä TOH-vuosina hinnoittelu pysyi vielä aisoissa. Alku- ja jälkiruoat maksoivat kolme euroa, pääruoka vitosen.

En ole kuullut kenenkään hehkuttavan, että hinta-laatusuhde on kohdillaan. Varsinkin kun nautimme gourmet-annoksistamme pahvilautasilta kertakäyttöaterimin.

Portti alueelle aukeaa 19 eurolla ja maisteluannosten hinnat vaihtelivat 6-12 euron välillä. Viinilasillisen hinta oli 8-9 euroa.

© Tiina Rantanen

AMKAn Niklas Andberg tarjosi italialaista kuohuvaa magnumpullosta.

Koska annokset ovat maisteluannoksia, niitä menee helposti sellaiset 6-7.  Yksi pieni annos ei vatsaa täytä, niitä tarvitaan monta, jotta nälkä lähtee. Pelkästään ruokaan saa helposti uppoamaan 50 euron verran. Illan hinnaksi tulee helposti satanen per henkilö, mikäli haluaa oikeasti tutustua eri ravintoloiden tarjontaan ja nauttia vielä tarjolla olevista viineistäkin. Saman verran maksaa ravintolailta valkoisten liinojen ravintolassa pöytiin tarjoiltuna.

Hinnoittelun vuoksi en jaksa uskoa, että ns. ruokatavikset saataisiin tällä keinoin innostumaan gourmet-ruoasta ja vaeltamaan Taste of Helsinkiin sopulilauman tavoin.

Oikeasti harmittaa, jos työllä ja vaivalla synnytetty huipputapahtuma jää vain pienen elitistisen ruokaskenen inside-tapahtumaksi ja näyttäytymispaikaksi.

© Tiina Rantanen

Vindirektin samppanjabaari tarjosi André Clouetin samppanjoita laajalla skaalalla kuplajuomien ystäville.

Järjestäjät toivoisivat, että tapahtuma keräisi paikalle myös lapsiperheitä. Juttelin asiasta ruokaskenessä sisällä olevan, kahden alakouluikäisen äidin kanssa. Lapset jäivät kotiin, tapahtuma on liian kallis koko perheelle.

”Ruoat ovat toki herkkuja, mutta taaperoiden ja vielä alakouluikäistenkin käsitys herkuista on ehkä erilainen kuin mitä Taste of Helsingin makulautasilta löytyy. Mikäli tapahtumassa olisi vaikka hodarikärry street food -trendin hengessä, moni pikkuihminen (ja hänen vanhempansa) olisivat hyvin onnellisia”, tämä äiti-ihminen sanoi.

© Tiina Rantanen

Electrolux Chef´s Secrets -kokkikoulu oli torstaina loppuunmyyty viimeistä paikkaa myöten. 

Perusajatukseltaan Taste of Helsinki on juuri sitä, mitä elävä kaupunkikulttuuri kaipaa. Ravintoloille tilaisuus on paitsi näytönpaikka, myös promo- ja asiakkaidenhankintatilaisuus. Alunperin tapahtumalla ei kai ollut tarkoituskaan takoa rahaa viivan alle. Missio uusien herkkusuiden värväämiseksi asettamalla lähestymiskynnys fine diningiin mahdollisimman matalaksi,  on nyt kadoksissa. Valitettavasti.

Terkuin

Blonditiina

 

 

 


    Olen Tiina Rantanen,  monissa liemissä keitetty ruoka- ja viinitoimittaja, 7 kirjaa kirjoittanut tietokirjailija, kotitalousopettaja, purkkiblondi sekä ylpeä äiti. Olen aina ollut ruokaihminen henkeen ja vereen. Ruokafilosofiani on urani alusta asti ollut: ”Herkkuja helposti”, eikä blogini kotikeittiöön suunnitellut ruokaohjeet tee siitä poikkeusta. Ruoan lisäksi rakastan matkustamista ja maailman katsomista kamerani linssin läpi. Toimittajana otan postauksissani kantaa myös ruokamaailman kuumiin puheenaiheisiin.

Yhteydenotot: tiinajrantanen@gmail.com  

Kommentoi

Kommentoi juttua: Taste of Helsinki: Miltä Helsinki maistui 2017

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *