Carl-Johan Vallgren: "Olen itsekin kadotettu lapsi"

Varjopoika avaa ruotsalaisen Carl-Johan Vallgrenin uuden trillerisarjan. Teoksen aiheena ovat kadotetut lapset – tuttu teema suomalaisen sotalapsen pojalle.

Kahvila Ritornon nurkkapöytä on se, jossa Varjopojan päähenkilö Danny Katz tapaa salaperäisen kauniin naisen.

On tavallinen perjantai-ilta ja isä kiirehtii metroon päästäkseen esikoisen ja vaunuissa istuvan kuopuksen kanssa kotiin. Pikkuinen rääkyy ja isoveli inttää, koska tahtoo mennä portaita. Stressaantunut isä antaa isoveljen mennä rappuja paikalle osuneen keski-ikäisen naisen kanssa ja työntää rattaat hissiin. Kun hissi kohta laskeutuu laiturille, nainen ja esikoinen ovat kadonneet. Yhtäkkiä kaikki on tyhjää.

Ruotsalainen kirjailija Carl-Johan Vallgren, 50, on elänyt tilanteen, jolla hänen Varjopoikatrillerinsä alkaa. Siis sellaisen tavallisen perjantain, jolloin äiti kokkaa kotona päivällistä ja isä ja lapset ovat myöhässä tullessaan päiväkodista. Perjantain, jolloin väsynyt isä tekee kohtalokkaan
päätöksen.
- Kymmenesosasekunnin ajan olin valmis antamaan esikoiselle luvan mennä paikalle osuneen naisen matkassa alas portaita, mutta sitten vedin kärttävän lapsen kädestä hissiin. Samalla kun painoin hissin nappulaa, kirjailijan mielikuvitukseni alkoi pohtia, mitä kauheaa lapselle olisi voinut tapahtua, Carl-Johan Vallgren sanoo.

Hän tiesi, että käsissä oli romaanin aloitus, mutta minkä romaanin, sitä hän ei osannut aavistaa.

Palkittu kirjailija ryhtyy dekkaristiksi

Odotan kahvilassa yhtä Ruotsin johtavaa romaanikirjailijaa. Olemme sopineet treffit perinteiseen, 50-luvulle jämähtäneeseen Ritornoon, koska Varjopojan päähenkilö Danny Katz tapaa juuri tässä kuppilassa kohtalokkaan naisen.

Kirjailija Carl-johan Vallgren on kasvanut pienessä kylässä Ruotsin länsirannikolla Falkenbergissä. Isä oli niklaus- ja kromausyrittäjä ja äiti lastentarhanopettaja.

Kohta näkisin omin silmin, onko Carl-Johan Vallgren pukeutunut kenties punaiseen pukuun ja kuinka monta paidannappia hän on jättänyt auki, sillä 11 kirjan lisäksi seitsemän levyä julkaissut mies on tunnettu rock-kukkotyylistään. Kun Carl-Johan Vallgren pyyhältää paikalle hiukset liehuen ja ikälasit otsallaan, petyn hieman. Missä ovat rock-vetimet?

Kun hän kuoriutuu kapeasta takistaan ja nyppyisestä villatakistaan, kulttuurin moniottelijan sotisopa näyttää olevan sittenkin kohdillaan. Paidan oranssit paisley-kiehkurat hehkuvat tummansinisellä pohjalla, liivi istuu tiukasti ja mustakiviset kultasormukset kimaltavat kummassakin nimettömässä. Bingo: kolme ylintä paidannappia retkottaa rennosti auki.

Nyt olisi parin cappuccinon voimalla saatava selville, miksi Augustpalkittu, arvostettu romaanikirjailija on tekemässä kolmiosaista rikossarjaa.
- Minun täytyy yllättää itseni ja tehdä asioita, joita en ole koskaan osannut edes kuvitella. Muuten pitkästyn. Haluan työskennellä niin, että kaikki kirjani voisivat olla eri kirjailijoiden kirjoittamia.

Kun Carl-Johan Vallgren oli kirjoittanut metrossa kadonneen lapsen kohtauksen, hänen oli pakko selvittää, miten ja miksi lapsi katosi? Mitä tapahtui lapsen perheelle?
- Aloin ratkaista arvoitusta yhdessä päähenkilöni Danny Katzin kanssa. Danny istuu polvellani, kun kirjoitan. Hän käyttää samaa työhuonetta kuin minä, käy samassa kahvilassa ja on välillä viisaampi, välillä tyhmempi kuin minä. Danny liikkuu yhtä luontevasti viemäriverkossa kuin ökyrikkaiden kartanoissa. Hän tunnistaa Hermés-laukun ja tietää heroiinin hinnat.
- Näemme nykyään äärimmäistä mammonaa ja kurjuutta niin maailmalla kuin täällä Tukholmassakin. Minua kiinnostaa tutkia aikamme epäoikeudenmukaisuutta. Vallan, uskonnon ja vanhemmuuden väärinkäyttö ovat asioita, joita mietin paljon.

Carl-Johan Vallgrenista tuli kirjailija puolustusvoimain kotiutusrahan avulla. Armeijasta päässyt nuorimies matkusti maitse Intiaan ja kirjoitti seikkailuistaan romaanin.

Vallgrenin luomalla kielinerolla on menneisyys sekä armeijan tiedusteluorganisaatiossa että narkomaanina. Danny on myös juutalainen. Vaimoni on juutalainen ja lapsemme kasvatetaan juutalaisesti, siksi halusin tuoda teeman kirjoihini. Juutalaiset esitetään usein kirjallisuudessa ja elokuvissa uhreina, niinpä minä halusin luoda kiinnostavan puolijuutalaisen supersankarin, joka selviytyy katastrofeista taustansa vuoksi.

Äiti on sotalapsi Jyväskylästä

Asuessaan Itä-Berliinissä kymmenen vuotta, Carl-Johan Vallgren pääsi sisälle Euroopan lähimenneisyyteen. Idässä puhuttiin vielä toisena kielenä
venäjää, kun lännessä shoppailtiin. Hän oli ex-vaimonsa kanssa ensimmäisiä länsimaalaisia, jotka muuttivat Itä-Berliiniin asumaan 90-luvun alussa.
-  Se oli fantastista aikaa, kun muurit Euroopassa kaatuivat. Vasta tuolloin älysin, että myös minä olen 1900-luvun katastrofien lapsi. En ollut ennen ajatellut, että äitini on tullut Ruotsiin kolmevuotiaana sotalapseksi Suomesta: olin siis itsekin kuin pakolaislapsen lapsi pakosalla.

Myös Vallgrenin nykyisen vaimon isovanhemmat pakenivat sodan jaloista Ruotsiin, josta Puolasta ja Romaniasta kotoisin olevat juutalaiset löysivät turvapaikan.
- Ihminen voi vaikuttaa aika vähän omaan elämäänsä. 1900-luvulla on tapahtunut vallankumouksia, ollut suursotia eivätkä Stalin ja Hitler olisi voineet vähempää välittää yksittäisten ihmisten pienistä tavoitteista. Varjopojassa Dannyn paras ystävä Jorma on suomalainen. Vallgrenin lähes kaikissa kirjoissa onkin aina jotakin suomalaista.
– Aion kirjoittaa Suomesta enemmän, mutta en vielä, kun sukulaisteni
haavat ovat auki.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 3/15.

Teksti ja kuvat: Riitta Lehtimäki