Viro juhli laulaen 30-vuotista itsenäisyyttään

Virolaiset ovat aina uskoneet laulun voimaan. Uudelleenitsenäistymisen päivänä 10 000 ihmistä kokoontui laulamaan Tallinnan laululavalle. © Tiina Rantanen

Elokuun 20. päivä 2021 Viron uudelleenitsenäistymisestä tuli kuluneeksi 30 vuotta. Koronasta huolimatta Viro on avoinna myös matkailijoille. Olin Tallinnassa juhlimassa Viron itsenäisyyspäivää ja siinä siivellä myös samalle päivämäärälle osuvaa omaa syntymäpäivääni. Jos jotain ystäviltäni naapurimaassamme olen oppinut näiden vuosikymmenten aikana niin sen, että läheisten ihmisten lisäksi vapaus ja oman mielipiteen ilmaisun mahdollisuus on tärkeintä maailmassa. 

Viro julistautui itsenäiseksi ensimmäisen kerran 23. helmikuuta vuonna 1918, jolloin Viron itsenäisyysjulistus luettiin Pärnun teatteri Endlan parvekkeelta. Paikalla ollut yleisö ryhtyi sen jälkeen spontaanisti laulamaan kappaletta Mu isamaa, mu Õnn ja rõõm, josta tuli myöhemmin Viron kansallislaulu. Seuraavana päivänä, 24. helmikuuta manifesti saavutti Tallinnan, jossa se julkaistiin Viron tasavallan syntymäpäivän kunniaksi. Itsenäisyys jäi kuitenkin lyhyeksi, sillä vapaussotaa ja rauhanneuvotteluja seurasivat Neuvostoliiton miehitys ja Viron liittäminen Neuvostoliittoon vuonna 1940.

Säveltäjä, kuorojohtajan ja Viron laulujuhlien isän ja pitkäaikaisen organisaattorin Gustav Ernesaksin patsas on keskellä 200 000 ihmistä vetävän Tallinna Lauluväljak rinnettä. © Tiina Rantanen

Laulava vallankumous 1987-1991

Virossa on aina uskottu laulun voimaan. Useammin kuin kerran on Viron kansa laulun voimin ilmaissut henkisen vapauden kaipuutaan, vastustanut miehitysvaltaa sekä 1980- ja 90-lukujen taitteessa tavoitellut konkreettisestikin itsenäisyyttä.

Laulavaksi vallankumoukseksi kutsutaan yli neljä vuotta kestänyttä ajanjaksoa, jonka aikana balttialaisten kansallistunnetta nostatettiin erilaisissa protesteissa ja mielenilmauksissa.

Laulava vallankumous sai alkusysäyksensä Tartossa järjestetyillä popmusiikkifestivaaleilla toukokuussa 1988. Festivaalin aikana esitettiin viisi isänmaallista kappaletta, joiden aikana yleisö tarttui toistensa käsiin. Siitä syntyi liike, jonka perusta oli luotu jo vuodesta 1869 järjestetyillä laulujuhlilla.

Kesäkuussa 1988 Tallinnassa järjestettiin Vanhankaupungin festivaali, jonka virallisen osuuden jälkeen 30 000 ihmistä kokoontui Tallinnan Laululavalla Gustav Ernesaksin patsaan ympärille illaksi laulamaan isänmaallisia lauluja. Illan aikana laulettiin sekä vanhoja että uusia kappaleita, jotka kertoivat viron kielellä ihmisten historiallisesta kohtalosta, vapaudesta ja toivosta paremmasta tulevaisuudesta. Näistä kappaleista tuli tärkein ase Baltian vapaustaistelussa.

Tätä kirjoittaessani on tasan 32 vuotta siitä kun kaksi miljoonaa ihmistä muodosti noin 600 kilometrin pituisen Baltian ihmisketjun, Virosta Latviaan ja Liettuaan. Päivämäärä oli siis 23.8.1989.

Vuonna 1991 Neuvostoliiton tankit yrittivät pysäyttää Baltian vapautumisen, mutta ihmiset toimivat ihmiskilpinä ja onnistuivat suojelemaan radio- ja televisioasemia. Viro julistautui uudelleen itsenäiseksi Moskovan vallankaappausyirtyksen aikana 20. elokuuta 1991. Nykyään päivä on Viron juhlapyhä, joka tunnetaan nimellä uudelleenitsenäistymispäivänä. Päivä on myös kansallinen vapaapäivä.

( Lähde: Visit Estonia)

Myös suomalaiset pääsivät nauttimaan Vaba Eesti -yölaulukonsertista. © Tiina Rantanen

Uudelleenitsenäistymisen juhlavuoden kunniaksi Virossa järjestettiin perjantaina 20. 8. yölaulujuhlatapahtuma Vaba Eesti! Yölaulujuhlia vietettiin sekä Tallinnan laululavalla että Tartossa Viron kansallismuseo ERM:in edustalla. Lavalle nousi esiintymään laaja kattaus maan suosituimpia artisteja. Laulutilaisuus huipentui kello 23.03 kun Mu isamaa, mu Õnn ja rõõm kajahti 10 000 ihmisen laulamana. Ei siinä kenenkään osallistujan silmäkulma kuivana pysynyt!

Pirittassa sijaitsevalle 200 000 henkeä vetävälle konserttialueelle pääsi koronarajoitusten vuoksi vain 10 000 ihmistä.  Konsertti oli kuulijoille ilmainen, mutta sinne piti rekisteröityä etukäteen. Lisäksi jokaiselta kävijältä tarkastettiin portilla koronatodistus, jolla tuli osoittaa omaavansa joko täyden rokotussarjan, sairastaneensa koronan tai tuore negatiivinen testitulos. Ihmismäärästä huolimatta jono portilla soljui jouhevasti eikä hetkeäkään ollut turvaton olo.

Koronarokotustodistus tai  tuore negatiivinen testitulos on hyvä olla mukana sekä printattuna että puhelimeen tallennettuna. Myös monissa ravintoloissa edellytetään koronatodistuksen esittämistä ennen sisäänpääsyä.

Tallinnan Laululavan ja vierailukeskuksen toimitusjohtaja Urmo Saareoja esitteli mediale uutta näyttelytilaa. © Tiina Rantanen

Tallinnan laululavalla avautuu uusi vierailukeskus

Laululava on rakennettu vuonna 1959 Laulu Festivaalia varten: lavalle mahtuu 15 000 laulajaa, mutta lavaa käytetään myös niin, että esiintyminen tapahtuu lavan edessä ja ylesö istuu lavalla. Laulujuhlien lisäksi monet suomalaisetkin ovat käyneet kuuntelemassa Tallinnassa mm. Bryan Adamsia, Michael Jacksonia tai Madonnaa.

Tallinnan laululavalle on valmistunut uusi Lauluväljaku Külastuskeskus eli vierailukeskus, jonka tarkoituksena on esitellä Tallinnan laulujuhlien historiaa ja Viron itsenäistymisen ainutlaatuista tarinaa. Vierailukeskus aukeaa yleisölle 31.8.2021. Tallinnan kaupunginjohtajan Mihhail Kõlvartin mukaan uusi vierailukeskus tarjoaa mahdollisuuden muistaa kaikki Laulavan vallankumouksen ajan tärkeät tapahtumat.

Lue myös

Tallinna ja 6 uutta ravintolaa – rajat ovat taas auki

Kylässä virolaisessa keittiössä – Mikä olisi viron kansallisruoka?

 

30-vuotiasta Viroa lämpimästi onnitellen

Blonditiina

 

Onnea 30-vuotias Viro! © Tiina Rantanen

Kommentit

Kommentoi juttua: Viro juhli laulaen 30-vuotista itsenäisyyttään

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X